Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT selvitti asuntorakentamisen laatumuutoksia

04.06.2008


Uudisrakentamisessa suuntaus kohti yksilöllisempiä ratkaisuja

Asuntojen teknisen laadun nousu ja muut ominaisuuksien muutokset ovat VTT:n mukaan lisänneet rakennuskustannuksia vähintään 25 % ajanjaksolla 1990–2005. Teknisten laatuparannusten kustannusvaikutukset ovat olleet kuitenkin vähäisiä verrattuna esimerkiksi asunnon sijainnista johtuvien paikoitus- ja julkisivuratkaisujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Huomattava osa asuntojen teknisistä laatumuutoksista on parantanut asuntojen turvallisuutta, terveellisyyttä, ympäristöominaisuuksia sekä toimivuutta ja viihtyisyyttä. Yksilöllisyyden lisääntyminen näyttää olevan kasvava trendi. Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen tulevaisuuden haaste. Se merkitsee muutospaineita sekä teknologioihin että toimintatapoihin.

Laatumuutokset ovat nostaneet rakennuskustannuksia 300 - 650 euroa huoneistoneliötä kohden vuodesta 1995. Vaikutus asunnon neliöhintaan saadaan lisäämällä rakennuskustannuksiin arvonlisävero ja hankekustannukset. Näiden huomiointi nostaa muutosten vaikutusta asunnon myyntihintaan 450 - 1000 euroon neliömetriä kohti.

Suurimmat kustannusnousut johtuvat julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalien materiaalivalinnoista, autopaikoituksesta sekä tontin rakentamisesta. Suuri vaihteluväli johtuu rakennuksen sijainnista ja kohteen luonteesta. Vapaarahoitteisissa rakennuskohteissa kustannuksia nostavia muutoksia on ollut vähemmän, koska monet tuettuun asuntorakentamiseen lisätyt ominaisuudet löytyivät jo 1990-luvun alun vapaarahoitteisesta rakentamisesta.

Huomattava osa tapahtuneista muutoksista on lisännyt asuntojen toimivuutta ja viihtyisyyttä. Näiden ominaisuuksien kehittäminen on kasvattanut rakennuskustannuksia, mutta ei näy hoitovastikkeessa.

Asuinkerrostalon hoitovastikkeen muodostavat ylläpitokustannukset. Vastikkeesta 30 % käytetään energian hankintaan, 10 % veden hankintaan, reilu 20 % korjauksiin ja yli 10 % taloteknisten järjestelmien pitoon ja huoltoon. Näitä kustannuseriä ovat pienentäneet rakennusten lämpötalouden parantaminen, energiatehokkaat kodinkoneet, vähän vettä kuluttavat saniteettikalusteet ja muun muassa kosteuden kestävyyttä parantaneet rakenteet (märkätilojen vedeneristys, parvekelasitus).

Ylläpitokustannuksia ovat kasvattaneet sähköllä toimivat uudet varusteet (hissi, autojen lämmityspaikat, mukavuutta lisäävä lattialämmitys, lämmön talteenottolaite, ulko-ovien sähkölukot). Asunnon pinta-alaa kohden laskettua hoitovastiketta on uusissa kerrostaloissa nostanut talojen rakenteellinen muutos. Kerrosalan käytön tehokkuus eli huoneistoalan suhde kerrosalaan on laskenut 3 %, ja kerroskorkeus on kasvanut.

Paineita hoitovastikkeen korottamiseen on tuonut myös kuntien aktivoituminen maankäyttö- ja omistuspolitiikassa sekä verotuksessa. Nämä näkyvät tonttivuokrien ja kiinteistöverojen korotuksina ja kaavoitusmaksuina.

Suosituksia asuntorakentamiseen

Selvityksessä laadittiin myös suosituksia. Niiden mukaan tulevaisuudessa tulee:
• Suhtautua vakavasti ilmastonmuutokseen. Asuntorakentamisessa se tarkoittaa sitä, että suositaan matalaenergia- tai passiivienergiarakentamista ja rakennusten sijoittelussa ja rakenteissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt.
• Lisätä kustannustietoutta. Erityisen tarpeellista on lisätä tietoa erilaisten valintojen vaikutuksesta elinkaaren ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Suunnitteluratkaisuissa tulee ottaa aiempaa enemmän huomioon asumisen kustannukset.
• Asuntorakentamisen talotekniikan ja sen suunnitteluratkaisujen tulee uudistua, jotta ne toisivat asuntoihin muuntojoustoa, apua arkeen ja edistäisivät kestävää kehitystä. 
• Asuntorakentamista on kehitettävä kokonaisuutena, eikä kuten tähän saakka yksittäinen tavoite kerrallaan.
• Oltava valppaana terveysnäkökohtien suhteen. Rakennustuotteiden päästöjä on vähennetty, ja uusien asuntojen sisäilman laatu on saatu paremmaksi. Se ei ole kuitenkaan saavutettu olotila, koska rakennustuotemarkkinat ovat globaalit eikä kaikissa maissa suhtauduta yhtä vakavasti tuotteiden terveellisyyteen.

Ympäristöministeriön ja VTT:n rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin asuntotuotannon laatumuutoksia vuosina 1990–2005.

Kohti yksilöllisempää - asuntotuotannon laatumuutokset 1990–2005 -hankkeen tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT_asuntotuotannon_laatumuutokset.pdf

Poimintoja asuntotuotannon teknisistä muutoksista 1990 - 2005

Kuva: Muutosten aiheuttama lisä rakennuskustannuksiin

Suosituksia asuntorakentamiseen

Esitys: Kohti yksilöllisempää asumista - asuntotuotannon laatumuutokset

 

 

Lisätietoja

Terttu Vainio
Erikoistutkija
puh. 020 722 3419, terttu.vainio@vtt.fi


Pekka Pajakkala
Asiakasjohtaja
puh. 020 722 3404, pekka.pajakkala@vtt.fi