Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Uudesta teknologiasta huomattavat säästöt terveydenhoitoon

04.12.2007

Sydänlääkärin etähoidon palvelu mahdollistaa miljoonasäästöt

Uusi teknologia mahdollistaa etäterveydenhoidon palvelut maailmanlaajuisesti ajasta ja paikasta sekä eri laite- ja tietojärjestelmätoimittajien ratkaisuista riippumatta. VTT:n yhteistyökumppanina kansainvälisen palvelun kehittämisessä on singaporelainen A*STAR-tutkimuskeskus (Agency for Science, Technology and Research).

Kehitetty etäterveydenhoidon tietotekninen palvelu perustuu standardien mukaiseen tiedonvälitys- ja hallinta-alustaan, johon eri valmistajien terveyden seuranta- ja mittauslaitteita voidaan kytkeä yhteensopivasti. Internet-pohjainen palvelualusta, GHMP (Global Health Monitoring Platform), mahdollistaa organisaatio-, aikavyöhyke- ja maarajat ylittävät etäterveydenhoitopalvelut. Palvelun toteuttamiseen tarvitaan kaikki arvoketjun osapuolet: mittalaitetoimittaja, palveluoperaattori, tietojen käsittelysovellusten toimittaja ja erikoislääkäripalvelu.

Tietoteknistä etäpalvelua on kokeiltu Tekesin Finnwell-ohjelman ICT-HEALTH -hankkeessa. Siihen ovat osallistuneet VTT:n ja Emtele Oy:n lisäksi Comptel Oyj sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Sydänkeskusliikelaitos.

Kokeilussa Tampereen Sydänkeskusliikelaitoksen toiminta-alueella järjestelmään on kytketty Pirkkalan terveyskeskus ja Mäntän ensiapu. Pirkkalan terveyskeskus ja Mäntän ensiapu voivat lähettää potilaalta mitatun sydänkäyrän (EKG) ja konsultaatiopyynnön Sydänkeskusliikelaitoksen sydänlääkärille. Hän saa tiedon konsultaatiopyynnöstä tekstiviestinä ja voi välittömästi tarkastaa EKG-rekisteröinnin sisällön työasemaltaan.

Etäpalvelun kokeilussa konsultaatiopyyntö välittyy asiantuntijalle VTT:n kehittämän PIR-dokumenttipalvelun kautta. EKG-käyrää tarkastellaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskus-liikelaitoksen digitaalisen EKG-arkistossa.

Pyynnön mukana sydänlääkäri saa lausuntonsa tueksi potilaan taustatiedot, joita EKG-löydökseen yhdistämällä hän antaa alustavan diagnoosin ja suosituksen potilaan hoidosta. Konsultaatiopyyntö ja vastaus ovat sähköisiä lomakkeita, jotka ovat liitettävissä sähköiseen potilaskertomukseen.

Alustavat kokemukset testatusta konsultaatiopalvelusta ovat hyviä. Jo ensimmäisten viikkojen aikana konsultaation perusteella diagnosoitiin rytmihäiriöitä, muutettiin lääkityksiä sekä tunnistettiin korkean riskin potilaita. Palvelun mahdollista hyötyä on tarkoitus arvioida testivaiheen jälkeen. On todennäköistä, että etäkonsultaatio auttaa kohdistamaan terveydenhuollon resursseja nykyistä järkevämmin. Ulkomailta saadut kokemukset kardiologin etäkonsultaatioista ovat rohkaisevia, mutta niiden pohjalta on vaikea tehdä päätelmiä Suomen osalta johtuen terveydenhuoltojärjestelmien erilaisuuksista.

Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tietoihin perustuen Suomessa kuluu sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin 84 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosina 2003 - 2006 tehtiin vuosittain keskimäärin 750 uutta sepelvaltimotaudista johtuvaa työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Arvion mukaan sydänlääkärin etähoitopalvelu vähentäisi 5 – 10 prosenttia työkyvyttömyyteen johtavista, akuuttiin sepelvaltimotautiin liittyvistä, sairastapauksista.

Kansaneläkelaitos korvaa vuosittain akuutista sepelvaltimotaudista aiheutuvia kuntoutuskustannuksia 2,2 miljoonan euron edestä. Arvion mukaan sydänlääkärin etäpalvelu vähentäisi kustannuksia 30 prosentilla.

Äkilliset sepelvaltimotukokset aiheuttavat mm. turhia sairaankuljetuskustannuksia. Arvion mukaan etähoidon avulla saavutettava säästövaikutus olisi 300 000 – 600 000 euroa vuosittain, mikäli palvelu toimisi kattavasti koko maassa.

On arvioitu, että kardiogeenisen shokin, jota esiintyy 6 – 7 prosentilla akuuteista ST-nousuinfarkteista eli infarkteista, joissa sepelvaltimo on tukossa, kustannukset potilasta kohden ovat noin 28 000 euroa. Arvion mukaan etähoidolla voitaisiin Suomessa säästää 1,3 miljoonaa euroa vuodessa välttämällä lisätaudin synty.

Laskelmien mukaan sydämen vajaatoiminnan, johon ei liity kardiogeenistä shokkia, kustannukset potilasta kohden ovat noin 11 000 euroa. Arvion mukaan etäpalvelun säästövaikutus olisi 1,6 miljoonaa euroa välttämällä sydämen vajaatoiminnan synty.

GHMP-järjestelmää voidaan hyödyntää laajemminkin terveydenhoidossa. A*STAR-tutkimuslaitos on toteuttanut järjestelmän pitkäaikaissairaiden seurantaan, hoitoon ja itsenäisen selviytymisen tukemiseen. Järjestelmään liittyvien mittaus- ja hälytystietojen välityksessä tullaan käyttämään GHMP-järjestelmää.

Emtele Oy:n etäterveydenhoidon palvelukonsepti mahdollistaa digitaalisessa muodossa olevan mittaus- ja kuvantamistiedon analysoinnin jopa globaalisti.

Etävalvontaratkaisut yhdistettyinä toimivaan terveydenhoidon organisaatioon parantavat säännöllistä lääkärin tarkkailua tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, sillä hoidon saaminen ei aina edellytä sairaalassa oloa. Osa kroonisia sairauksia potevia voidaan hoitaa kotona, joten sairaaloista vapautuu hoitopaikkoja. Hoitohenkilökunnan työpanos ja asiantuntemus voidaan kohdistaa todella apua tarvitseville.

Tietotekniset ratkaisut tukevat terveydenhoidon kasvavaa palvelutarvetta. Kansalaiset etsivät entistä yksilöllisempää hoitoa ja parempaa palvelua. Samalla väestön ikääntyminen ja krooniset sairaudet lisäävät merkittävästi hoitokertojen määrää ja terveydenhoidon kustannuksia. Suomessa tämän kehityksen arvioidaan olevan voimakkainta koko Euroopassa. Tätä nykyä noin 50 prosenttia maamme väestöstä on työikäisiä. Vuonna 2030 työikäisiä on vain 23 prosenttia koko väestöstä. Jotta nopeasti kasvavat terveydenhuoltokulut voitaisiin pitää kurissa, hoitoprosesseja pitäisi kehittää entistä tehokkaammiksi.