Lähetä linkki
VTT:ltä suojautumissuositukset palokohteiden saneeraajille
24.09.2008
VTT on selvittänyt palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämien vaikutuksia työturvallisuuteen ja laatinut suojautumissuositukset palokohteiden saneeraajille. Tutkimus suoritettiin Työsuojelurahaston tuella yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimustulokset osoittivat todeksi arvelut siitä, että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja vierailevat ihmiset voivat altistua syöpävaarallisille yhdisteille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen jälkituuletus. Erityisen tärkeää suojautumisessa on asianmukaisen hengityksensuojaimen käyttö.
Työssä tutkittiin palosaneeraajien altistumista terveydelle haitallisille
yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman
samankaltaista asuntopaloa jäljittelevää palokoetta, joiden jälkeen poltetut
tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen. Ensimmäinen
palo jälkisiivottiin hankkeessa mukana olevien palosaneerausyritysten
normaalia suojautumistasoa käyttäen. Toisen palon jälkisiivouksessa käytettiin
parannettua, työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukaista
suojautumistekniikkaa. Saneeraustyön aikana suoritettiin hengitystie-, iho- ja
kokonaisaltistumismittauksia.
Tutkimustulokset osoittivat,
että palon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja oleskelevat ihmiset voivat
huoneistossa tehdystä asianmukaisesta jälkituuletuksesta huolimatta altistua
syöpävaarallisille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli ns.
PAH-yhdisteille. Mitä aiemmin palon jälkeen kohteeseen mennään, sitä
tärkeämpää on hengityssuojaimen käyttö.
Hiukkas-
ja höyrymäisten PAH-yhdisteiden havaittiin altistavan myös ihon kautta. Käsien
kautta tulevan altistumisen vähentämiseksi suojakäsineiden käyttö
saneeraustyössä on ehdottoman tarpeellista. Tämän lisäksi käsien pesulla
voidaan vähentää altistumista ja käsien kautta välittyvää kontaminaatiota.
Lyhytaikahaalarin käytön ei näissä kokeissa havaittu vähentävän koko kehon
kautta tapahtuvaa ihoaltistumista, mutta sillä voidaan estää vaatteiden
nokeentuminen. Vaatteissa siirtyvien epäpuhtauksien kontaminaatiovaikutukselle
voivat altistua paitsi saneeraajat itse myös ulkopuoliset henkilöt.
VTT
suosittelee tulosten perusteella saneeraajille puhaltimella varustettua
hengityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata
vähintään puuvillaisella pitkähihaisella ja -lahkeisella suojahaalarilla tai
lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin vähentämiseksi. Korvien suojaamiseksi
hengityksensuojaimen kasvonsuojaimessa tai haalarissa tulisi olla huppu. Kädet
on syytä suojata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen
pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaalikäsineillä, jotka
suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta.
VTT:n
yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tekemä selvitys on tiettävästi
ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa tarkastellaan palosaneeraustyöntekijöiden
altistumista. Myöskään suojautumissuositusta ei ole aiemmin ollut
käytettävissä. Suosituksen käyttöönotto riippuu alan järjestöistä ja
yrityksistä.
Kaksivaiheinen hanke jatkuu toisella
osalla, jonka yhtenä tavoitteena on todentaa laboratoriokokeiden tulosten
pätevyys todellisissa palokohteissa. Jatko-osassa tehdään myös
altistumismittauksia, jotka painottuvat ajankohtaan ennen saneerausta, jolloin
palopaikalla työskentelevät mm. pelastusviranomaiset, palonsyyntutkijat ja
vakuutustarkastajat. Saatavan lisätiedon pohjalta tarkennetaan ja täydennetään
suojautumissuosituksia ja laaditaan suojautumisopas. Oppaasta ilmenee, miten
palopaikoilla palon jälkeen työskentelevien ja vierailevien ihmisten tulee
työtehtävissään asianmukaisesti suojautua haitallisilta yhdisteiltä.
Suojautumisopasta voivat hyödyntää mm. pelastuslaitokset, JVT-alan yritykset,
vahinkotarkastajat ja työterveysorganisaatiot työturvallisuuden
varmistamisessa, työhön ohjauksessa, opetuksessa ja koulutuksessa.
Ensimmäisen
osan raportti ja suositukset verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W103.pdf