Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT ja MTT selvittivät maatalouden korsibiomassojen sopivuutta bioetanolin tuotannon raaka-aineeksi Suomessa

19.11.2007


img

VTT ja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ovat selvittäneet maatalouspohjaisen, toisen sukupolven bioetanolivalmistuksen edellytyksiä Suomen olosuhteissa. Asiaa tarkasteltiin teknologisesti, taloudellisesti ja ilmastovaikutusten kannalta, kun valmistuksen pääraaka-aineena käytetään kotimaista viljojen olkea ja ruokohelpeä. Tulokset osoittavat, että teknologiaa etanolin valmistamiseksi korsibiomassoista on jo olemassa, mutta nykytekniikoilla ja käytetyillä lähtöarvoilla investointi osoittautuu taloudellisesti kannattamattomaksi. Panostus erilaisten toisen sukupolven bioetanolikonseptien ja niihin liittyvien teknologioiden kehittämiseen on toisaalta maailmalla merkittävää. Kannattavaksi osoittautuvat konseptit ja kilpailukykyiset tehtaiden sijoituspaikat erottuvat todennäköisestä lähivuosina menossa olevan kehitystyön kautta.

MTT ja VTT selvittivät, miten maatalouspohjainen ”selluloosasta bioetanolia” -malli sopii Suomen olosuhteisiin. Tässä alustavassa arvioinnissa perehdyttiin mm. raaka-aineen riittävyyteen ja korjuuajan merkitykseen, olemassa olevan teknologian kypsyyteen, tuotannon kannattavuuteen sekä tuotantoketjun ilmastovaikutuksiin. Hanke oli osa Tekesin Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaa -ClimBus-teknologiaohjelmaa. Hanketta ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat edellä mainittujen toimijoiden ohella Lännen Tehtaat, Neste Oil, Panimolaboratorio, Rintekno ja Suomen bioetanoli.

VTT:n ja MTT:n tekemän arvion pohjaksi otettiin tuotantolaitos, joka vuodessa tuottaisi 160 000 tonnista raaka-ainetta (ohran olkea ja/tai ruokohelpeä) noin 31 000 tonnia etanolia. Tämän lisäksi laitos tuottaisi myös energiaa sähkön ja lämmön muodossa, josta tosin merkittävä osa palautuisi etanolilaitoksen käyttöön. Tämäntyyppisen prosessikonseptin, kuten monen muunkin biomassaa käyttävän tuotantolaitoksen kokoa rajaa raaka-aineen saatavuus tuotantolaitoksen läheisyydessä. Suomen olosuhteissa korsibiomassaa on arvion mukaan saatavilla sopivalla etäisyydellä tehdaspaikkakunnalta parhaimmillaan nyt valittu määrä eli 160 000 tonnia vuodessa.

Laitoksen investointimenoiksi arvioitiin noin 110 miljoonaa euroa. Etanolin tuotantokuluiksi arvioitiin vastaavasti noin 1 €/litra etanolia. Tämä luku sisältää sekä suorat tuotantokulut että investoinnin kuoletukset. Oletetun laitoksen investointimeno ja tuotantokulut olisivat siis noin kaksinkertaiset verrattuna vastaavankokoiseen, viljan jyviä raaka-aineenaan käyttävään etanolilaitokseen.

Etanolia tuotetaan maailmalla huomattavia määriä. Pääosa liikennekäyttöön päätyvästä etanolista tuotetaan Brasiliassa ja Yhdysvalloissa käyttäen pääraaka-aineena joko sokeriruo’osta saatua sokeria (sakkaroosia) tai maissin ja eri viljalajikkeiden jyvistä saatua tärkkelystä. Suomessa liikennepolttoainekäyttöön tarkoitettua etanolia tuotetaan tällä hetkellä vain St1 Biofuels Oy:n Lappeenrannassa sijaitsevassa laitoksessa.

Etanolin ja muiden tieliikennebiopolttoaineiden kysyntä on kovassa kasvussa. Suomessa astuu vuonna 2008 voimaan, ”EU:n biopolttoainedirektiivin” (2003/30/EC) ohjaamana, niin kutsuttu käyttövelvoitelaki. Se määrää, että Suomessa myytävistä tieliikenteen polttoaineista on oltava asteittain suureneva osuus biopolttoaineita siten, että vuonna 2010 biopolttoaineiden osuus polttoainemyynnistä vastaisi 5,75 energiaprosenttia.

Tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2412.pdf

Kuvissa 1 ja 2 VTT:n johtava tutkija Niklas von Weymarn.

Niklas von Weymarnin esitys

 

 

Lisätietoja

Niklas von Weymarn
Johtava tutkija
020 722 7138


Erikoistutkija Katri Pahkala, MTT
(03) 4188 2460 (23.11. lähtien), katri.pahkala@mtt.fi