Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Uusi vyöhyketerminaali helpottaisi jonotusta Suomen ja Venäjän rajoilla

21.12.2007

Suomen ja Venäjän välisten maantiekuljetusten rajanylitys- ja tullausongelmista johtuvat rekkojen pitkät odotusajat ovat yhä paheneva pulma. Logistiikan palvelutaso Suomesta Venäjälle suuntautuvalla kuljetuskäytävällä on huono, ja taloudelliset menetykset ovat mittavat. VTT:n mukaan kyseisen kuljetuskäytävän logistiikan palvelutasoa voitaisiin parantaa uudenlaisella, innovatiivisella terminaaliratkaisulla. Kuljetusoperaattori voisi jättää Suomen puolelta rajalle kuljetettavan yksikön (traileri tai kontti) vyöhyketerminaaliin, ottaa siitä mahdollisen paluuyksikön ja palata heti takaisin, käymättä Venäjän puolella lainkaan. Mallissa terminaalioperaattori organisoi tullaustoimenpiteet ja venäläinen kuljetusoperaattori noutaa kuljetusyksikön terminaalista Venäjän puolelle. Vaihtoehtoisesti terminaalioperaattori voi myös vetää yksikön rajan yli Venäjän puolelle. Periaatteen tulee olla harmoninen, eli järjestelmän tulee toimia samoin myös Venäjältä päin katsottuna.

Vyöhyketerminalikonseptin kannalta kansainvälisiä kuljetuksia koskeva TIR-sopimusjärjestelmä ei ole tarpeeksi joustava. Sen vuoksi TIR-järjestelmän rinnalle tulisi kehittää uusi vastuujärjestelmä, joka edistäisi paremmin konseptin käyttöönottoa. Myös vyöhyketerminaaliin liittyviä tulli- ja rajavalvontatoimia tulisi joustavoittaa samaan suuntaan kuin esimerkiksi Baselissa Sveitsin ja Saksan rajalla (EU:n ulko-rajalla) toteutetussa ratkaisussa, jossa vyöhyketerminaalikonseptin periaatteet toimivat käytännössä.

VTT selvitti uuden vyöhyketerminaalikonseptin edellytyksiä Suomen ja Venäjän välisellä raja-alueella yhden tai useamman rajanylityspaikan yhteydessä. Tarkastelut kohdistettiin Vaalimaa - Torfjanovka, Nuijamaa - Saimenski ja Imatra - Svetogorsk -rajanylityspaikoille, joilla kaikilla on kansainvälisen rajanylityspaikan status.

Myönteisimmin palvelukonseptin käyttöönottoon suhtautuvat alueelliset toimijat. Kunnalliset organisaatiot ja paikallisalueen elinkeinoelämän kehittämisorganisaatiot kokevat vyöhyketerminaalihankkeen piristävän alueen elinkeinoelämää. Nämä tahot ovat myös kiinnostuneita osallistumaan hankkeen eteenpäin viemiseen, esimerkiksi kaavoitusasioissa ja jopa terminaali-investointiin osallistumisessa.

Myös aluehallinnon käsitykset hankkeen toimivuudesta ovat pääosin positiiviset. Valtionhallinnossa suhtautuminen on ollut varauksellisempaa. Lainsäädännön ja sopimusten nykymuotoinen tulkinta asettaa joitakin esteitä ja rajoituksia terminaalihankkeen kehittämiselle. Kansainvälisten tavarakuljetusten operaattoritahojen näkemykset vyöhyketerminaalista ovat kaksijakoiset. Mitä lähempänä yritysten toiminta on puhdasta kuljetusta, sitä positiivisempia käsitykset ovat konseptin edullisuudesta ja toimivuudesta. Sen sijaan mitä lähempänä toimijat ovat pelkkää huolintaa, sitä varauksellisempia näkemykset ovat konseptin mielekkyydestä. Vyöhyketerminaali-investoinnin rahoitukseen ilmeni myös kiinnostusta ja halukkuutta

Kuljetuskäytävän tavaraliikenteeseen liittyviä uusia uhkia on mm. kalusto- ja kuljettajapula, jota rajanylitysten kasvaneet odotusajat entisestään pahentavat. Sen vuoksi turhaan odotteluun kuluvaa aikaa tulee pyrkiä lyhentämään myös uusia ratkaisuja etsimällä.

Työ toteutettiin VTT:n ja Merikotkan yhteishankkeena, jonka koordinaattorina toimi VTT. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomi – Venäjä naapuruusohjelma, Cursor Oy ja SKAL Suomen kuljetus ja logistiikka.

Piirros: Vyöhyketerminaalin toimintaperiaate

Tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2007/W84.pdf