Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT:n johdolla kehitetään rakennusten energiatehokkuuden arviointia

19.08.2008


Minimivaatimusten puute haittaa kulutusmittausten hyödyntämistä

Etäluennassa olevien energiankulutusmittareiden määrä lisääntyy koko ajan. Myös tarpeet hyödyntää kulutusmittaustietoja kasvavat. Yhteisten kulutusmittausten saatavuutta, sisältöä ja tiedonsiirtorajapintoja koskevien minimivaatimusten puuttuminen voi VTT:n selvityksen mukaan haitata merkittävästi energiatehokkuuden arviointia ja parantamista. VTT:n, Tekesin ja yritysten yhteisrahoitteisessa hankkeessa kehitetään parhaillaan rakennusten sähköisen energiamerkinnän ja monitoroinnin avointa internet-pohjaista palvelualustaa. Tavoitteena on saada rakennuksiin ja niiden käyttöön liittyvät tiedot - mm. energian mittaustiedot - nykyistä joustavammin erilaisten energiatehokkuuspalvelujen, kuten rakennusautomaation, sekä myös uuden liiketoiminnan käyttöön.

Yhteisten kulutusmittausten saatavuutta, sisältöä ja tiedonsiirtorajapintoja koskevien minimivaatimusten puuttuminen voi tulla asiakkaille ja yhteiskunnalle kalliiksi, koska jo olemassa olevien etäluettavien kulutusmittareiden nopea korvaaminen ei ole halpaa. Mittareiden käyttöiän tulisi olla vähintään kymmenen vuotta. Suomessa sähkön kulutusmittareista yli 20 % on jo etäluennassa, ja niitä asennetaan kovalla vauhdilla lisää. Uusien mittarien puuttuvat ominaisuudet ja epäyhtenäiset rajapinnat saattavat oleellisesti huonontaa mittaustietojen saatavuutta. Lisäksi määrittelyjen epäyhtenäisyys ja standardoinnin puute lisäävät toteutuskustannuksia, koska mittakaavaedut menetetään ja kilpailuttaminen vaikeutuu. Tämä voi estää mittaustietoja hyödyntävien palvelujen kehittymistä.

Mittaustietojen tarpeiden ja saatavuuden kartoitus tehtiin osana Tekes-hanketta, jossa VTT:n johdolla kehitetään rakennusten sähköisen energiamerkinnän ja monitoroinnin avointa eCertification-palvelualustaa. Alusta yhdistää tiedot, jotka koskevat rakennuskantaa, energiankulutusta, energiakatselmuksia ja tarkentavia mittauksia sekä näitä tietoja hyväksikäyttäviä, energiatehokkuutta arvioivia ohjelmistoja ja palveluja. Alustaa voidaan hyödyntää säästötoiminnan suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa sekä saavutettujen tulosten seurannassa ja arvioinnissa. Sen avulla voidaan kehittää esimerkiksi uuden sukupolven sähköistä energiatodistusta rakennuksille. Lämpö- ja sähköenergian sekä veden kulutusmittareista saatava tieto on yksi keskeisistä tietolähteistä. Lähtötietojen saatavuus siedettävin kustannuksin, riittävän ajoissa ja mahdollisimman automaattisesti on edellytys sille, että energiatehokkuutta parantavia palveluja voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.

Uusilla toimintatavoilla on VTT:n mukaan mahdollista tuottaa ja jalostaa kulutusmittaustietoja nykyistä oleellisesti kattavammin ja edullisemmin. Kustannustehokkaisiin toimintatapoihin siirtymiselle on kuitenkin monia esteitä, kuten olemassa olevien järjestelmien ja organisaatiomallien muutoksia hidastava vaikutus, tiedonsiirtorajapintojen avoimuuden ja yleiskäyttöisyyden puutteet, asiakaslähtöisyyden puute sekä kehitystarpeet pelisäännöissä ja liiketoimintamalleissa. Kunnolla alkuun päästyään kulutusmittaustietojen hyödyntäminen voi lisääntyä hyvinkin nopeasti.

Rakennusten energiankäyttö on lisääntyvien ympäristöongelmien vuoksi nousemassa yhä tärkeämpään asemaan. EU:n puitteissa on hyväksytty ns. rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka edellyttää mm. kodinkoneista jo tutuksi tulleen energiatehokkuustodistuksen käyttöönottoa myös rakennuksille. Direktiivin edellyttämät menettelyt tulee olla käytössä myös Suomessa viimeistään vuonna 2009. Myös pari vuotta sitten hyväksytty energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskeva direktiivi edellyttää uusien tehostamispalvelujen ja raportoinnin kehittämistä.

Mittaustietojen tarpeita ja saatavuutta tarkasteltiin rakennuskannan automaattisten energia-analyysien näkökulmasta. Raportissa esitetään myös mm. älykkäiden kulutuksen mittarointijärjestelmien tilanne Suomessa ja muualla maailmassa. Hanketta ovat rahoittaneet Tekes, VTT, Buildercom Oy, Fatman Oy, Fidelix Oy, FläktWoods Oy, Kamstrup A/S, Ouman Oy, Pöyry Building Services Oy, Tac Oy, HKR, Porin kaupunki ja Väestörekisterikeskus. Hankkeessa on tärkeä rooli myös kansainvälisellä yhteistyöllä, jota tehdään mm. kansainvälisen Energiajärjestön, IEA ECBCS:n, puitteissa. Tähän liittyen järjestetään Espoossa 25.–26.8. VTT:n ja Tsinghuan yliopiston organisoimana kansainvälinen workshop aiheesta "Global Building Energy Consumption Data Benchmarking".

Mittaustietojen tarpeet ja saatavuus rakennuskannan automaattisten energia-analyysien näkökulmasta -raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2438.pdf

Lisätietoja eCertification-hankkeesta: http://www.vtt.fi/proj/ecertification/

 

 

Lisätietoja

Jorma Pietiläinen
Projektipäällikkö, erikoistutkija
Puh. 020 722 6275, jorma.pietilainen@vtt.fi


Pekka Koponen
Erikoistutkija
Puh. 020 722 6755, pekka.koponen@vtt.fi