Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT:ltä menetelmiä vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitotarpeen arviointiin

06.05.2008


Metallirakenteisten putkien saneeraustarpeet suurimmat

Vesi- ja viemäriverkostojen vanheneminen on taloudellinen haaste. VTT:n selvityksen mukaan vesijohtoverkostossa erityisesti metallirakenteisten putkien saneeraustarpeet ovat tällä hetkellä suurimmat ja kasvavat edelleen lähivuosina. Viemäriverkostossa saneeraustarpeet kohdistuvat betoniputkiin. Myös muoviputkien saneeraustarve on kasvamassa lähimmän 20 vuoden aikana huomattavasti. VTT on kehittänyt menetelmiä vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapitotarpeen arviointiin ja toimenpiteiden tehokkaaseen kohdentamiseen neljän vesihuoltolaitoksen ja verkkotietojärjestelmätoimittajan yhteisessä kehityshankkeessa.

Vesi- ja viemäriverkostoihin sitoutuneen pääoman hallintaan tarvitaan työkaluja ja menetelmiä, jotta verkosto-omaisuuden arvo ja sen tuottama palvelukyky säilyvät riittävän korkealla tasolla. Vesihuoltolaitokset ovat jo jonkin aikaa keränneet sähköiseen muotoon tietoja verkostoista ja verkostoille tehdyistä kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä. VTT analysoi laitosten keräämää tietoa ja teki arvioita tulevista saneeraustarpeista. Vesijohtoverkostossa erityisesti metallirakenteisten (harmaa valurauta ja SG-valurauta) putkien saneeraustarpeet ovat tällä hetkellä suurimmat ja kasvavat edelleen lähivuosina. Viemäriverkostojen kohdalla vastaava tilanne on betoniputkien kohdalla. Muoviputkien saneeraustarve on kasvamassa lähimmän 20 vuoden aikana huomattavasti.

Vesi- ja viemäriverkostojen osien kriittisyyden ja siten kunnossapito- ja saneeraustarpeen arviointiin kehitettiin hankkeen aikana järjestelmällinen menettely. VTT:n kehittämässä kvalitatiivisessa menetelmässä sovelletaan verkostojen osien keskinäisen kriittisyyden arviointiin luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (RCM, reliability centered maintenance) metodiikkaa. Tässä ns. verkosto-RCM:ssä tunnistetaan asiantuntijaryhmän voimin järjestelmässä esiintyvät yleisimmät viat ja häiriömahdollisuudet, arvioidaan niiden esiintymistodennäköisyyttä sekä seurausten vakavuutta eri näkökulmista ja valitaan lopuksi kriittisimmiksi arvioiduille kohteille soveltuva kunnossapitostrategia. Projektissa kehitettiin myös vesihuoltolaitosten toimintaan soveltuvaa verkosto-omaisuuden hallintajärjestelmää. Pohjana kehitystyössä käytettiin australialaista Total Management Planning -ohjeistusta, jota muokattiin ja täydennettiin suomalaisten vesihuoltolaitosten käyttöön sopivaksi.

AssetVesi-projektissa yhteistyökumppaneina toimivat Tampereen Vesi, Turun vesilaitos, Lahti Aqua Oy, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta sekä tietojärjestelmätoimittaja Tekla Oyj. Projektin rahoittajina edellä mainittujen lisäksi toimivat Tekes sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Tutkimusprojekti aloitettiin vuoden 2006 alkupuolella ja se päättyi 2008 maaliskuussa.

Linkkejä projektin julkisiin raportteihin:
Kirjallisuuskatsaus: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W61.pdf
Verkosto-RCM -ohjeistus: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W95.pdf
Verkosto-omaisuuden hallinta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W98.pdf

 

 

Lisätietoja

Tutkija
Tero Välisalo, VTT
Puh. 020 722 3773, tero.valisalo@vtt.fi


Erikoistutkija
Markku Riihimäki, VTT
Puh. 020 722 3453, markku.riihimaki@vtt.fi


Kunnossapitopäällikkö Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi
Puh. (03) 565 613, pekka.laakkonen@tampere.fi


Toimitusjohtaja Irina Nordman, Turun vesilaitos
Puh. (02) 330 000, irina.nordman@turku.fi


Toimitusjohtaja Hannu Mustonen, Lahti Aqua Oy (Aqua Palvelu Oy)
Puh. (03) 814 15, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi


Vesijohtaja Markku Hantunen, Jyväskylän Energia/Vesiliiketoiminta
Puh. (014) 624 144, markku.hantunen@jenergia.fi


Director Pekka Hämäläinen, Tekla Oyj
Puh. 030 661 10, pekka.hamalainen@tekla.com