Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Päästöjen rajoittaminen mullistaa energiateknologian kysynnän

30.09.2008


Vientinäkymät uudelle tehokkaalle energiateknologialle satoja miljardeja euroja

Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tulee toimimaan merkittävänä energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siirtymistä lähes nollapäästöiseen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä. Tämä puolestaan aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle, mutta luo valtavat markkinat etenkin uusiutuvan energian teknologioille ja energian säästölle.

VTT:n koordinoimassa tutkimuksessa on arvioitu skenaariotarkasteluin suomalaisen puhtaan energiateknologian kysyntää globaalisti sekä eri maantieteellisillä alueilla ilmastopolitiikan tiukentuessa. Skenaariotarkasteluissa lähtökohtana käytettiin EU:n esittämää tavoitetta rajoittaa maapallon lämpötilan nousu kahteen asteeseen. Maailman talouden kustannukset jäivät tämän raportin laskelmissa vähäisiksi, kuten useissa aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Vuonna 2050 arvioitu globaali BKT-tappio olisi vain prosentin luokkaa perusuraan verrattuna. Toisaalta kustannuksissa esiintyi suuria alueellisia eroja. Maailman primäärienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt tulisivat lähes kaksinkertaistumaan nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamista. Suurinta kasvu on kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa. Pelkästään energian kysynnän kasvun kattamiseen tarvittaisiin satoja ja mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja investointirahaa vuosittain.

Skenaariotarkasteluissa, joissa maailman kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettiin voimakkaasti, etenkin investoinnit tuulivoimaan ja bioenergiaan lisääntyivät monikymmenkertaiseksi kaikissa tarkasteluissa vuoteen 2050 mennessä. Myös investoinnit hiilidioksidin erotuksen ja varastoinnin (Carbon Capture and Storage CCS) käyttöön vuoden 2020 jälkeen olivat merkittävät. CCS:n osalta teknologia on edelleen voimakkaassa kehitysvaiheessa, mutta ongelmat liittyvät kuitenkin lähinnä hiilidioksidin pitkäaikaisen (satoja vuosia) varastoinnin hyväksyttävyyteen ja lainsäädännön puutteeseen. Globaalia hiilidioksidin varastointipotentiaalia ei myöskään tunneta riittävän hyvin, vaan arviot ovat hyvin karkealla tasolla. Vaikka ydinvoimaan rahallisesti investoitiin vähemmän kuin uusiutuvaan energiaan ja CCS:ään, ydinvoimakapasiteetti kasvoi päästönrajoitusskenaarioissa lähes kaksinkertaiseksi perusuraan verrattuna. Vesivoimainvestoinnit kasvoivat huippuunsa myös ilman ilmastopolitiikkaa fossiilisten polttoaineiden hinnan kohotessa.

Skenaariolaskelmien perusteella noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi kehitysmaihin. Rahoitus tulee olemaan kriittinen tekijä investointien toteuttamisessa. Nykymuotoinen, yksittäisiin hankkeisiin pohjautuva ns. puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism CDM) pystyy realisoimaan vain murto-osan kehitysmaiden päästövähennyspotentiaalista eikä kykene luomaan riittäviä kannustimia kestävää kehitystä laajemmin edistäville rakenteellisille uudistuksille. Kehitysmaiden osallistumisen laajentaminen ja kustannustehokkaiden päästönvähennysten lisääminen ovat poliittisesti hyväksyttävän ja ympäristötehokkaan sopimusjärjestelmän keskeisiä edellytyksiä.

Mallinnuksessa on käytetty globaaleja kokonaistalousmalleja GTAP ja RICE sekä Global TIMES  -energiajärjestelmämallia. Työssä on myös tarkasteltu tulevaisuuden puhtaan teknologian vientiä edistäviä rahoitusmekanismeja painottuen tulevaisuuden JI- ja CDM-mekanismeihin. Työ on tehty VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteishankkeena osana Tekesin Climbus-ohjelmaa. Hanketta rahoittivat Tekes, Metso Power Oy, Teknologiateollisuus ry, ulkoasiainministeriö, ÅF-Consult Oy ja VTT.


Tutkimuksen tuloksia esitetään tänään 30.9. Shellin ja VTT:n yhteisessä kutsuvierasseminaarissa alkaen klo 13.30 Vanhalla ylioppilastalolla (Mannerheimintie 3, Helsinki). Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Ilmoittautumiset Irma Lind, puh. 040 560 9496.
Seminaarin ohjelma: www.vtt.fi/proj/latestenergyscenarios


VTT TIEDOTTEITA – RESEARCH NOTES 2448 verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2448.pdf
Suomalaisen energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa
Tiina Koljonen, Antti Lehtilä, Ilkka Savolainen, Esa Peltola, Martti Flyktman /VTT
Johanna Pohjola, Markus Haavio, Matti Liski, Pertti Haaparanta /Helsingin kauppakorkeakoulu
Hanna-Mari Ahonen, Anna Laine, Alec Estlander /Suomen ympäristökeskus

 

 

Lisätietoja

Tiina Koljonen
Erikoistutkija, VTT
puh. 020 722 5806, tiina.koljonen@vtt.fi


Ilkka Savolainen
Tutkimusprofessori, VTT
puh. 020 722 5062, ilkka.savolainen@vtt.fi


Professori Pertti Haaparanta, Helsingin kauppakorkeakoulu
puh. (09) 4313 8495


Yksikönpäällikkö Alec Estlander, Suomen ympäristökeskus
puh. (09) 4030 0423