Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Jätteiden energiakäyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

29.11.2007


VTT:n ja Suomen ympäristökeskus SYKEn yhteistutkimuksessa on osoitettu, että jätehuollon kehittäminen on kustannustehokas keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tehokkaimpia tapoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat jätteiden energiakäyttö ja metaanin talteenotto kaatopaikoilta. Metaania voidaan käyttää suoraan energiantuotantoon tai soihtupolttaa, jolloin kaatopaikalta kerättävä metaani tuhotaan polttamalla.

Kaatopaikat ovat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä, sillä kaatopaikoilta vapautuva metaani on yli kaksikymmentä kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Maailmanlaajuisesti kaatopaikkakaasujen osuus on noin neljä prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä. Kaatopaikalla syntyvät kasvihuonekaasut tulisikin ottaa talteen ja metaanipäästöjen vähentämiseksi biohajoava jäte tulisi käsitellä muilla menetelmillä kaatopaikkasijoituksen sijaan.

Uuden tutkimuksen mukaan biojätteen käsittelymenetelmät eli kompostointi ja mädätys vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna kaatopaikkasijoitukseen. Biojätteen mädättäminen laitoksessa biokaasuksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kompostointia enemmän, jos näin saatu biokaasuenergia käytetään sähkön, lämmön tai liikennepolttoaineen tuotantoon. Hyötysuhde paranee edelleen, jos biojäte on lajiteltu sen syntypaikalla ja biokaasulla korvataan fossiilisia polttoaineita.

Kierrätysmateriaaleja tutkittava lisää

Tutkimuksen mukaan tuotteiden valmistaminen kierrätysmateriaalista ei välttämättä vähennä kasvihuonekaasupäästöjä. Tulos perustuu tarkasteluihin, joissa kierrätetystä materiaalista valmistetun tuotteen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä verrattiin samaan käyttötarkoitukseen valmistetun neitseellisen tuotteen päästöihin. Päästösäästöjä syntyy yleensä silloin, kun kierrätetyllä materiaalilla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja. Näin ei välttämättä käy, jos korvattava materiaali on biopohjaista. Jäteaineksen käsittelytapa ja lopputuotteen kohtalo käytön jälkeen vaikuttavat myös päästötaseeseen.

Esimerkkitarkasteluissa kierrätysmuoviprofiilia eli muovijätteestä valmistettua rakennusmateriaalia verrattiin kyllästetystä puusta valmistettuun lautaan ja tekstiilijätteestä valmistettua öljynimeytysmattoa neitseellisistä polypropeenikuiduista valmistettuihin öljyä torjuviin tuotteisiin. Tekstiilien kierrätyksellä saavutettiin päästösäästöjä kaikissa tarkasteluissa, kun korvattiin neitseellistä muovia.

Kierrätysmuovin käyttö rakennusmateriaalin valmistamiseen oli kyllästettyä puuta parempi vaihtoehto vain, jos sillä vältettiin muovin poltto. Jos korvattava materiaali olisi ollut fossiilipohjainen tai betoni tai teräs, tulos olisi todennäköisesti ollut muovin kierrätykselle suotuisampi. Kierrätyksen päästötaseista tarvittaisiinkin lisää tutkimusta sen mahdollistamien hyötyjen arvioimiseksi.

Jätehuolto muuttuu

Jätehuoltoala on muutosvaiheessa, sillä jätteiden sijoitusta kaatopaikoille vähennetään ja jätteiden hyödyntämistä kehitetään. EU:n tavoitteena on korvata energiatarpeesta 20 % uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Jätteisiin sitoutuneen energian hyödyntäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, koska kaatopaikan päästöjen vähenemisen lisäksi jätteestä tuotetulla energialla voidaan korvata muita polttoaineita.

Jätehuoltojärjestelmät ovat moniulotteisia, joten kasvihuonekaasujen kustannustehokkaasta vähentämisestä ei voida antaa yleispäteviä ohjeita. Jätehuollon paikallisissa kehittämishankkeissa toimenpidevaihtoehtojen arviointi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tulisi aina tehdä kohdekohtaisesti. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasujen lisäksi myös muut ympäristövaikutukset.

Tuloksia hyödynnetty IPCC:n työssä

VTT:n ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n yhteistutkimuksessa arvioitiin erilaisten jätehuoltokonseptien kasvihuonekaasupäästöjen vähennys- ja kustannustehokkuutta. Tutkimus oli osa Tekesin Climbus-teknologiaohjelmaa, ja sitä rahoittivat Tekes, YTV, Kuusakoski Oy ja Vapo Oy. Osa projektin tuloksesta on hyödynnetty Nobel-palkitun IPCC-ilmastopaneelin asiantuntijaraportissa.

Uusien jätteenkäsittelykonseptien mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä


Reducing Greenhouse Gas Emissions by Recycling Plastics and textiles into Products

 

 

Lisätietoja

VTT, Ulla-Maija Mroueh
Asiakaspäällikkö
020 722 5311


VTT, Ilkka Savolainen
Tutkimusprofessori
020 722 5062


SYKE, Helena Dahlbo
Vanhempi tutkija
0400 148 700, helena.dahlbo@ymparisto.fi