Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Teknologian nopea kehitys ahdistaa ikääntyneitä

08.04.2008


Jäävätkö eettiset kysymykset uuden teknologian jalkoihin?

Teknologia halutaan valjastaa arjen auttajaksi, mutta eettinen näkökulma unohtuu helposti alati kiihtyvässä kehityksessä. VTT:ssä on pohdittu yhteiskunnallista ja eettistä merkitystä älykkäiden tuotteiden ja sovellusten suunnittelussa. Millaisia ovat eettisesti hyväksyttävät tekniset sovellukset ja miten niitä suunnitellaan? Mitä muita arvoja pitää nostaa taloudellisen hyödyn rinnalle? Määrääkö bisnes tekemisemme suunnan? Syrjäytyvätkö ikäihmiset, kun kyky hyödyntää uusia järjestelmiä heikkenee?

Vuoteen 2050 mennessä Euroopassa ennustetaan olevan lähes 80 miljoonaa ikääntynyttä erilaisine tarpeineen ja hoitotoiveineen. Tämä luo huomattavat markkinat uusille tietoteknisille tuotteille ja palveluille itsenäisen suoriutumisen, työn ja vapaa-ajan alueilla.

Uusien teknologioiden tarkoitus monine ulottuvuuksineen on olla hyödyksi, mutta väärin suunniteltuina ne voivat olla haitallisia ja jopa vahingollisia käyttäjilleen. Uudet älykkäät tuotteet ja sovellukset löytävät tiensä kaupan hyllyille huomattavasti nopeammin kuin lait, jotka säätelevät niiden käyttöä.

Lainsäädäntö laahaa aina kaukana kiihtyvän teknologian kehityksen perässä. Kuka ottaa puheenvuoron ja vastuun teknologian roolista yhteiskunnassa ja siihen liittyvistä oikeutuksista?

”Yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä ratkaista eettisiä ongelmia ei ole. Silti voidaan luoda eettisiä nyrkkisääntöjä suunnitteluun. Näiden nyrkkisääntöjen tulisi korostaa ainakin yksityisyyttä, vastuuta, tietoturvaa, oikeuksia sekä tiedon saatavuutta”, toteaa erikoistutkija Jaana Leikas, ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen asiantuntija VTT:ltä.

Yhteiskunnan tulee hyödyntää teknologiaa siten, että se lisää kansalaisten elämänlaatua eikä aiheuta kenellekään haittaa. Palvelujen tulee olla kaikkien käyttäjäryhmien saatavilla fyysisistä tai psyykkisistä toiminnanvajavuuksista huolimatta.

Teknologia on harvoin arvovapaata. Ristiriitaisia sovelluksia on paljon, kuten Internet, joka tarjoaa tietoa niin hyvässä kuin pahassa.

Teknologian kehitys kiihtyy – kenen ehdoilla tämän päivän suunnittelussa tulisi edetä?

Teknologian kehitys palvelee eniten työelämässä mukana olevia. Syrjäytyvätkö ikäihmiset, kun ero kyvyssä hyödyntää uusia järjestelmiä kasvaa?

”Ikääntyneitä ahdistaa teknologian nopea kehitys. Erityisesti digi-TV ja mobiiliteknologia ovat viime aikoina puhuttaneet paljon. Mitkä ovat suunnittelijan tavoitteet ja vastuu? Olemmeko luomassa yhteiskuntaa, jossa ikääntyneet syrjäytyvät, koska eivät osaa hyödyntää teknologiaa. Jos esimerkiksi yhteiskunnan palvelut on mahdollista saada haltuun kännykällä, ja kännykkä nykymuodossaan on ikääntyneelle lähes mahdoton käyttää, ikäihmiset jäävät helposti yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ulkopuolelle”, Jaana Leikas huomauttaa.

Teknologia ohjaa oppimista: niin sanotut digitaalinatiivit, nuoret, jotka ovat lapsesta saakka käyttäneet digitaalista tekniikkaa, osaavat ottaa haltuunsa mobiilipalveluja varmasti vanhuksinakin. Mutta vaikka palveluja kuinka kehitettäisiin, kännykkä ei nykymuodossaan ole tämän päivän eikä tulevaisuuden vanhusten väline: se ei kompensoi ikääntymisen mukanaan tuomaa näön, kuulon ja hienomotoriikan heikentymistä. Liian pieni koko, liian pienet ja lähellä toisiaan olevat näppäimet sekä liian pieni näyttö vaikeuttavat sen käyttöä.

Suunnittelun näkökulmasta ikääntyneet ovat hyvä kohde. Kun tuotesuunnittelussa huomioidaan ikääntymisen mukanaan tuomat toimintarajoitteet, näitä tuotteita tulevat todennäköisesti helpommin hyödyntämään Leikkaan mukaan muutkin käyttäjäryhmät. Eettisistä kysymyksistä on todennäköisesti helpompi saada kiinni, kun niitä pohditaan ikääntyneiden näkökulmasta.

”Koska teknologia kehittyy kiihtyvällä tahdilla, emme enää tiedä, mikä on oikeutettua ja mikä ei. Onko oikeutettua kehittää lyhyen tähtäimen teknologiaa? Teknologian tuottajat ovat lähteneet sille tielle, että keskeneräisiä tuotteita päästetään markkinoille. Eikö tämä ole eettisesti väärin?”, Leikas kysyy.

Sen sijaan tulisi pohtia, mitä kehittämämme teknologia aiheuttaa pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi helpottaako nyt kehitettävä tekniikka ikäihmisen itsenäistä suoriutumista, mutta pitkällä aikavälillä luokin passivoitumista ja eristäytymistä? Entä miten suunnittelussa voisi ottaa huomioon kohtuullisuusajattelun ja kestävän kehityksen?

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu lähtee liikkeelle yksilön ja ryhmien tarpeista. Se ottaa huomioon niin loppukäyttäjän kuin palveluntarjoajan ja teknologiantuottajan tarpeet. Oikein valituilla menetelmillä on mahdollista toteuttaa käyttäjäkeskeistä suunnittelua siten, että se yhdistää eettisen ja bisnesajattelun.

VTT järjesti 2.4. Espoossa asiantuntijaseminaarin, jossa pohdittiin ikääntyville kehitettävän teknologian eettisiä haasteita. Jaana Leikkaan lisäksi tilaisuudessa puhuivat mm. filosofian tohtori Kai K. Kimppa Turun yliopistosta sekä erikoislääkäri Samuli Saarni (Stakes, KTL). Kai Kimppa korosti ikääntyvän itsemääräämisoikeutta ja kontrollia teknologiaan. Hänen mukaansa vaarana voi olla, että teknologialla korvataan kontaktit oikeisiin ihmisiin tehokkuuden nimissä. Kontaktien kadotessa myös kontrolli teknologiaan heikkenee. Samuli Saarni valotti terveydenhuollon menetelmien arvioinnin vaikeutta ja korosti tutkimusmenetelmien läpinäkyvyyttä: aina on tärkeää kertoa, mitä on tehty ja miksi.

Leikkaan esitys

 

 

Lisätietoja

Jaana Leikas
Erikoistutkija
Puh. 020 722 3385