Maatilarakennusten ilmanvaihdon suunnittelun periaatteet määritetty
11.11.2008
Sisäilman laadulla on suuri merkitys

Sisäilman laadulla on suuri merkitys paitsi karjaeläinten terveyteen ja tuottavuuteen mutta myös työntekijöiden hyvinvointiin. VTT, TTS, Työterveyslaitos ja MTT ovat yhteistyössä selvittäneet, miten suurten maatilarakennusten sisäilmaa voidaan parantaa ilmanvaihdon avulla. Sisäilman laadun parantaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutuksen laadunvalvontaa.
Tutkimuksessa luotiin periaatteet kylmän ilmanalan tuotantotilojen
ilmanvaihdon suunnittelua varten. Ne perustuvat maatilarakennuksissa tehtyihin
ilmanvaihtojärjestelmien laskennallisiin tarkasteluihin sekä suorituskyvyn
mittauksiin käytännön kohteissa. Tutkimuksessa vertailtiin erilaisten
järjestelmien tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta eri tarpeisiin. Tutkimuksen
kohteena olivat tuotantotilat, joissa kasvatettiin lypsykarjaa, sikoja, kanoja
tai hevosia.
Maatilarakennuksen huonon sisäilman haittoja
ovat esimerkiksi työtilojen epäviihtyisyys, työtehon ja sitä kautta
tuottavuuden pieneneminen. Äärimmäisiä ongelmia ovat pölyn ja mikrobien
aiheuttamat oireet, ammoniakkipitoisuuden tai muun pitoisuuden aiheuttama
päänsärky ja sairastumiset.
Maatilarakennusten
ilmanvaihtojärjestelmien taso vaihtelee hyvin paljon. Kaikissa
tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa oli tarpeen tehdä korjaustoimenpiteitä
ilmanvaihtojärjestelmiin. Muutostarpeet tutkituissa kohteissa olivat kuitenkin
vähäisiä ja liittyivät esimerkiksi mittausantureiden sijoituspaikkoihin tai
ohjauslaitteiden säätöihin ja asetuksiin. VTT:n erikoistutkija Ismo Heimosen
mukaan ilmanvaihto kotieläinrakennuksissa toimii kuitenkin yleisesti ottaen
heikosti, joten maatiloilla pitäisi kiinnittää ilmanvaihdon
korjaustoimenpiteisiin nykyistä enemmän huomiota.
Erityisesti
on kiinnitettävä huomiota sisäilman laatuun liittyviin vaatimuksiin:
lämpötilaan, kosteuteen, raitisilman määrään, hiilidioksidi- ja
ammoniakkipitoisuuteen ja pölyn määrään. Laatukriteerejä valittaessa on
otettava huomioon eläimet, työntekijät, rakennukset ja tuottavuus.
Ilmanvaihtoa voidaan lisäksi parantaa kehittämällä markkinoille uutta
teknologiaa, kehittämällä rakentamisen ohjeita ja määräyksiä sekä erityisesti
koulutuksen kautta.
Sisäilman laadun parantaminen alkaa
hyvästä ilmanvaihdon suunnittelusta ja toteutuksen laadunvalvonnasta. Työssä
voidaan käyttää apuna VTT:n laatimaa ToVa-käsikirjaa (ToVa - Toimivuuden
varmistaminen). ToVa-toimintaperiaatteiden mukaan aluksi määritetään
lopputulokselle sisäilmatavoitteet, jotka teknisen järjestelmän on
toteutettava. Lopputulos varmennetaan käyttöönottotarkastuksessa sekä
mahdollisesti myös käytön aikana tehtävin sisäilmastomittauksin.
VTT
on toiminut hankkeen koordinaattorina sekä mm. laatinut
ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluperiaatteet ja mitannut järjestelmien
toimintaa. TTS:n vastuualueena oli mm. ilmanvaihdon toimivuuden
tuottavuusvaikutusten arviointi, Työterveyslaitos arvioi maatalousrakennusten
sisäilmastovaatimukset työntekijöiden näkökulmasta ja MTT järjesti
pilotoitavat kohteet.
Tutkimusprojektia ovat tukeneet Maa- ja
metsätalousministeriö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA),
Elintarviketeollisuusliitto ry. (Lihateollisuusyhdistys), Maatalouskoneiden
tutkimussäätiö, Suomen Broileryhdistys ry, Valio Oy, Oy DeLaval Ab, Pellonpaja
Oy, Munakunta, Suomen Karjatilatarvike Oy , Mestarifarmi Oy, Leancom Oy sekä
tutkimukseen osallistuneet karjankasvattajat.
ToVa
– Toimivuuden varmistaminen -käsikirja: http://www.tova.fi/
Lisätietoja
VTT,
erikoistutkija Ismo Heimonen
puh.
020 722 4907
