Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT: ympäristö- ja energiatehokkuus sekä ikääntyvä väestö talotekniikan haasteina

14.06.2007


Kiristyvät energian säästöön, sisäilman laatuun ja raaka-aineiden kierrättämiseen liittyvät vaatimukset sekä ikääntyvä väestö ikääntyvissä rakennuksissa ovat talotekniikan suurimmat haasteet lähivuosina Suomessa. Uudet teknologiat pidentävät rakennusten elinikää ja parantavat asumismukavuutta. Menestyminen alalla edellyttää palveluliiketoimintamallien kehittämistä. VTT on laatinut tiekartan Suomen talotekniikan kehityslinjoista ja haasteista.

img

Nykyaikaisen talotekniikan avulla kiinteistöissä tapahtuville toiminnoille voidaan tuottaa yksilölliset, käyttäjälähtöiset ja hallitut olosuhteet. Näitä ovat mm. ilman, veden, lämmön, energian, valon ja tiedon välittäminen sekä ohjattavat turvallisuus- ja liikkumispalvelut.

Markkinat ovat Suomessa pirstaloituneet hyvinkin erikoistuneisiin aloihin. Palveluliiketoimintamallit eivät ole vielä talotekniikka-alalla erityisen kehittyneitä. Yritykset, joiden liiketoimintamalli perustuu kiinteistön palvelukykyyn, kokonaistoimituksiin ja palvelukokonaisuuksiin voivat luoda tulevaisuudessa itselleen kilpailuedun.

Kiristyvät ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät raaka-aineiden tehokasta ja säästäväistä käyttöä, kierrätystä, rakennusten ja talotekniikkajärjestelmien ympäristö- ja energiatehokkuuden kehittämistä ja liittymistä hajautettuihin energiantuotantojärjestelmiin. Ikääntyvä väestö ikääntyvissä rakennuksissa on suuri haaste, johon voidaan vastata häiriöttömillä korjausrakentamisratkaisuilla sekä anturi-, materiaali- ja ICT -teknologiaa hyödyntävillä tuotteilla ja palveluilla. Putkiremonttien eri vaihtoehdot ja tuote- ja palveluratkaisut ovat kiinteistönomistajien mielenkiinnon kohteina.

Laitteet eivät tällä hetkellä juuri kommunikoi keskenään eivätkä ole yhteensopivia, koska suomalainen talotekniikka perustuu pääosin eri toimittajien tuottamiin teknologiavetoisiin erillisratkaisuihin, joista suunnittelijat kokoavat talokohtaisia järjestelmiä. Talotekniikka ja rakennukset on sovitettava toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla.

Työvoimapula ja ammattitaidon puute voivat hidastaa talotekniikan kehitystä. Ammattitaitoisen työvoiman puute uhkaa erityisesti korjausrakentamisen puolella.

Uusien teknologioiden avulla voidaan pidentää rakennusten elinikää. Optimaalisen rakennuksen päästöt ovat vähäisiä ja hyvä sisäilma antaa asukkailleen paremmat lähtökohdat ylläpitää terveyttä.

Lyhyellä aikavälillä (1-5 vuotta) talotekniikan teknologioissa korostuvat modulaarinen talotekniikka, matalaenergiarakentaminen, ympäristökuormitusta vähentävät lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, tuotemallintaminen, tietotekniikka sekä mittaus- ja anturiteknologia. Käyttäjälähtöiset palvelut, häiriöttömän korjauksen ratkaisut sekä integroidut käyttöliittymät ja muut integroidut toteutukset ovat myös tulossa. Ensi vuosikymmenellä talotekniikassa hyödynnetään myös mm. anturiverkkoja ja uusia materiaaleja ja palvelukokonaisuuksia räätälöidään käyttäjän tarpeiden mukaan. Integroidut ja käyttäjälähtöiset palvelut kootaan tulevaisuudessa keräämällä tarvittava tieto langattomista laitteista ja niitä tuetaan huomaamattomilla ja mukautuvilla käyttöliittymillä. Tuotekehitys kohdistuu Suomessa voimakkaimmin uudisrakentamiseen. Vanhojen rakennusten korjaustarve kuitenkin lisääntyy.

Kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi suomalaisilla on mahdollisuus päästä erikoistuotteilla ja -ratkaisuilla. Matalaenergiarakentaminen ja kylmiin olosuhteisiin soveltuvat ratkaisut ovat suomalaisten vahvuuksia ja erityisosaamista.

Suomen talotekniikkaklusterin kokonaisvolyymi oli vuonna 2005 laskutavasta riippuen 10 – 14 mrd €. Siitä kotimaan toimintojen osuus oli kolmannes, viennin viidennes ja kansainvälisten tytäryritysten osuus vajaa puolet.

Kaavio: Talotekniikan kotimaan markkinat 2005

Talotekniikan kehityslinjat; teknologiat ja markkinat –julkaisu

 

 

Lisätietoja

Satu Paiho
Erikoistutkija
020 722 4908