Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja päästöt lisääntyvät, ellei ekotehokkuutta paranneta

15.07.2008

Vapaa-ajan asuminen vaikuttaa monella tapaa ympäristöön. Mökkimatkat, jotka tehdään useimmiten henkilöautolla, vaikuttavat merkittävästi ympäristökuormitukseen. Mökkien ympärivuotinen käyttö lisää sekä energiankulutusta että mökkiliikennettä. Tämä on osaltaan seurausta kakkosasumisen suosion kasvusta sekä yleensä mökkien mukavuus- ja varustetason kasvusta.

Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä eli keskimäärin 1 000 km jokaista suomalaista kohti vuodessa. Mökkiliikenne kuluttaa energiaa noin 1 070 GWh vuodessa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin mökkien sähkönkäyttö, joka on noin 500 GWh vuodessa. Pisimmät mökkimatkat tehdään pääkaupunkiseudulta (noin 200 km/matka).

Mökkien varustetaso on parantunut vuosien myötä, vaikka osa mökkeilijöistä pitää tiettyä askeettisuutta viehättävänä. Nykyisin noin 70 % mökeistä on liitetty sähköverkkoon ja yhä useampi liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Sähkön tulo on merkinnyt sähkökäyttöisten laitteiden lisääntymistä mökeillä. Tämä on osaltaan herättänyt kysymyksen siitä, millainen lämmitysjärjestelmä on tarpeellinen ja taloudellinen mökin rakenteiden, koneiden ja vesikalusteiden kannalta ja millaiset järjestelmät kestävät myös talvipakkasten yli.

Mökkiasumisen ekotehokkuutta voidaan parantaa uusilla teknisillä ym. innovaatioilla ja elämäntapamuutoksilla ja toisaalta vähentämällä mökkeilyn tarvetta esimerkiksi kaupunkiasumisen laatua nostamalla. Mökkiasukkailta saadut kysely- ja haastatteluvastaukset viittaavat siihen, että mökeiltä etsitään edelleen irtautumista arjesta, mutta samalla halutaan ylläpitää hyviä perhe- ja sukulaisuussuhteita ja perinteitä sekä varata aikaa omille harrastuksille, kuten puutarhanhoidolle. Tulevaisuudessa mökillä käyntiä voitaisiin osittain korvata tuomalla ”mökkiasumisen” positiivisia piirteitä myös kaupunkiasumiseen (”hybridiasunnot”). Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunkilaisilla olisi nykyistä läheisempi yhteys maantasoon ja omaan pihaan. Pihoja, vihannes-, yrtti- ja kukkapenkkejä voi olla myös kerrostalokortteleiden pihoilla ja asuntojen parvekkeilla ja kattopuutarhoissa.

Olemassa on jo lukuisia kansainvälisiä esimerkkejä myös julkisivujen käytöstä viherkasvillisuuden alustoina - ääriesimerkkinä malesialaisen arkkitehdin Ken Yeangin kehittämä ”Vihreä pilvenpiirtäjä”, jossa maatasosta lähtevä viherpenkki kasvaa ja kiemurtelee pitkin julkisivuja ylös kattoterassille. Samassa rakennuksessa voidaan hoitaa myös muita ekologisia järjestelmiä, kuten sadevesien keräys ja hyödyntäminen kasvien kasteluun ja vessojen huuhteluun, rakenteisiin integroidut aurinkopaneelit ja tuuligeneraattorit sekä jätteiden kierrätysjärjestelmät. ”Maalaisidyllin” palasia voidaan hyvää mielikuvitusta käyttäen siirtää monin keinoin kaupunkiasumiseen, jolloin ei synny niin helposti tarvetta lähteä joka viikonloppu mökille 200 km päähän. Ranta- tai erämaamökkiä voidaan keskittyä käyttämään varsinaisina loma-aikoina, mikä vähentää mökkiliikennettä olennaisesti.

Mökkeilyn ympäristövaikutuksia selvitetään ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvassa Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (VAPET) -hankkeessa, joka valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2009. Hankkeessa ovat mukana VTT, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Tilastokeskus, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ja Työtehoseura.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, minkälaisia seurauksia ekotehokkuuden kannalta on vapaa-ajan asukkaiden valinnoilla ja vapaa-ajan asumiseen liittyvillä käytännöillä sekä millaisia tulevaisuuden muutoksia on näköpiirissä. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten tietyillä uusilla teknologioilla ja käytännöillä voitaisiin parantaa mökkeilyn ekotehokkuutta sekä miten nämä palvelisivat vapaa-ajan asukkaiden tarpeita mahdollisimman hyvin.

Hankkeen webbisivut: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=188097&lan=fi

Kuvia:
Suosiotaan lisäävät lomamökit, joissa on korkea varustelutaso ja palvelut lähellä.
Urbaania maaseutua pilvenpiirtäjässä. (Kuva: K. Yeang)
Vertikaalista viherrakentamista kerrostalon julkisivussa. (Kuva: P. Lahti)
Tulevaisuuden ekokaupunkiasunto, joka on perinteisen kaupunkiasunnon ja kesämökin hybridi? (Kuva: B. Dunster)
Maanläheisempää asumista Hollannissa ja Englannissa. (Kuvat: P. Lahti)