Lähetä linkki
VTT selvitti asuntorakentamisen laatumuutoksia
04.06.2008
Uudisrakentamisessa suuntaus kohti yksilöllisempiä ratkaisuja
Asuntojen teknisen laadun nousu ja muut ominaisuuksien muutokset ovat VTT:n mukaan lisänneet rakennuskustannuksia vähintään 25 % ajanjaksolla 1990–2005. Teknisten laatuparannusten kustannusvaikutukset ovat olleet kuitenkin vähäisiä verrattuna esimerkiksi asunnon sijainnista johtuvien paikoitus- ja julkisivuratkaisujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Huomattava osa asuntojen teknisistä laatumuutoksista on parantanut asuntojen turvallisuutta, terveellisyyttä, ympäristöominaisuuksia sekä toimivuutta ja viihtyisyyttä. Yksilöllisyyden lisääntyminen näyttää olevan kasvava trendi. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen tulevaisuuden haaste. Se merkitsee muutospaineita sekä teknologioihin että toimintatapoihin.
Laatumuutokset ovat nostaneet rakennuskustannuksia 300 - 650 euroa
huoneistoneliötä kohden vuodesta 1995. Vaikutus asunnon neliöhintaan saadaan
lisäämällä rakennuskustannuksiin arvonlisävero ja hankekustannukset. Näiden
huomiointi nostaa muutosten vaikutusta asunnon myyntihintaan 450 - 1000 euroon
neliömetriä kohti.
Suurimmat kustannusnousut
johtuvat julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalien materiaalivalinnoista,
autopaikoituksesta sekä tontin rakentamisesta. Suuri vaihteluväli johtuu
rakennuksen sijainnista ja kohteen luonteesta. Vapaarahoitteisissa
rakennuskohteissa kustannuksia nostavia muutoksia on ollut vähemmän, koska
monet tuettuun asuntorakentamiseen lisätyt ominaisuudet löytyivät jo
1990-luvun alun vapaarahoitteisesta rakentamisesta.
Huomattava
osa tapahtuneista muutoksista on lisännyt asuntojen toimivuutta ja
viihtyisyyttä. Näiden ominaisuuksien kehittäminen on kasvattanut
rakennuskustannuksia, mutta ei näy hoitovastikkeessa.
Asuinkerrostalon
hoitovastikkeen muodostavat ylläpitokustannukset. Vastikkeesta 30 % käytetään
energian hankintaan, 10 % veden hankintaan, reilu 20 % korjauksiin ja yli 10 %
taloteknisten järjestelmien pitoon ja huoltoon. Näitä kustannuseriä ovat
pienentäneet rakennusten lämpötalouden parantaminen, energiatehokkaat
kodinkoneet, vähän vettä kuluttavat saniteettikalusteet ja muun muassa
kosteuden kestävyyttä parantaneet rakenteet (märkätilojen vedeneristys,
parvekelasitus).
Ylläpitokustannuksia ovat kasvattaneet
sähköllä toimivat uudet varusteet (hissi, autojen lämmityspaikat, mukavuutta
lisäävä lattialämmitys, lämmön talteenottolaite, ulko-ovien sähkölukot).
Asunnon pinta-alaa kohden laskettua hoitovastiketta on uusissa kerrostaloissa
nostanut talojen rakenteellinen muutos. Kerrosalan käytön tehokkuus eli
huoneistoalan suhde kerrosalaan on laskenut 3 %, ja kerroskorkeus on kasvanut.
Paineita
hoitovastikkeen korottamiseen on tuonut myös kuntien aktivoituminen
maankäyttö- ja omistuspolitiikassa sekä verotuksessa. Nämä näkyvät
tonttivuokrien ja kiinteistöverojen korotuksina ja kaavoitusmaksuina.
Suosituksia
asuntorakentamiseen
Selvityksessä laadittiin myös
suosituksia. Niiden mukaan tulevaisuudessa tulee:
• Suhtautua
vakavasti ilmastonmuutokseen. Asuntorakentamisessa se tarkoittaa sitä, että
suositaan matalaenergia- tai passiivienergiarakentamista ja rakennusten
sijoittelussa ja rakenteissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt.
•
Lisätä kustannustietoutta. Erityisen tarpeellista on lisätä tietoa erilaisten
valintojen vaikutuksesta elinkaaren ja käytön aikaisiin kustannuksiin.
Suunnitteluratkaisuissa tulee ottaa aiempaa enemmän huomioon asumisen
kustannukset.
• Asuntorakentamisen talotekniikan ja sen
suunnitteluratkaisujen tulee uudistua, jotta ne toisivat asuntoihin
muuntojoustoa, apua arkeen ja edistäisivät kestävää kehitystä.
•
Asuntorakentamista on kehitettävä kokonaisuutena, eikä kuten tähän saakka
yksittäinen tavoite kerrallaan.
• Oltava valppaana
terveysnäkökohtien suhteen. Rakennustuotteiden päästöjä on vähennetty, ja
uusien asuntojen sisäilman laatu on saatu paremmaksi. Se ei ole kuitenkaan
saavutettu olotila, koska rakennustuotemarkkinat ovat globaalit eikä kaikissa
maissa suhtauduta yhtä vakavasti tuotteiden terveellisyyteen.
Ympäristöministeriön
ja VTT:n rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin asuntotuotannon
laatumuutoksia vuosina 1990–2005.
Kohti yksilöllisempää
- asuntotuotannon laatumuutokset 1990–2005 -hankkeen tutkimusraportti
verkossa: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT_asuntotuotannon_laatumuutokset.pdf
Poimintoja
asuntotuotannon teknisistä muutoksista 1990 - 2005
Kuva:
Muutosten
aiheuttama lisä rakennuskustannuksiin
Suosituksia
asuntorakentamiseen
Esitys: Kohti
yksilöllisempää asumista - asuntotuotannon laatumuutokset