Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT:n, TYKSin ja Göteborgin yliopiston tutkijat selvittävät suolistobakteerien vaikutusta tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

02.10.2008


VTT, Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) ja Göteborgin yliopisto käynnistivät syyskuussa 2008 kolmivuotisen yhteishankkeen, jonka tavoitteena on tyypin 1 diabeteksen ehkäiseminen. Tutkimuksen kohteena on suoliston bakteeristo. Tyypin 1 diabetes on merkittävä terveydenhuollon ongelma.

Alkusysäyksen hankkeelle antoivat VTT:n tutkijoiden löytämät tyypin 1 diabeteksen varhaisvaiheen tunnusmerkit, jotka ennakoivat myöhempää autoimmuunisuuden ja tyypin 1 diabeteksen kehittymistä. Nämä tunnusmerkit viittaavat siihen, että suolistobakteereilla on osuutta tyypin 1 diabeteksen syntyyn. Tässä uudessa projektissa tutkijoiden tavoitteena onkin etsiä mikrobeja, joiden läsnäolo tai puuttuminen vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen syntyyn, sekä kehittää ja testata saadun tiedon perusteella uusia keinoja sairauden ehkäisyyn. Mikäli testitulokset osoittautuvat myönteisiksi, voidaan harkita etenemistä kliiniseen vaiheeseen.

Hankkeen käynnistäjänä ja koordinaattorina toimii tutkimusprofessori Matej Orešič VTT:ltä. Tutkimusryhmän jäsenet edustavat monipuolisesti eri alojen asiantuntemusta: systeemibiologiaa ja metabolomiikkaa (VTT), tyypin 1 diabeteksen laajaa kliinistä tutkimusta (prof. Olli Simell tutkimusryhmineen; TYKS ja DIPP- Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -tutkimus) sekä mikrobiologiaa (prof. Fredrik Bäckhed; Göteborgin yliopisto).

”The gut microbiota as a novel target for prevention of type 1 diabetes” (Suoliston mikrobisto uutena kohteena tyypin 1 diabeteksen ehkäisyssä) -hanketta koordinoi VTT, ja sen rahoittajana toimii yhdysvaltalainen nuoruusiän diabeteksen tutkimusta tukeva säätiö Juvenile Diabetes Research Foundation.

Eräässä aiemmin tänä vuonna julkaistussa artikkelissa todetaan, että nykyisten suuntausten perusteella sairastuvuus tyypin 1 diabetekseen kaksinkertaistuu Suomessa seuraavan 15 vuoden aikana ja siihen sairastutaan entistä nuorempina, 0–4 vuoden iässä (Harjutsalo, V., Sjöberg, L., Tuomilehto, J., Lancet. 2008;371:1777-82). Tyypin 1 diabetes on siis paitsi nyt, myös tulevaisuudessa merkittävä terveydenhuollon ongelma Suomessa. Lisäksi se on kasvava ongelma myös muissa länsimaissa. Sairauden puhkeamista ehkäisevien tai hidastavien hoitojen löytymisellä olisi näin huomattavat vaikutukset terveydenhuoltoon.

Lisätietoja:

VTT
Tutkimusprofessori Matej Orešič
puh. 040 705 5156