Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT selvitti kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen vaikutuksia Euroopassa ja Suomessa

04.04.2008


Suomessa kivihiilen käyttö vähenee – maakaasun, bioenergian ja tuulivoiman käyttö kasvaa

VTT on selvittänyt EU:n ehdottaman kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen vaikutuksia Euroopan ja Suomen energiantuotannon rakenteeseen. Eurooppaa koskevien laskelmien mukaan EU:n päästöjen rajoittaminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kohdistaisi toimet pääosin sähköntuotantoon. Suomessa kivihiilen käyttö lähtee VTT:n arvion mukaan vähenemään riippumatta oletetusta päästökaupan hintatasosta vuoden 2010 jälkeen. Maakaasun käyttö kasvaa. Uusiutuvan energian, kuten puupolttoaineiden ja tuulivoiman hyödyntäminen, lisääntyy voimakkaasti.

EU on ehdottanut teollisuusmaiden yhteistä voimakasta päästöjen rajoittamista ja sitoutunut rajoittamaan päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi. VTT on arvioinut EU:n ehdottaman yksipuolisen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen vaikutuksia Euroopan ja Suomen energiantuotannon rakenteeseen TIMES-malleilla. Kyseiset mallit ovat teknistaloudellisia energiajärjestelmämalleja, joissa on laaja kuvaus energiavaroista sekä energiantuotannon ja käytön teknologioista.

Eurooppaa koskevien mallilaskelmien tulosten mukaan EU:n päästöjen rajoittaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kohdistaisi toimet pääosin sähköntuotantosektoriin. Hiilen käyttö sähköntuotannossa vähenisi voimakkaasti. Pidemmällä aikavälillä osa maakaasuun perustuvasta tuotannosta kytkettäisiin hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin. Tuulienergian käyttö lisääntyisi voimakkaasti. Päästöoikeuden hinta olisi mallilaskelmien mukaan vuoden 2020 kohdalla tasolla 25 - 30 € hiilidioksiditonnilta. Jos EU:n päästönrajoitustavoite vuonna 2050 on 60 %, päästöyksikön hinta olisi luokkaa 100 €, jos päästöjä rajoitetaan ilman joustomekanismeja, kuten EU:n ulkopuolelta hankittavia päästöoikeuksia.

Suomea koskevat tarkastelut perustuvat valtionvarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kansantalouden kehitysarvioon. Laskelmissa tarkasteltiin optimaalista päästöjen rajoittamista, kun päästökaupan hinnaksi oletetaan 20, 30, 40 ja 50 € hiilidioksiditonnilta ja ei-päästökauppasektorilla tehdään vastaavaa kustannustasoa olevat päästönrajoitustoimet. VTT:n laskelmien mukaan kivihiilen käyttö lähtee vähenemään kaikissa hintaskenaarioissa vuoden 2010 jälkeen ja toisaalta maakaasun käyttö kasvaa.

Bioenergian hyödyntäminen kasvaa kokonaisenergiataseessa merkittävästi. Myös tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy voimakkaasti. Energiankäytön tehostamisella on myös merkittävä vaikutus päästöjen vähentämisen kannalta. Hiilidioksidin talteenotto alkaa korkeammilla hintatasoilla vuoden 2020 jälkeen. Päästöjen vähennykset ovat suurimpia erillisessä sähköntuotannossa, jossa hiilivoiman tuotantoa vähennetään merkittävästi.

Rakennuskanta kasvaa merkittävästi, mutta lämmitysenergian kulutus kääntyy jopa pieneen laskuun. Liikenteen polttoaineiden bio-osuuden lisääminen tulee kannattavammaksi päästöoikeuksien hinnan noustessa. Päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla, kuten rakennuksissa, liikenteessä ja maataloudessa, päästöjen väheneminen päästöoikeuksien kustannustason noustessa on melko hidasta.

Jos Suomen kokonaispäästönvähennystavoite olisi 20 % vuonna 2020, niin Suomi ostaisi päästöoikeuksia kaikilla tarkastelussa olleilla hintatasoilla.

EU:n yksipuolinen päästöjen rajoittaminen ja kehittyneiden maiden yhteinen päästöjen rajoittaminen, vaikutukset Suomeen arvioituna TIMES-mallilla -tutkimusraportti verkossa:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W96.pdf

Taulukko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä
Tilastokeskuksen YK:lle raportoimat Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet vuosina 2000 - 2005 keskimäärin 76 Mt hiilidioksidiekvivalenttia, joka on noin 7 % yli vuoden 1990 tason, joka taas on myös Suomen Kioton sopimuksen mukainen päästötavoite vuosille 2008 - 2012. Vuoden 2005 päästöt olivat 69 Mt eli 2 % pienemmät kuin vuonna 1990, johtuen osin hyvästä vesivoiman tuotantotilanteesta, suuresta sähkön tuonnista sekä metsäteollisuuden lakosta. Lähteenä Tilastokeskus.

 

 

Lisätietoja

Ilkka Savolainen
Tutkimusprofessori
puh. 020 722 5062


Tommi Ekholm
Tutkija
puh. 020 722 5085


Antti Lehtilä
Erikoistutkija
puh. 020 722 5071