VTT:ltä menetelmiä vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitotarpeen arviointiin
06.05.2008
Metallirakenteisten putkien saneeraustarpeet suurimmat
Vesi- ja viemäriverkostojen vanheneminen on taloudellinen haaste. VTT:n selvityksen mukaan vesijohtoverkostossa erityisesti metallirakenteisten putkien saneeraustarpeet ovat tällä hetkellä suurimmat ja kasvavat edelleen lähivuosina. Viemäriverkostossa saneeraustarpeet kohdistuvat betoniputkiin. Myös muoviputkien saneeraustarve on kasvamassa lähimmän 20 vuoden aikana huomattavasti. VTT on kehittänyt menetelmiä vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitotarpeen arviointiin ja toimenpiteiden tehokkaaseen kohdentamiseen neljän vesihuoltolaitoksen ja verkkotietojärjestelmätoimittajan yhteisessä kehityshankkeessa.
Vesi- ja viemäriverkostoihin sitoutuneen pääoman hallintaan tarvitaan
työkaluja ja menetelmiä, jotta verkosto-omaisuuden arvo ja sen tuottama
palvelukyky säilyvät riittävän korkealla tasolla. Vesihuoltolaitokset ovat jo
jonkin aikaa keränneet sähköiseen muotoon tietoja verkostoista ja verkostoille
tehdyistä kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä. VTT analysoi laitosten
keräämää tietoa ja teki arvioita tulevista saneeraustarpeista.
Vesijohtoverkostossa erityisesti metallirakenteisten (harmaa valurauta ja
SG-valurauta) putkien saneeraustarpeet ovat tällä hetkellä suurimmat ja
kasvavat edelleen lähivuosina. Viemäriverkostojen kohdalla vastaava tilanne on
betoniputkien kohdalla. Muoviputkien saneeraustarve on kasvamassa lähimmän 20
vuoden aikana huomattavasti.
Vesi- ja viemäriverkostojen
osien kriittisyyden ja siten kunnossapito- ja saneeraustarpeen arviointiin
kehitettiin hankkeen aikana järjestelmällinen menettely. VTT:n kehittämässä
kvalitatiivisessa menetelmässä sovelletaan verkostojen osien keskinäisen
kriittisyyden arviointiin luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (RCM,
reliability centered maintenance) metodiikkaa. Tässä ns. verkosto-RCM:ssä
tunnistetaan asiantuntijaryhmän voimin järjestelmässä esiintyvät yleisimmät
viat ja häiriömahdollisuudet, arvioidaan niiden esiintymistodennäköisyyttä
sekä seurausten vakavuutta eri näkökulmista ja valitaan lopuksi
kriittisimmiksi arvioiduille kohteille soveltuva kunnossapitostrategia.
Projektissa kehitettiin myös vesihuoltolaitosten toimintaan soveltuvaa
verkosto-omaisuuden hallintajärjestelmää. Pohjana kehitystyössä käytettiin
australialaista Total Management Planning -ohjeistusta, jota muokattiin ja
täydennettiin suomalaisten vesihuoltolaitosten käyttöön sopivaksi.
AssetVesi-projektissa
yhteistyökumppaneina toimivat Tampereen Vesi, Turun vesilaitos, Lahti Aqua Oy,
Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta sekä tietojärjestelmätoimittaja
Tekla Oyj. Projektin rahoittajina edellä mainittujen lisäksi toimivat Tekes
sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Tutkimusprojekti
aloitettiin vuoden 2006 alkupuolella ja se päättyi 2008 maaliskuussa.
Linkkejä
projektin julkisiin raportteihin:
Kirjallisuuskatsaus: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W61.pdf
Verkosto-RCM
-ohjeistus: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W95.pdf
Verkosto-omaisuuden
hallinta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W98.pdf
