Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT kehitti sovelluksen tietoverkkojen pullonkaulojen etsimiseen

11.12.2007

Tietoliikenneverkon suorituskyvyn häiriötilanteessa joillakin käyttäjillä yksittäiset sovellukset eivät toimi kunnolla, vaikka verkon yleisessä suorituskyvyssä ei havaita vikaa. Joskus ongelma voi olla jopa käyttäjän kotiverkossa. Perinteisillä verkkomonitorointijärjestelmillä tällaisten ongelmien jäljittäminen on vaikeaa, mutta monipistemittaukseen perustuvalla palvelunlaadun monitorointijärjestelmällä on mahdollista saada tietoa verkon suorituskyvystä aiempaa tarkemmin. Järjestelmä erottelee verkkosegmenttikohtaisesti yhdensuuntaista tietoliikennettä, ja tällä saadaan selville, missä osassa verkkoa käyttäjälle näkyvät palvelunlaatuongelmat piilevät.

Internetpuheluiden, internettelevision (IPTV) ja verkkopelaamisen yleistyminen tulevat kasvattamaan nykyisten verkkojen kuormitusta, ja tämä asettaa haasteita palvelunlaadulle. Uusille sovelluksille ei riitä verkon hyvä datasiirtokyky tai keskimääräisesti hyvällä tasolla oleva viive, vaan viiveen täytyy olla tasaisen pieni. Ongelmien paikantamiseen ja uusien menetelmien kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia mittaus- ja monitorointityökaluja, jotka kykenevät tarkkailemaan liikennettä sovelluskohtaisesti.

Monipistemittausmenetelmällä liikennevirtojen suorituskykyä voidaan tarkkailla verkon eri osissa. Jo kolmen pisteen mittauksella on mahdollista selvittää, onko mahdollinen suorituskyvyn pullonkaula liityntäverkon, kuten radioverkon vai runkoverkon, puolella. Laajentamalla mittauksia useampaan pisteeseen päästään käsiksi jopa yksittäisten verkkoelementtien, kuten reitittimen tai palvelimen, suorituskykyyn.

Menetelmä soveltuu operaattoreiden ja verkkojen ylläpitäjien suorituskykymittauksiin ja ongelmien paikantamiseen. Myös verkkolaitteiden kehittäjät voivat testata laitteiden toimintaa tuotekehityksen aikana. Monipistemittausta voidaan käyttää myös verkkojen testausvaiheessa. Tällöin saadaan nopeasti käsitys siitä, kuinka sovellukset suoriutuvat verkon yli ja miten kokonaissuorituskyky rakentuu. Alan tutkijoille menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia verkkojen suorituskyvyn arviointiin. Menetelmästä on apua esimerkiksi uusien protokollien kehittämisessä, lisäksi reaaliaikaista mittaustietoa voidaan hyödyntää muun muassa verkon ruuhkanhallinnassa.

Mittauksia voidaan tehdä lukuisista parametreista, kuten pakettihäviöistä, viiveen vaihtelusta, yhteyskatkon pituudesta ja liikennevirran ominaisuuksista. Viiveen mittaamisessa käytetään GPS-aikareferenssiä, jolla päästään tällä hetkellä parempaan kuin 50 μs tarkkuuteen. Järjestelmää voidaan käyttää yleisimmissä Ethernet/IP- ja ATM-rajapintoja sisältävissä verkoissa. Järjestelmällä on tehty mittauksia tähän mennessä 3G/HSDPA-, WiMAX-, Wi-Fi - ja Ethernet-verkoissa. Saman aihepiirin tutkimusta tehdään VTT:n konvergenssilaboratoriossa Oulussa (Converging Networks Laboratory).

Menetelmää on kehitetty mm. Easy Wireless -tutkimusprojektissa, joka on yhteiseurooppalainen ITEA-hanke ja kuuluu EU:n EUREKA-ohjelman strategisiin hankkeisiin. Tutkimuksen partnerit ovat VTT, NetHawk Oyj ja Plenware Oy. Mukana on useita partnereita Espanjasta, Hollannista, Belgiasta, Norjasta ja Suomesta.