VTT: Suomella vielä matkaa tiedepohjaisten keksintöjen kaupallistamiseen
12.12.2007
Teknologiasta liiketoimintaa myös ulkomaisten kumppaneiden kautta, jos kotimaiset eivät riitä
Suomella on vielä matkaa kansainväliseen tasoon tiedepohjaisten keksintöjen
kaupallistamisessa. Teknologia ei kaupallistu menestyksellisesti vain Suomen
markkinoille tai edes aina suomalaisten yritysten voimin.
”Jotta
innovaatiotoiminnasta on hyötyä Suomelle, on innovaatiotoimijoiden – kuten
VTT:n – kyettävä toimimaan globaaleilla markkinoilla samoilla pelisäännöillä
kuin kilpailijansakin. Tämä edellyttää kyvykkyyttä ja nopeutta luoda
teknologialla liiketoimintaa myös ulkomaisten kumppaneiden kautta silloin, jos
tarve vaatii eivätkä kotimaan tarjoamat mahdollisuudet siihen enää riitä”,
toteaa toimialajohtaja Tapio Koivu VTT:ltä.
Globaalin markkinan pelisääntöjä ei luoda Suomessa, mutta vastaamalla
kilpailuun kilpailulla ja oikealla sopeutumisella, voidaan Koivun mukaan luoda
kestävät edellytykset myös hyvinvoinnin luomiseen kotimaassa. VTT:llä
teknologioiden kehittäminen kytkeytyy yhä enemmän innovaatioiden tuottamiseen.
VTT on panostanut keksintöjen kaupallistamisen tehostamiseen ja lupaavimpien
kaupallistamisaihioiden tunnistamiseen tavoitteenaan synnyttää tehokkaasti
uutta teknologiapohjaista, globaalisti menestyvää liiketoimintaa.
Keksintöjen
muuttamisessa liiketoiminnaksi keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. liikeideoiden
jalostaminen, keksintöjen käytännön toimivuuden todentaminen ja
liiketoimintaosaamisen hakeminen alkaviin spin off -yrityksiin. Niiden
liiketoiminta perustuu aina VTT:n omistamaan IPR:ään ja VTT:llä tehtyyn
tutkimus- ja kehitystyöhön.
Alkavissa yrityksissä
VTT toimii yleensä vähemmistöomistajana. VTT:n sijoitukset niihin ovat
varhaisen vaiheen sijoituksia, joihin liittyy erittäin korkea riski.
Riskinotto on Koivun mukaan tietoista, sillä innovatiivisten, kansainvälisille
markkinoille pyrkivien yritysten luominen on riskialtista. ”Oleellista on
hakea paras osaaminen sieltä, missä sitä on – esimerkiksi spin off -yrityksiin
on haettu toimitusjohtajia VTT:n ulkopuolelta ja alkaviin yrityksiin
ulkomaisia sijoituksia.”
VTT:n osakkuusyritysten määrä
on kasvanut huomattavasti siitä lähtien, kun VTT ei ole ollut velvollinen
hakemaan eduskunnalta poikkeuslupaa sijoituksiin. VTT:n teknologiaan
pohjautuvia osakkuusyrityksiä on tällä hetkellä 14, ja yhdestä
osakkuusyrityksestä on irtaannuttu menestyksellisesti. Uuden liiketoiminnan
synnyttäminen edellyttää, että VTT toimii teknologian kaupallistamiskentässä
markkinaehtoisesti. Tulot teknologian myynnistä ja lisensioinnista ovat
kasvussa; noin puolet lisenssituloista tulee ulkomailta. Markkinahinnoitteluun
on haettu tuntumaa mm. Ocean Tomon patenttihuutokaupasta Yhdysvalloista, jossa
VTT myi kaksi patenttia.
Toistaiseksi tiede ei ole
kaupallistunut hyvin Suomessa. VTT:n toimintamallit ja mahdollisuudet
kaupallistamisen osalta poikkeavat kuitenkin yliopistomaailmasta ja antavat
toisenlaiset lähtökohdat. VTT:llä on vahvaa teknologiaosaamista ja patentein
suojattua teknologiaomaisuutta, joten lähtökohdat uuden teknologiapohjaisen
liiketoiminnan synnyttämiseen ovat tässä suhteessa hyvät.
Tapio
Koivun esitys
