Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT ennakoi ICT:tä hyödyntävän rakennetun ympäristön kehitysnäkymiä

16.04.2008

Erillispalvelujen sijasta kohti integroitua tiedonhallintaa

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuudet kasvavat merkittävästi, kun rakennetun ympäristön tiedot digitalisoituvat, rakentamisessa siirrytään dokumenteista mallintamiseen, rakennustoiminta verkostoituu ja kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma korostuvat.

Tällä hetkellä rakennetun ympäristön tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvat palvelut on kehitetty erillisille, kapeille osa-alueille. Edistyksellinen integroitujen palvelujen kysyntä on toistaiseksi rajallista, ja palvelujen tuottajat tarjoavat toimialakohtaisia palveluita rajattuihin tarpeisiin.

Nykyhetken tekniset palvelukokonaisuudet voidaan jakaa suunnittelun, urakoinnin, käytön ja ylläpidon palveluihin, etäpalveluihin, turvallisuuspalveluihin sekä uusiin terveyspalveluihin. Toimijoiden prosessit eivät vielä hyödynnä rakennetun ympäristön informaatioteknologiassa sovellettavan tietomalliajattelun mahdollisuuksia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Toinen toimintatapojen muutosmahdollisuus on tuotteistamisen kehittäminen sekä teknologisissa ratkaisuissa että niitä yhdistävissä palveluissa, kuten erilaisissa visualisointi-, simulointi- ja analyysipalveluissa.

VTT esittelee näkemyksensä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön kehityslinjoista muutostiekarttoina, joita on neljä. ”Digitaaliset ratkaisut” käsittelee aihealueeseen liittyviä ja siinä sovellet¬tavia teknologioita rakennetun ympäristön näkökulmasta. ”Toimintatavat ja prosessit” käsittelee niissä tapahtuvia uusien teknologioiden mahdollistamia ja edellyttämiä muutoksia. ”Palvelut” käsittelee digitaalisten ratkaisujen ja muuttuvien toimintatapojen ja prosessien mahdollistamia palveluja. Ns. metatiekartta kiteyttää muiden tiekarttojen oleelliset ideat.

Lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta) rakennetun ympäristön tieto- ja viestintäteknologian kehityskulut johtavat VTT:n mukaan kohti integroitujen tietomallien hyödyntämistä, mikä mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen yhdistämisen uusin tavoin. Tietomallien soveltaminen vaatii kuitenkin sitä, että integroitujen tietomallien hyödyt ymmärretään ja avataan eri toimijoiden näkökulmista. Tuotteet ja palvelut käyttävät hyväkseen käyttäjälähtöistä sisällöntuotantoa. Rakennetun ympäristön palveluja tuotetaan verkostomaisin toimintatavoin. Lyhyellä aikavälillä oleellisiksi nousevat erityisesti seuraavat neljä palvelukokonaisuutta: mallipalvelut, datan keruu-, ylläpito- ja hallintapalvelut, informaatiopohjaiset lisäarvopalvelut sekä palvelujen integrointi. Rakennetun ympäristön tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen painottaa koko tuotteen elinkaaren arvoa ja siihen kohdistuvia palvelukokonaisuuksia.

Pitkällä aikavälillä (5–15 vuotta) suunnitteluun ja tuotantoon alkaa muodostua globaalisti integroituja toimintamalleja siten, että laajat verkostot tuot¬¬tavat rakennetun ympäristön palveluja. Loppukäyttäjää palvellaan koko suunnittelu- ja rakentamisprosessissa tarjoamalla erilaisia visualisointi-, modularisointi- ja palautteenantomekanismeja. Pitkällä aikavälillä nousevat VTT:n mukaan merkittäviksi erityisesti seuraavat palvelukokonaisuudet: ajantasaiset kiinteistötietojärjestelmät, päätöksentekoa ja käyttöä tukevat, integroituihin tietomalleihin perustuvat palvelut, elämys- ja terveyspalvelut sekä omaisuuden automaattiset arviointipalvelut. Pitkällä aikavälillä toimintatapojen muutosten edistämisessä merkittäviksi nousevat prosessien hallintaan tarkoitetut sovellukset ja työkalut. Keskeinen ratkaisu tässä suhteessa ovat visualisointia ja tietomalleja hyödyntävät sovellukset, joita voitaisiin käyttää virallisesti rakennustarkastuksen referenssinä. Uudenlaisiin tietomalleja ja integrointia hyödyntäviin palveluihin syntyy myös uudenlaisia palveluntuottajia.

Keskeisimmät kehityslinjat

VTT selvitti vuonna 2007 ICT:n ja erityisesti tietomallien käyttöä Suomen kiinteistö- ja rakennusalalla. Tutkimus tehtiin Tekesin SARA-teknologiaohjelman toimeksiannosta. Kyselyyn vastanneissa teknologiseen kehitykseen panostavissa yrityksissä 84 % vastaajista arvioi tietomallinnuksen lisääntyvän. ICT:n käytön hyödyistä merkittävimpinä nähtiin parantunut tiedon hallinta ja jakaminen sekä parantunut työn laatu. Tärkeimmät motiivit ICT:n käytön lisäämiselle olivat kilpailukyvyn säilyttäminen tai tehostaminen sekä halu tehostaa teknistä työtä. Suunnittelijoiden osalta merkittävää oli myös halu olla kärkiyritys uuden teknologian käytössä. Vastaavaa kehitystä tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen on havaittavissa myös kansainvälisesti mm. USA:ssa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Hollannissa.

VTT tunnistaa tiekarttaprosessin perusteella tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön tulevaisuuden viisi suurta kehityslinjaa: 1) Digitaalisen tiedon määrä ja hyödynnettävyys rakennetussa ympäristössä kasvaa. On kehitettävä työkalut tiedon hallintaan, analysointiin ja tehokkaaseen käyttöön päätöksenteon tukena. 2) Tietomallien, laskentamenetelmien ja tietotekniikan suorituskyvyn kehittyminen mahdollistaa tuotteen monipuolistuvan virtuaalisen testaamisen. 3) Digitaalinen ja fyysinen maailma liittyvät toisiinsa tuotteen koko elinkaaren aikana. 4) Palvelupohjainen ohjelmistointegraatio, tilanteen mukaan ohjautuvat järjestelmät, sosiaalinen media ja paikannusteknologiat mahdollistavat automaattisesti käyttäjien tarpeisiin räätälöityvät rakennetun ympäristön palvelut. 5) Olemassa olevan rakennuskannan tietomallintaminen on merkittävä haaste, josta selviäminen edellyttää menetelmien ja teknologioiden kehittämistä.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävän rakennetun ympäristön kehitysnäkymät -raportti verkossa:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2427.pdf