Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Globalisaatio luo T&K-markkinoita: Osaamisesta kasvamassa Suomelle uusi vientituote

03.10.2007


Globalisaatio on luonut elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle sekä haasteita että mahdollisuuksia. VTT, yksi Suomen keskeisistä T&K-toimijoista, on nostanut esiin innovaatiotoiminnan johtamisen merkityksen ja Suomen mahdollisuudet globaalien tuotteiden T&K-laboratoriona etsittäessä keinoja tukea Suomen ja elinkeinoelämän kasvua ja luoda kilpailukykyä globalisoituvassa maailmassa. "Uusia kilpailuetuja voisivat tarjota esimerkiksi digitaalinen valmistus sekä tekniset ja teolliset palvelut. Tässä kilpailussa pärjätään vain osaamisella. Oikein suunnatulla osaamisella ja tutkimuksella yritykset voivat luoda merkittävästi lisää arvoa arvoketjussa. Muutamilla korkean teknologian alueilla on menossa jopa idästä länteen -ilmiö, jossa yritykset Aasiasta ovat hakemassa T&K-osaamista Euroopasta ja myös Suomesta", arvioi pääjohtaja Erkki KM Leppävuori VTT:n Intelligence Forum -tilaisuudessa. Suomella on Leppävuoren mukaan kansakuntana hyvät edellytykset pärjätä innovaatiotoiminnan keskiössä. Haasteena on osaamisen säilyttäminen kilpailukykyisenä.

Yritysten lisääntyneet ulkomaaninvestoinnit ovat herättäneet kysymyksen: miten käy tuotannolle ja työpaikoille kotimaassa? Monet uskovat, että työpaikatkin siirtyvät ulkomaille. "Käsitys on virheellinen", totesi VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Intelligence Forum -tilaisuudessa. "Se perustuu ajatukseen kansainvälisestä taloudesta nollasummapelinä, vaikka taloudessa pyritään jatkuvaan kasvuun. Usein toimintojen siirtämisessä ulkomaille on ollut kyse kilpailuaseman turvaamisesta. Valtaosa yritysten ulkomaaninvestoinneista on lisännyt myös investointeja kotimaassa", Leppävuori perusteli siteeraten Etlatieto Oy:n toimitusjohtajan Pekka Ylä-Anttilan ja VTT:n erikoistutkija Harri I. Kulmalan tuoreen julkaisun tietoja.

Globalisaatio on Ylä-Anttilan ja Kulmalan mukaan uudessa vaiheessa. Taloustilastot osoittavat, että vuosituhannen alusta on tulossa yksi koko maailman taloushistorian voimakkaimmista kasvukausista. Tärkeimmät maailman talouskasvun selittäjät ovat edelleen teknologian kehitys ja työnjaon syventyminen maiden välillä. Kasvua on vetänyt suurten kehittyvien maiden, Kiinan, Intian, Venäjän ja osin Brasiliankin eli ns. BRIC-maiden, mukaantulo globaalitalouteen. Erikoistumisen seurauksena kansainvälinen kauppa on kasvanut selvästi nopeammin kuin maailman kokonaistuotanto. Vielä nopeammin ovat kasvaneet suorat sijoitukset maasta toiseen. Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa toiminnan hajauttamisen ja globaalin koordinoinnin. Globalisaation uudessa vaiheessa olennainen piirre on, että tuotannon kansainvälistyminen ja erikoistuminen eivät enää tapahdu välttämättä toimialojen ja yritysten tasolla vaan jopa yksittäisten työtehtävien tasolla.

T&K-toimintakin tulee globaalitaloudessa uudelleen ryhmittymään. Geneeriset eli ns. mahdollistavat osaamiset voivat olla missä tahansa - tietoverkot kutistavat maapallon tässä mielessä pisteeksi. "Tässä kilpailussa pärjätään vain osaamisella. Soveltava osaaminen eli applikaatio-osaaminen tulee varmasti olemaan lähellä markkinoita. Tässä mielessä Suomestakin joitakin T&K-toimintoja tullee siirtymään nopeasti kehittyviin maihin kuten BRIC-maihin. Mutta tuo geneerisempi osa antaa taas meille mahdollisuuksia. Voimme tarjota osaamistamme globaalisti - kunhan vaan osaamisemme on kilpailukykyistä. Ja tämä taas on haaste", Leppävuori arvioi.

T&K-toimintaa on ainakin toistaiseksi siirretty ulkomaille huomattavasti vähemmän kuin tuotantoa. Tuotantoketjun osaamisintensiivisin pää näyttää edelleen olevan Suomessa. Suomesta on Ylä-Anttilan ja Kulmalan mukaan tulossa prototalous, eli meillä tehdään paljon prototuotantoa, tuotteen ja tuotannon kehittämistä ennen varsinaista sarjavalmistusvaihetta. He kaipaavat kuitenkin uusia ansaintalogiikoita protoilun kehittymistä tukemaan.

"Digitaalinen valmistus eli voimakas panostaminen tuotteen ja tuotannon ennakkosuunnitteluun ja esimerkiksi virtuaalimallinnukseen voi olla avain menestykseen osaamisintensiivisissä maissa kuten Suomessa. Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa yhä kasvava osa innovaatioista liittyy valmistusprosessien sijaan suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin. Suomella on infrastruktuuriltaan, teknologialtaan ja koulutuksellisesti korkean tason maana suhteellinen etu nimenomaan näissä tehtävissä. Nämä tekijät puoltavat myös Suomen panostuksia tuotekehitykseen", sanoi Leppävuori Ylä-Anttilaa ja Kulmalaa myötäillen. Leppävuoren mukaan maan pienuus on etu prototaloudelle. Häntä kuitenkin epäilyttää liika homogeenisuus ja konsensushakuisuus. Hän kannustaa yrityksiä innovaatiojohtamiseen, mutta muistuttaa samalla, että innovatiivisuuden on oltava kiinteä osa yrityskulttuuria. "Innovatiivisuus on vähän samanlaista kuin brandiajattelu. Kaikkien pitää omissa toimissaan sisäistää asia", hän painotti.

Teollisuuden näkökulman tilaisuuteen toi Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja, vuorineuvos Ole Johansson: "Suomen T&K-panostukset suhteessa BKT:hen ovat maailman kärkitasoa. Kuitenkin, päinvastoin kun yleisesti luullaan, julkisen rahoituksen osuus on Suomessa selvästi EU- ja OECD-maiden keskiarvoja alhaisempi. Elinkeinoelämä vastaa suuresta osasta Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Suomen kiinnostavuus globaalien yritysten T&K-toiminnan kohdemaana on kuitenkin selvästi vähentynyt. Nyt on tärkeää, että valtion tiede- ja teknologianeuvoston tavoitteista nostaa T&K-rahoituksen osuutta BKT:sta pidetään kiinni ja että tutkimukseen ja yliopistojen perusrahoitukseen suunnattua rahoitusta nostetaan neuvoston ehdotuksen mukaisesti", Johansson korosti.

Valtiosihteeri Anssi Paasivirta esitteli tilaisuudessa valtiovallan näkemyksen toimista, joilla Suomi voi vahvistaa T&K-osaamistaan ja sopeutua muuttuville markkinoille.

Esimerkkinä globalisaation idästä länteen -näkökulmasta japanilaisen Oki Electric Industryn teknologiajohtoa edustanut Masayuki Suto kertoi yrityksensä yhteistyöstä VTT:n kanssa. Suton mukaan 67 % japanilaisista yrityksistä, joiden pääoma on yli 300 milj. euroa, käyttää myös ulkomaisia T&K-palveluja. Euroopasta palveluja ostetaan erityisesti tutkimuslaitoksista. Kriittisinä tekijöinä VTT:n valinnassa yhteistyökumppaniksi olivat VTT:n teknologian yhteensopivuus Okin teknologian kanssa, tutkijoiden osaamisen taso sekä VTT:n hyvät suhteet matkapuhelinvalmistajaan. Erityisinä etuina T&K-palvelujen alihankinnassa Suto toi esiin kaupallistumisen nopeutumisen sekä kilpailukyvyn lisääntymisen, kun omaan teknologiaan voidaan yhdistää muualla olevaa sopivaa teknologiaa.

Tilaisuuden esitykset

Miten Suomi vahvistaa T&K-osaamistaan ja sopeutuu muuttuville markkinoille?
- Valtiosihteeri Anssi Paasivirta, KTM

T&K-toiminta globaalissa toimintaympäristössä: Miten luoda kilpailuetua?
- Konsernijohtaja Ole Johansson, Wärtsilä Oyj

From East to West: R&D opprtunities for a Japanese High Tech Company: How and Why Seek Innovation Performance from a European Research Organisation
- Deputy General Manager Masayuki Suto, Oki Electric Industry Co., Ltd., Japan

Innovation management creating competitive advantage
- Professor Göran Roos, VTT

Conclusions
- Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT


Julkaisu

Tuottavuus ja T&K-strategia murroksessa

 

 

Lisätietoja

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
020 722 6747