Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Ravintokuiduilla erilaiset vaikutukset kylläisyyden tunteeseen

26.06.2007

VTT ja Kuopion yliopisto kehittävät painonhallintaan soveltuvia elintarvikkeita

Viljakuidut ja vesiliukoiset, tuotteen sakeutta lisäävät kuidut (5–10 g/annos) lisäävät tutkimuksen mukaan kylläisyyden tuntemusta ja vähentävät nälän tunteen kehittymistä. Kuitutyypin valinnalla on olennainen merkitys: liukoisen, sakeutta lisäämättömän kuidun lisääminen tuotteeseen ei edistänyt kylläisyysvaikutusta edes 20 gramman annoksena, sen sijaan tuotteen sakeutta lisäävä kuituvalmiste lisäsi koehenkilöiden kylläisyyden tuntemuksia jo 5 gramman annoksena. Myös proteiinin lisääminen tuotteeseen kuidun lisäksi paransi sen kylläisyysvaikutusta. Tuotteen aistittava laatu on selvästi myös tärkeä: sen on oltava hyväksyttävä, toisaalta miellyttävyys sinällään voi lisätä halua syödä tuotetta.

Projektin tulokset ovat lupaavia painonhallintaan tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotekehitystä ajatellen, ja tutkimus antaa yrityksille eväitä kehittää tuotekohtaisia ominaisuuksia voimakkaamman kylläisyyden tuntemuksen aikaansaamiseksi. Kylläisyyden tuntemus on luonnollisesti riippuvainen annoksen energiamäärästä, mutta kuten tämänkin tutkimuksen tulokset osoittavat, lisäksi riittävä määrä kuitua ja kuidun lisäksi proteiinia tuotteessa voi edistää sen kylläisyysvaikutusta.

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä lisäksi kylläisyyden tuntemuksen ja energiatasapainon kanssa korreloivia biomarkkereita eli elimistöstä mitattavia biologisia vasteita. Keskushermostossa, rasvakudoksessa ja ruoansulatuskanavan alueella syntyy peptidejä ja hormoneja, jotka joko lisäävät tai vähentävät syömistä. Elimistön energiatasapainossa tapahtuvat muutokset ja ruokavalion koostumus vaikuttavat siihen, miten elimistössä syntyy näitä syömiseen vaikuttavia yhdisteitä. Kylläisyyden tuntemuksen kuvaamiseksi käytettävät biomarkkerit voivat täten joko suoraan kuvastaa ruokahalua ja siinä tapahtuvia muutoksia tai ne voivat olla tekijöitä, joihin ruokahalussa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta. Ne voivat olla siten perustana osoitettaessa, että tietty ruoka tai ruoan ainesosa lisää kylläisyyttä, vähentää ruokahalua tai molempia. Koetuotteiden erot näkyivät selkeästi elimistön biologisissa vasteissa, mutta tulosten perusteella ei voida valita vain yhtä biomarkkeria kuvaamaan kylläisyyden tuntemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

Hankkeen aikana toteutettiin viisi koesarjaa, joista kuhunkin osallistui 20–30 tervettä, normaalipainoista tai lievästi liikapainoista naista ja miestä. Koehenkilöt nauttivat rakenteeltaan muokattuja koetuotteita, joissa kuidun laatu ja kuitu- ja proteiinipitoisuus vaihtelivat ja arvioivat ruokahaluunsa ja kylläisyyteensä liittyviä muutoksia kahden tai kolmen tunnin ajan. Osassa koesarjoja mitattiin lisäksi koetuotteiden aikaansaamia elimistön biologisia vasteita.

Tutkimus toteutettiin VTT:n ja Kuopion yliopiston yhteistyönä. VTT:n vastuulla olivat koetuotteiden valmistus, kylläisyysmittaukset, kuitujen ominaisuudet, koetuotteiden rakenneominaisuudet ja koostumusanalyysit. Kuopion yliopisto vastasi kliinisistä kokeista ja niiden yhteydessä toteutetuista kylläisyysmittauksista, biologisten vasteiden mittaamisesta sekä laboratoriomääritysten kehityksestä ja analyyseistä. Tutkimusta rahoittivat Tekes, VTT ja elintarvikeyritykset Atria Oy, Fazer Leipomot Oy, Ingman Foods Oy Ab, Ravintoraisio Oy, Oy Sinebrychoff Ab ja Valio Oy. Tutkimus jatkuu uuden projektin myötä syksyllä 2007. Jatkoprojektissa selvitetään elintarvikkeen kylläisyysarvon merkitystä pitkäaikaisessa syömisen ja painon hallinnassa.

Painonhallintaa edistävien uusien tuotteiden kehittäminen on erittäin tärkeää, sillä lihavuudesta johtuva korkea sairastumisriski on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Erityisesti painonhallintaa edistävät tuotteet ovat tärkeitä, sillä painonpudotus yleensä onnistuu, mutta saavutetun painon pitäminen on osoittautunut vaikeaksi. Kuitenkin jo 5 % pysyvän painonpudotuksen on osoitettu merkittävästi pienentävän lihavuuden aiheuttamaa sairastumisriskiä, joten tämän tavoitteen saavuttamista edistäviä elintarvikkeita tarvitaan.

Lisätietoja

VTT, erikoistutkija Marjatta Salmenkallio-Marttila, puh. 020 722 5177

Kuopion yliopisto, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, erikoistutkija Leila Karhunen, puh. (017) 162 776