Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen kannattaa optimoida

19.11.2008

VTT vertaili kahden jätteenpolttotavan ilmastovaikutuksia

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jätteiden synnyn vähentäminen on kaikkein tehokkain keino pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Jätteiden eri kierrätys- ja energiakäyttötavoilla voi olla hyvin erilaisia ilmastovaikutuksia. Jätteitä voidaan hyödyntää materiaaleina ja kierrätykseen kelpaamaton materiaali energiana, esimerkiksi sähkön ja/tai lämmön tuotannossa. Kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi biohajoavan materiaalin kaatopaikkasijoitusta tulisi välttää. Neitseellisten päästöintensiivisten materiaalien korvaaminen kierrätysmateriaaleilla on energiakäyttöä parempi vaihtoehto kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta, mutta myös energiahyödyntämistavat poikkeavat toisistaan.

Jätteiden energiasisällön hyödyntäminen voidaan jakaa kahteen Euroopassa yleisimmin käytössä olevaan tapaan. Syntypaikallaan lajiteltu jäte voidaan polttaa sellaisenaan arinatekniikalla tai jalostaa siitä kierrätyspolttoainetta, jota poltetaan yleensä rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden kanssa. Paras energian tuotannon hyötysuhde saavutetaan kaukolämmön ja teollisuuden prosessihöyryn tuotannossa. Hyötysuhde on heikoin pelkän sähkön tuotannossa. Rinnakkaispoltolla on yleensä parempi sähköntuotannon hyötysuhde kuin käsittelemättömän jätteen poltolla.

Jätepolttoaineilla voidaan vähentää maamme kasvihuonekaasupäästöjä. Kaupan ja teollisuuden kuivajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen nykyisin laskennallisesti CO2-neutraali-osuus on yli 80 %. Toisaalta kierrätyspolttoaineen jalostamisessa kuluu energiaa ja tyypillisesti osa, muutamasta prosentista jopa kolmannekseen, jätteen energiasisällöstä sijoitetaan tuotantojätteenä kaatopaikalle.

VTT:n tekemässä skenaariotarkastelussa vertailtiin yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen ilmastovaikutuksia eri skenaarioissa, joissa mm. kierrätyspolttoaineen rinnakkaispolton ja syntypistelajitellun jätteen arinapolton osuus vaihteli. Tarkasteluissa kiinnitettiin erityistä huomiota päästövaikutusten elinkaarilaskennassa käytettävien oletusten epävarmuuksiin ja herkkyyksiin, jotka vaikuttavat tuloksiin merkittävästi. Keskeisimpiä tuloksiin vaikuttavia kysymyksiä on se, mitä polttoaineita jätteiden energiahyödyntämisellä korvataan ja kuinka paljon. Oletusten epävarmuuksien vuoksi tulokset eivät ole yksiselitteisen selviä. Kokonaisilmastovaikutusten kannalta skenaario, jossa kierrätyspolttoainetta ei valmistettu lainkaan, on kuitenkin todennäköisesti epäsuotuisin.

Jätteenpolttolaitokset, joiden ensisijainen tarkoitus on jätteiden hävittäminen, on nykyisin rajattu EU:n päästökaupan ulkopuolelle. Sen sijaan jätteiden poltto rinnakkaispolttona kuuluu lähtökohtaisesti EU:n päästökaupan piiriin. VTT:n skenaariotarkastelujen mukaan tämä rajanveto aiheuttaa vertailtujen jätteenpolttotapojen välille merkittävän eron EU:n päästökauppasektorin ja sen ulkopuolisen, ns. kansallisen kiintiön päästöihin. Jätteen polttaminen EU:n päästökauppaan kuulumattomissa jätteenpolttolaitoksissa vaikeuttaa kansallisen kiintiön päästövähennystavoitteen saavuttamista merkittävästi verrattuna siihen, että jäte poltettaisiin EU:n päästökaupan piiriin kuuluvissa laitoksissa. VTT:n skenaarioiden mukaan kansallisen kiintiön vuosittaisiin päästöihin voi aiheutua jopa 0,8 miljoonan CO2-ekvivalenttitonnin erot. Tämä vastaa reilua 5 % Suomen henkilöautoliikenteestä vuosittain aiheutuvista päästöistä ja hieman reilua kahta prosenttia Suomen kansallisen kiintiön vuoden 2005 päästöistä. EU:n ehdotuksen mukaan kansallisen kiintiön vuoden 2005 päästötasoa tulee vähentää vähintään 16 % vuoteen 2020 mennessä. Jätteen polttaminen EU:n päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa helpottaa kansallisen kiintiön, mm. maatalouden, liikenteen ja asumisen, päästötavoitteiden saavuttamista.

Tutkimus on tehty yhteistyössä L&T:n kanssa.

Tutkimusraportti verkossa: Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta (pdf)

Tausta-aineistoa (lähde: Tilastokeskus)

Jätteiden käsittely Suomessa 2006
Yhdyskuntajäte Suomessa 1997 – 2006
Yhdyskuntajätteiden käsittelyn jakauma eräissä Euroopan maissa vuonna 2005