Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

VTT arvioi: Suomen päästöjä voidaan rajoittaa yli 60 % vuoteen 2050 mennessä

08.09.2008

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset tulevat mullistamaan nykyisen pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan maailman energiajärjestelmän. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian käytön lisääminen ovat keskeisiä keinoja päästöjen vähentämisessä. Teknologian mahdollistamat keinot ovat merkittävä osa kokonaisuutta, jolla kasvihuonekaasupäästöjen rajoituksiin pyritään.

VTT tarkastelee nyt julkistettavassa tutkimuksessa skenaarioita Suomen kasvihuonekaasujen kustannustehokkaaksi päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 asti. Skenaariot on laadittu VTT:n Suomen TIMES-energiajärjestelmämallilla. Työ on tehty ilmasto- ja energiastrategian taustaselvitykseksi Tekesin Climbus-ohjelman ja VTT:n rahoituksella.

Työssä arvioidaan, miten Suomi voisi erilaisissa teknologian, energiajärjestelmän ja päästökaupan kehityskuluissa vastata hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) arvioon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen tehokkaaksi hillitsemiseksi vaaditaan maailman kasvihuonekaasupäästöjen 50–85 %:n vähennys vuosisadan puoliväliin mennessä sekä EU:n tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä 60–80 % vuoteen 2050 mennessä.

Teknologian keinoja päästöjen vähentämiseksi on olemassa runsaasti kaikilla sektoreilla. Energian käytön tehostumisen, uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäksi myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) on tulosten mukaan merkittävä päästönvähennyskeino tarkastelujakson puolivälistä eteenpäin. Päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten käyttöikä on tyypillisesti 20–50 vuotta, ja rakennusten käyttöikä luokkaa 50–100 vuotta.

Päästöjen vähentämisen suorat kustannukset vähennettäessä päästöjä 60 % ovat suurimmillaan noin 0,6 % bruttokansantuotteesta vuonna 2050. Mikäli teknologian kehittämiseen panostetaan tuntuvasti tähänastista enemmän, kustannukset jäävät voimakkaimmilla päästöjen vähennyksillä noin 30 % pienemmiksi. Ydinvoiman lisärakentaminen alentaisi pitkän aikavälin vähennyskustannuksia merkittävästi, jopa 50 % vuoteen 2050 mennessä. Panostamalla päästöttömän teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon voidaan siis pienentää lisäkustannuksia 0,5-1 mrd. €/vuosi vuoteen 2050 mennessä.

Vuoteen 2050 mennessä myös Suomen ilmasto tulee muuttumaan tuntuvasti. Yleisten epäedullisten muutosten ohella ilmaston muuttuminen vaikuttaa ennusteiden mukaan lämmitystarvetta vähentävästi ja jäähdytystarvetta lisäävästi. Myös tuuli- ja vesivoiman tuotantopotentiaali kasvaa.

Maankäytöstä aiheutuvia päästöjä ja niiden vähentämistä ei tarkasteltu tässä työssä. Maankäyttö voi tarjota päästöjen vähentämisen lisäksi myös mahdollisuuden kerätä ilmakehästä hiilidioksidia ekosysteemin, lähinnä metsän, muodostamaan hiilivarastoon, ns. nieluun.

Teknologialla on todennäköisesti erittäin merkittävä osa päästöjen vähentämisessä. Tämä vaatii voimakasta panostusta tehokkaiden ja vähäpäästöisten energian tuotanto- ja käyttöteknologioiden kehittämiseen ja tehokkaaseen markkinoille saattamiseen sekä käyttöönottoon. Kaikkialla maailmassa käynnissä oleva muutos kohti päästöttömämpiä teknologioita tuo myös suuria mahdollisuuksia uuden ja tehokkaan teknologian viennille. Panostamalla Suomessa teknologioiden kehittämiseen ja kotimaiseen käyttöönottoon voidaan hyödyntää markkinoiden voimakasta kasvua.

Julkaisu Lehtilä, Antti, Syri, Sanna & Savolainen, Ilkka. Teknologiapolut 2050. Skenaariotarkastelu kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa. Espoo 2008. VTT Tiedotteita – Research Notes 2433. 65 s.  verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2433.pdf