Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Teknologia tarjoaa keinoja syvien päästönrajoitusten saavuttamiseksi

10.06.2008


Keskeisimpiä energiantuotantoon liittyviä teknologioita Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä ovat bioenergia, ydinvoima ja tuulivoima. Hiilidioksidin erotus ja varastointi (CCS) on myös merkittävä päästönvähennyskeino, kun teknologia ja päästöjen varastoinnin järjestelyt ovat kunnossa, mikä tapahtunee 2020-luvulla.

(Tekesin lehdistötiedote 10.6.2008)

Energiansäästö ja loppukäytön energiatehokkuus ovat välttämättömiä tuotan­non tehokkuuden ja energianlähteen valinnan ohella.

Kehittämällä energian tuotannon ja käytön teknologioita voidaan päästöjen vähentämisen kustannuksia alentaa tuntuvasti. Uuden tehokkaan teknologian markkinat kasvavat valtavasti, mitä voidaan hyödyntää Suomen viennissä.

EU on ehdottanut, että maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan nähden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maailman hiilidioksidipäästöjä tulee hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan rajoittaa tämän vuosisadan puoliväliin mennessä 50–85 prosenttia alle vuoden 2000 tason. Teollisuusmaiden on mitä todennäköisimmin vähennettävä päästöjä enemmän kuin maailman keskimäärin. EU on varautunut rajoittamaan kasvihuonekaasujen päästöjä 60–80 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä.

VTT:ssä tutkitaan EU:n tavoitteiden saavuttamista Suomessa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa arvioidaan teknologian ja sen kustannusten kehitystä lähivuosikymmeninä energian tuotannossa ja energian käytön kaikilla sektoreilla, teollisuus-, liikenne-, ja rakennussektorilla. Toisessa osassa tarkastellaan skenaarioita EU:n syvien päästönvähennysten saavuttamiseksi. Tutkimuksen tämä osa valmistuu loppukesästä. Sen tuloksena saadaan kvantitatiivisia arvioita eri keinojen merkityksestä päästörajoitusten saavuttamisessa sekä rajoituksista aiheutuvista kokonaiskustannuksista.

Teknologioita käsittelevä osa esittelee erilaisia teknologisia ratkaisuja energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan jo nykyteknologia mahdollistaa heti käyttöön otettavissa olevia keinoja päästöjen vähentämiseksi kaikilla sektoreilla, ja tulevina vuosikymmeninä teknisen potentiaalin arvioidaan edelleen lisääntyvän. 

Päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Jotta päästönvähennys saavutetaan tehokkaasti, eri sektoreiden päästönvähennyskeinoista on valittava ne, joilla saavutetaan tietty päästönvähennys pienimmillä kokonaiskustannuksilla. Tehokkaimmat keinot riippuvat mm. energian ja päästöoikeuksien hintojen sekä teknologian kustannusten kehityksestä. Arvioitaessa sektorikohtaisten päästönvähennyskeinojen vaikuttavuutta kasvihuonekaasujen kokonaismäärään, myös erilaiset tekniset reunaehdot, kuten rakennuskannan uusiutumisen hitaus, on otettava huomioon.

Tutkimuksen toisessa osassa arvioidaan mallilaskelmien avulla, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian, energiajärjestelmän ja päästökaupan kehityskuluissa vastata kustannustehokkaasti EU:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä 60 – 80 % vuoteen 2050 mennessä. Teknologian kehitystä kuvataan kahdella vaihtoehdolla: konventionaalisella peruskehitysarviolla sekä optimistisemmalla vaihtoehdolla, jossa oletetaan tehostuneet tutkimus- ja kehityspanokset sekä energian käytön tehostamisen edistäminen. Keskeisenä kehitystä ajavana voimana työssä oletetaan, että kansainvälinen päästökauppa jatkuu, ja päästö­kaupan hintakehitykselle on oletettu useita vaihtoehtoisia kehityskulkuja.

Teknologia on erittäin merkittävässä asemassa päästöjen vähentämisessä. Tämä vaatii voimakasta panostusta tehokkaiden ja vähäpäästöisten energian tuotanto- ja käyttöteknologioiden kehittämiseen ja tehokkaaseen markkinoille saattamiseen.

Tutkimus tehdään työ- ja elinkeinoministeriölle uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelun tueksi. Työn päärahoittaja on Tekes.

Tutkimus julkaistaan kahtena raporttina:

- Teknologiapolut 2050. Teknologian mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa – Taustaraportti kansallisen ilmasto- ja energiastrategian laatimista varten. VTT Tiedotteita 2432/2008. 215 s. Toim. Ilkka Savolainen, Lassi Similä, Sanna Syri ja Mikael Ohlström. 

- Teknologiapolut 2050. Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa – Taustaraportti kansallisen ilmasto- ja energiastrategian laatimista varten (raportti valmisteilla). Kirj. Antti Lehtilä, Sanna Syri ja Ilkka Savolainen.

Lisätietoja

VTT
Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, puh. 020 722 5062
Teknologiapäällikkö Sanna Syri, puh. 020 722 5065
Tutkija Lassi Similä, puh. 020 722 6227