Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT:ltä osaamista liiketoiminnan suunnitteluun Intiassa ja Kiinassa

03.10.2007

VTT on selvittänyt Intian ja Kiinan talouden nousun mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisille ja muille eurooppalaisille yrityksille. Intiassa tutkimuksen kohteiksi valittiin IT-palvelut sekä maan nopeasti kasvava tietoliikenne- ja mediasektori. Kiinassa perehdyttiin suomalaisyritysten T&K-toiminnan tavoitteisiin, käytäntöihin ja haasteisiin.

Suuret intialaiset IT-talot tarjoavat asiakkailleen yhä kokonaisvaltaisempia ja pidemmälle jalostettuja palveluita. Kehitys johtuu yhtäältä siitä, että niiden valmiudet siihen ovat kasvaneet mm. lisääntyneen toimialaosaamisen myötä. Toisaalta syynä on se, että Intian mm. palkkojen noususta johtuva nopeasti kasvava kustannustaso ei juuri jätä muuta mahdollisuutta.

IT-palveluiden onnistunut hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttää suomalaisyrityksiltä kehittynyttä riskienhallintaa ja vankkaa ulkoistamisosaamista. Kriittisiä menestystekijöitä ovat mm. kumppanin valinta, sopimukset, tietojen ja vastuiden siirto sekä seuranta.

Intia ja intialaisyritykset tulisi kuitenkin osata nähdä myös tuotteiden ja palveluiden ostajina, ei ainoastaan tuottajina. Intialaisten IT-talojen keskeinen heikkous on tunnettujen tuotemerkkien vähäisyys. Tämän johdosta ne pyrkivät aktiivisesti täydentämään omia tuoteperheitään tunnetuilla kansainvälisillä tuotemerkeillä. Kilpailutilanteessa toimivien suomalaisten teknologia- ja palveluyritysten kannattaa siis ainakin harkita liittoutumista maailmanlaajuisesti toimivien intialaisten IT-yritysten kanssa. Asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin ja teollisoikeuksiin panostaminen kannattaa joka tapauksessa, aikoipa sitten liittoutua tai kilpailla.

Myös Intian tietoliikenne- ja mediasektori muodostaa merkittävän markkinan uusille teknologioille, palveluille ja sisällöille. Matkapuhelinliittymien määrä on kasvanut Intiassa keskimäärin yli 90 prosenttia vuodessa viimeisen viiden vuoden ajan. Teleoperaattorit ostavat palvelut alihankkijoilta. Ainoa käytössä oleva ansaintamalli on tulonjako, joka ainakin toistaiseksi suosii voimakkaasti operaattoria. Sisällöntuottaja voi useimmissa tapauksissa odottaa saavansa vain 20–25 prosenttia tulovirrasta, ellei omista hyvin vahvaa brandia. Myös mahdolliset välikädet vievät oman osansa.

Ulkomaisen toimijan on kuitenkin oleellisinta löytää osaava ja luotettava paikallinen kumppani, joka kykenee saamaan tuotteelle näkyvyyttä valituissa markkinasegmenteissä. Suhteellisen epäedullista tulonjakomallia korvaa siis suuri määrällinen kysyntä, jos tuote osoittautuu suosituksi. Palveluiden sovittaminen paikallisten markkinoiden tarpeisiin on oleellista, sillä suuri osa Intiassa myydyistä matkapuhelimista on varustettu pienellä mustavalkonäytöllä eikä englantia juuri puhuta suurten kaupunkien ulkopuolella. Paikallisen kumppanin tulisi auttaa myös tässä muokkaustyössä.

Kiinan talouden kasvu ja maan vaurastuminen avaavat uusia mahdollisuuksia lähes kaikilla toimialoilla. Kiinan markkinoita on kuitenkin pidetty hyvin haastavina, ja kilpailutilanne on useilla toimialoilla äärimmäisen kova. Kilpailukyvyn kehittäminen on siten olennaisen tärkeää tavoiteltaessa jalansijaa Kiinan markkinoilla. Paikallisella T&K-toiminnalla on tässä tärkeä rooli.

Monilla suomalaisyrityksillä on jo omaa T&K-toimintaa Kiinassa. T&K:ta ei kuitenkaan ole tähän mennessä juuri ulkoistettu Suomesta Kiinaan eikä kustannusten alentaminen ole ollut merkittävä tavoite – toisin kuin usein kuvitellaan. Suomalaisyritysten T&K-toimintojen kasvu Kiinassa on siten selittynyt liiketoiminnan määrän kasvulla paikallisilla markkinoilla. Useimmiten Kiinassa sijaitsevan T&K-yksikön päätehtävänä on tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen paikallisille markkinoille soveltuviksi sekä tuotevalmistuksen sopeuttaminen paikallisiin raaka-aineisiin. Lisäksi tehtäviin voi myös kuulua mm. paikallisen standardointityön seuranta ja siihen vaikuttaminen.

VTT toteutti tutkimuksen yhteistyössä Indian Institute of Management Bangaloren ja Tsinghua Universityn (Peking) kanssa. Tutkimuksen rahoitti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

Tutkimusraportit verkossa:

Kiina-raportti

Intia-raportti