Teknologia tarjoaa keinoja syvien päästönrajoitusten saavuttamiseksi
10.06.2008
Keskeisimpiä energiantuotantoon liittyviä teknologioita Suomen
kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä ovat bioenergia, ydinvoima ja
tuulivoima. Hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) on myös merkittävä
päästönvähennyskeino, kun teknologia ja päästöjen varastoinnin järjestelyt
ovat kunnossa, mikä tapahtunee 2020-luvulla.
(Tekesin
lehdistötiedote 10.6.2008)
Energiansäästö ja loppukäytön energiatehokkuus ovat välttämättömiä tuotannon
tehokkuuden ja energianlähteen valinnan ohella.
Kehittämällä
energian tuotannon ja käytön teknologioita voidaan päästöjen vähentämisen
kustannuksia alentaa tuntuvasti. Uuden tehokkaan teknologian markkinat
kasvavat valtavasti, mitä voidaan hyödyntää Suomen viennissä.
EU
on ehdottanut, että maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan kahteen
asteeseen esiteolliseen aikaan nähden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi
maailman hiilidioksidipäästöjä tulee hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) mukaan rajoittaa tämän vuosisadan puoliväliin mennessä 50–85 prosenttia
alle vuoden 2000 tason. Teollisuusmaiden on mitä todennäköisimmin vähennettävä
päästöjä enemmän kuin maailman keskimäärin. EU on varautunut rajoittamaan
kasvihuonekaasujen päästöjä 60–80 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen
2050 mennessä.
VTT:ssä tutkitaan EU:n tavoitteiden
saavuttamista Suomessa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa
arvioidaan teknologian ja sen kustannusten kehitystä lähivuosikymmeninä
energian tuotannossa ja energian käytön kaikilla sektoreilla, teollisuus-,
liikenne-, ja rakennussektorilla. Toisessa osassa tarkastellaan skenaarioita
EU:n syvien päästönvähennysten saavuttamiseksi. Tutkimuksen tämä osa valmistuu
loppukesästä. Sen tuloksena saadaan kvantitatiivisia arvioita eri keinojen
merkityksestä päästörajoitusten saavuttamisessa sekä rajoituksista
aiheutuvista kokonaiskustannuksista.
Teknologioita
käsittelevä osa esittelee erilaisia teknologisia ratkaisuja energiankäytön
tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tulevaisuudessa.
Tutkimuksen mukaan jo nykyteknologia mahdollistaa heti käyttöön otettavissa
olevia keinoja päästöjen vähentämiseksi kaikilla sektoreilla, ja tulevina
vuosikymmeninä teknisen potentiaalin arvioidaan edelleen lisääntyvän.
Päästöjä
vähentävien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kustannukset ja
investointien uusiutumisen hitaus. Jotta päästönvähennys saavutetaan
tehokkaasti, eri sektoreiden päästönvähennyskeinoista on valittava ne, joilla
saavutetaan tietty päästönvähennys pienimmillä kokonaiskustannuksilla.
Tehokkaimmat keinot riippuvat mm. energian ja päästöoikeuksien hintojen sekä
teknologian kustannusten kehityksestä. Arvioitaessa sektorikohtaisten
päästönvähennyskeinojen vaikuttavuutta kasvihuonekaasujen kokonaismäärään,
myös erilaiset tekniset reunaehdot, kuten rakennuskannan uusiutumisen hitaus,
on otettava huomioon.
Tutkimuksen toisessa osassa arvioidaan
mallilaskelmien avulla, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian,
energiajärjestelmän ja päästökaupan kehityskuluissa vastata
kustannustehokkaasti EU:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä 60 – 80 %
vuoteen 2050 mennessä. Teknologian kehitystä kuvataan kahdella vaihtoehdolla:
konventionaalisella peruskehitysarviolla sekä optimistisemmalla vaihtoehdolla,
jossa oletetaan tehostuneet tutkimus- ja kehityspanokset sekä energian käytön
tehostamisen edistäminen. Keskeisenä kehitystä ajavana voimana työssä
oletetaan, että kansainvälinen päästökauppa jatkuu, ja päästökaupan
hintakehitykselle on oletettu useita vaihtoehtoisia kehityskulkuja.
Teknologia
on erittäin merkittävässä asemassa päästöjen vähentämisessä. Tämä vaatii
voimakasta panostusta tehokkaiden ja vähäpäästöisten energian tuotanto- ja
käyttöteknologioiden kehittämiseen ja tehokkaaseen markkinoille saattamiseen.
Tutkimus
tehdään työ- ja elinkeinoministeriölle uuden ilmasto- ja energiastrategian
valmistelun tueksi. Työn päärahoittaja on Tekes.
Tutkimus
julkaistaan kahtena raporttina:
- Teknologiapolut 2050.
Teknologian mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen syvien
rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa – Taustaraportti kansallisen
ilmasto- ja energiastrategian laatimista varten. VTT Tiedotteita 2432/2008.
215 s. Toim. Ilkka Savolainen, Lassi Similä, Sanna Syri ja Mikael Ohlström.
- Teknologiapolut 2050. Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa – Taustaraportti kansallisen ilmasto- ja energiastrategian laatimista varten (raportti valmisteilla). Kirj. Antti Lehtilä, Sanna Syri ja Ilkka Savolainen.
Lisätietoja
VTT
Tutkimusprofessori
Ilkka Savolainen, puh. 020 722 5062
Teknologiapäällikkö Sanna
Syri, puh. 020 722 5065
Tutkija Lassi
Similä, puh. 020 722 6227
