VTT: ympäristö- ja energiatehokkuus sekä ikääntyvä väestö talotekniikan haasteina
14.06.2007
Kiristyvät energian säästöön, sisäilman laatuun ja raaka-aineiden kierrättämiseen liittyvät vaatimukset sekä ikääntyvä väestö ikääntyvissä rakennuksissa ovat talotekniikan suurimmat haasteet lähivuosina Suomessa. Uudet teknologiat pidentävät rakennusten elinikää ja parantavat asumismukavuutta. Menestyminen alalla edellyttää palveluliiketoimintamallien kehittämistä. VTT on laatinut tiekartan Suomen talotekniikan kehityslinjoista ja haasteista.

Nykyaikaisen talotekniikan avulla kiinteistöissä tapahtuville toiminnoille
voidaan tuottaa yksilölliset, käyttäjälähtöiset ja hallitut olosuhteet. Näitä
ovat mm. ilman, veden, lämmön, energian, valon ja tiedon välittäminen sekä
ohjattavat turvallisuus- ja liikkumispalvelut.
Markkinat ovat
Suomessa pirstaloituneet hyvinkin erikoistuneisiin aloihin.
Palveluliiketoimintamallit eivät ole vielä talotekniikka-alalla erityisen
kehittyneitä. Yritykset, joiden liiketoimintamalli perustuu kiinteistön
palvelukykyyn, kokonaistoimituksiin ja palvelukokonaisuuksiin voivat luoda
tulevaisuudessa itselleen kilpailuedun.
Kiristyvät ympäristö-
ja energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät raaka-aineiden tehokasta ja
säästäväistä käyttöä, kierrätystä, rakennusten ja talotekniikkajärjestelmien
ympäristö- ja energiatehokkuuden kehittämistä ja liittymistä hajautettuihin
energiantuotantojärjestelmiin. Ikääntyvä väestö ikääntyvissä rakennuksissa on
suuri haaste, johon voidaan vastata häiriöttömillä
korjausrakentamisratkaisuilla sekä anturi-, materiaali- ja ICT -teknologiaa
hyödyntävillä tuotteilla ja palveluilla. Putkiremonttien eri vaihtoehdot ja
tuote- ja palveluratkaisut ovat kiinteistönomistajien mielenkiinnon kohteina.
Laitteet
eivät tällä hetkellä juuri kommunikoi keskenään eivätkä ole yhteensopivia,
koska suomalainen talotekniikka perustuu pääosin eri toimittajien tuottamiin
teknologiavetoisiin erillisratkaisuihin, joista suunnittelijat kokoavat
talokohtaisia järjestelmiä. Talotekniikka ja rakennukset on sovitettava
toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla.
Työvoimapula ja
ammattitaidon puute voivat hidastaa talotekniikan kehitystä. Ammattitaitoisen
työvoiman puute uhkaa erityisesti korjausrakentamisen puolella.
Uusien
teknologioiden avulla voidaan pidentää rakennusten elinikää. Optimaalisen
rakennuksen päästöt ovat vähäisiä ja hyvä sisäilma antaa asukkailleen paremmat
lähtökohdat ylläpitää terveyttä.
Lyhyellä
aikavälillä (1-5 vuotta) talotekniikan teknologioissa korostuvat modulaarinen
talotekniikka, matalaenergiarakentaminen, ympäristökuormitusta vähentävät
lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, tuotemallintaminen, tietotekniikka sekä
mittaus- ja anturiteknologia. Käyttäjälähtöiset palvelut, häiriöttömän
korjauksen ratkaisut sekä integroidut käyttöliittymät ja muut integroidut
toteutukset ovat myös tulossa. Ensi vuosikymmenellä talotekniikassa
hyödynnetään myös mm. anturiverkkoja ja uusia materiaaleja ja
palvelukokonaisuuksia räätälöidään käyttäjän tarpeiden mukaan. Integroidut ja
käyttäjälähtöiset palvelut kootaan tulevaisuudessa keräämällä tarvittava tieto
langattomista laitteista ja niitä tuetaan huomaamattomilla ja mukautuvilla
käyttöliittymillä. Tuotekehitys kohdistuu Suomessa voimakkaimmin
uudisrakentamiseen. Vanhojen rakennusten korjaustarve kuitenkin lisääntyy.
Kansainvälisesti
merkittäväksi toimijaksi suomalaisilla on mahdollisuus päästä
erikoistuotteilla ja -ratkaisuilla. Matalaenergiarakentaminen ja kylmiin
olosuhteisiin soveltuvat ratkaisut ovat suomalaisten vahvuuksia ja
erityisosaamista.
Suomen talotekniikkaklusterin
kokonaisvolyymi oli vuonna 2005 laskutavasta riippuen 10 – 14 mrd €. Siitä
kotimaan toimintojen osuus oli kolmannes, viennin viidennes ja kansainvälisten
tytäryritysten osuus vajaa puolet.
Kaavio:
Talotekniikan kotimaan markkinat 2005
Talotekniikan
kehityslinjat; teknologiat ja markkinat –julkaisu
