Lähetä linkki
Päästöjen rajoittaminen mullistaa energiateknologian kysynnän
30.09.2008
Vientinäkymät uudelle tehokkaalle energiateknologialle satoja miljardeja euroja
Tulevaisuuden ilmastopolitiikka tulee toimimaan merkittävänä energiateknologiamarkkinoita ajavana voimana. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siirtymistä lähes nollapäästöiseen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä. Tämä puolestaan aiheuttaa kustannuksia koko kansantaloudelle, mutta luo valtavat markkinat etenkin uusiutuvan energian teknologioille ja energian säästölle.
VTT:n koordinoimassa tutkimuksessa on arvioitu skenaariotarkasteluin
suomalaisen puhtaan energiateknologian kysyntää globaalisti sekä eri
maantieteellisillä alueilla ilmastopolitiikan tiukentuessa.
Skenaariotarkasteluissa lähtökohtana käytettiin EU:n esittämää tavoitetta
rajoittaa maapallon lämpötilan nousu kahteen asteeseen. Maailman talouden
kustannukset jäivät tämän raportin laskelmissa vähäisiksi, kuten useissa
aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Vuonna 2050 arvioitu globaali
BKT-tappio olisi vain prosentin luokkaa perusuraan verrattuna. Toisaalta
kustannuksissa esiintyi suuria alueellisia eroja. Maailman
primäärienergiankulutus samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt tulisivat lähes
kaksinkertaistumaan nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman
kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamista. Suurinta kasvu on kehitysmaissa ja
kehittyvissä maissa. Pelkästään energian kysynnän kasvun kattamiseen
tarvittaisiin satoja ja mahdollisesti tuhansia miljardeja euroja
investointirahaa vuosittain.
Skenaariotarkasteluissa, joissa
maailman kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettiin voimakkaasti, etenkin
investoinnit tuulivoimaan ja bioenergiaan lisääntyivät monikymmenkertaiseksi
kaikissa tarkasteluissa vuoteen 2050 mennessä. Myös investoinnit
hiilidioksidin erotuksen ja varastoinnin (Carbon Capture and Storage CCS)
käyttöön vuoden 2020 jälkeen olivat merkittävät. CCS:n osalta teknologia on
edelleen voimakkaassa kehitysvaiheessa, mutta ongelmat liittyvät kuitenkin
lähinnä hiilidioksidin pitkäaikaisen (satoja vuosia) varastoinnin
hyväksyttävyyteen ja lainsäädännön puutteeseen. Globaalia hiilidioksidin
varastointipotentiaalia ei myöskään tunneta riittävän hyvin, vaan arviot ovat
hyvin karkealla tasolla. Vaikka ydinvoimaan rahallisesti investoitiin vähemmän
kuin uusiutuvaan energiaan ja CCS:ään, ydinvoimakapasiteetti kasvoi
päästönrajoitusskenaarioissa lähes kaksinkertaiseksi perusuraan verrattuna.
Vesivoimainvestoinnit kasvoivat huippuunsa myös ilman ilmastopolitiikkaa
fossiilisten polttoaineiden hinnan kohotessa.
Skenaariolaskelmien
perusteella noin 60 prosenttia energiainvestoinneista suuntautuisi
kehitysmaihin. Rahoitus tulee olemaan kriittinen tekijä investointien
toteuttamisessa. Nykymuotoinen, yksittäisiin hankkeisiin pohjautuva ns.
puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism CDM) pystyy
realisoimaan vain murto-osan kehitysmaiden päästövähennyspotentiaalista eikä
kykene luomaan riittäviä kannustimia kestävää kehitystä laajemmin edistäville
rakenteellisille uudistuksille. Kehitysmaiden osallistumisen laajentaminen ja
kustannustehokkaiden päästönvähennysten lisääminen ovat poliittisesti
hyväksyttävän ja ympäristötehokkaan sopimusjärjestelmän keskeisiä
edellytyksiä.
Mallinnuksessa on käytetty globaaleja
kokonaistalousmalleja GTAP ja RICE sekä Global TIMES
-energiajärjestelmämallia. Työssä on myös tarkasteltu tulevaisuuden puhtaan
teknologian vientiä edistäviä rahoitusmekanismeja painottuen tulevaisuuden JI-
ja CDM-mekanismeihin. Työ on tehty VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja
Helsingin kauppakorkeakoulun yhteishankkeena osana Tekesin Climbus-ohjelmaa.
Hanketta rahoittivat Tekes, Metso Power Oy, Teknologiateollisuus ry,
ulkoasiainministeriö, ÅF-Consult Oy ja VTT.
Tutkimuksen
tuloksia esitetään tänään 30.9. Shellin ja VTT:n yhteisessä
kutsuvierasseminaarissa alkaen klo 13.30 Vanhalla ylioppilastalolla
(Mannerheimintie 3, Helsinki). Median edustajat ovat tervetulleita
tilaisuuteen. Ilmoittautumiset Irma Lind, puh. 040 560 9496.
Seminaarin
ohjelma: www.vtt.fi/proj/latestenergyscenarios
VTT
TIEDOTTEITA – RESEARCH NOTES 2448 verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2448.pdf
Suomalaisen
energiateknologian globaali kysyntä ilmastopolitiikan muuttuessa
Tiina
Koljonen, Antti Lehtilä, Ilkka Savolainen, Esa Peltola, Martti Flyktman
/VTT
Johanna Pohjola, Markus Haavio, Matti Liski, Pertti Haaparanta
/Helsingin kauppakorkeakoulu
Hanna-Mari Ahonen, Anna Laine, Alec
Estlander /Suomen ympäristökeskus