Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT selvitti ajoneuvojärjestelmien turvallisuusvaikutuksia

08.10.2008


Ajonvakautusjärjestelmä tehokkain liikenneturvallisuuden parantaja

Älykkäät ajoneuvojärjestelmät parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta, jos ne otetaan laajalti käyttöön. Monet niistä vähentävät tehokkaasti liikennekuolemia ja loukkaantumisia, mutta ilman erityistoimia järjestelmät yleistyvät hitaasti ajoneuvokannassa. VTT on arvioinut kehittämällään menetelmällä uusien tulevaisuuden ajoneuvojärjestelmien sekä jo joidenkin markkinoilla olevien järjestelmien turvallisuusvaikutuksia EU:n 25 jäsenmaassa. Eniten liikenneturvallisuutta parantaa arvioinnin perusteella ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC). Järjestelmiä, joilla on suuri turvallisuusvaikutus mutta melko alhainen yleistymisaste, ovat kaistalla pysymisen ohjaustuki, törmäyksenesto ja ylinopeusvaroitus sekä automaattinen hätäpuhelu.

Ajoneuvojärjestelmien turvallisuusvaikutusten arvioiminen on haasteellista. Siinä tulee huomioida sekä vaikutukset kuljettajan ja muiden tienkäyttäjien toimintaan ja vuorovaikukseen että vaikutukset liikennemuodon ja reitin valintaan, liikkumisen määrään ja onnettomuuksien seurauksiin. VTT:n kehittämä arviointimenetelmä ottaa huomioon kaikki tunnetut tavat, joilla järjestelmät voivat vaikuttaa turvallisuuteen. Hankkeessa tuotettiin luotettavaa tietoa järjestelmien vaikutuksista, jotta voidaan arvioida, mitä järjestelmiä erityisesti kannattaa edistää. Aiemmin uusien, tulevaisuuden järjestelmien erilaisia määrällisiä vaikutuksia ei ole arvioitu näin laaja-alaisesti eikä järjestelmien kannattavuudesta ole ollut varteenotettavia tietoja.

VTT:n arviointimenetelmän perusteella eniten liikenneturvallisuutta parantaa ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC), joka kaikissa ajoneuvoissa ollessaan vähentäisi liikennekuolemia lähes 17 %. Kaistalla pysymisen ohjaustuki alentaisi liikennekuolemien määrää noin 15 %. Kolmanneksi eniten, 13 % liikennekuolemia vähentäisi MAPS&ADAS-järjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa nopeusrajoituksen ylittämisestä sekä onnettomuusalttiista paikoista, kuten tiukoista kaarteista ja jyrkistä mutkista.

Muita ajoneuvojen turvajärjestelmiä, joiden vaikutuksia VTT arvioi, olivat mm.
- dynaaminen ylinopeusrajoitus (järjestelmän suosittamaan nopeusrajoitukseen vaikuttavat vallitsevat olosuhteet, kuten sää, ruuhka tai onnettomuus),
-törmäyksenesto- ja varoitusjärjestelmä (varoittaa törmäyksiltä ja tarvittaessa jarruttaa automaattisesti),
- automaattinen hätäviestijärjestelmä (avaa puhelinyhteyden lähimpään hätäkeskukseen ja lähettää tiedon kolaripaikan tarkasta sijainnista),
- paikallinen langaton varoitus (autot kommunikoivat keskenään ja välittävät toisilleen varoituksia onnettomuuksista ja esteistä tiellä sekä tien liukkaudesta ja huonosta näkyvyydestä),
- risteysajon turvallisuustuki (varoittaa punaisesta liikennevalosta ja väistämisvelvollisuudesta sekä helpottaa vasemmalle kääntymistä),
- pimeän ajan tuki (auttaa kuljettajaa näkemään ajovalojen valokeilaa pidemmälle ja tarvittaessa myös varoittaa esteistä ajoradalla).

Älykkään liikenteen järjestelmät voivat säästää ihmishenkiä, mutta ne yleistyvät ajoneuvokannassa hitaasti. Suurimman syyn hitaalle yleistymiselle muodostaa järjestelmien korkea hinta auton ostajien maksuhalukkuuteen nähden. Ylin markkinasegmentti eli isot luksusautot kulkevat edellä, mutta järjestelmien yleistymisen vauhdittamiseksi tarvitaan erilaisten toimijoiden yhteistyötä ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.

VTT:n kehittämää arviointimenetelmää käytettiin kolmessa EU-hankkeessa (eIMPACT, PReVAL ja CODIA), joiden arviot kattavat noin 20 järjestelmän vaikutukset EU:n tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määriin. Menetelmää käytetään seuraavaksi arvioitaessa samojen ajoneuvojärjestelmien vaikutuksia Suomessa. Työ valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Jatkossa erilaisia ajoneuvojen turvajärjestelmiä tullaan arvioimaan TeleFOT-hankkeeseen liittyvissä laajoissa kenttäkokeissa Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Lisätietoja hankkeesta: www.telefot.eu/

Graafikuva: Järjestelmien arvioitu vaikutus liikennekuolemien määrään EU25-tasolla, jos järjestelmä on asennettu kaikkiin ajoneuvoihin (potentiaali), ja vaikutus vuonna 2020 järjestelmien korkean yleistymisen arviolla.


Lisää hankkeista

eIMPACT-hankkeessa tutkittiin kahdentoista eri ajoneuvojen turvajärjestelmän vaikutuksia liikenteeseen ja turvallisuuteen sekä arvioitiin järjestelmien kannattavuutta 25:ssa EU-maassa. VTT vastasi hankkeessa liikenneturvallisuusvaikutusten arvioinnista ja kehitti sitä varten uuden menetelmän, joka soveltuu kaikkien älykkään liikenteen sovellusten turvallisuusvaikutusten arviointiin. Hankkeen budjetti oli 2,5 milj. euroa. Lisätietoja hankkeesta: www.eimpact.eu

PReVAL oli osa suurta PReVENT IP-hanketta (www.prevent-ip.org), jossa kehitettiin ja demonstroitiin erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien ajoneuvojärjestelmien prototyyppejä. PReVALissa käytetty arviointimenetelmä kattaa sekä teknisen toimivuuden, inhimilliset tekijät että turvallisuusanalyysin. VTT oli PReVAL-projektin vetäjä ja vastuussa turvallisuusvaikutusten arvioinnista. VTT oli myös mukana käyttöliittymäarvioinnissa. PReVALin budjetti oli yli miljoona euroa. Lisätietoja hankkeesta: www.prevent-ip.org/en/prevent_subprojects/horizontal_activities/preval/

CODIA-hankkeessa tutkittiin viiden eri kooperatiivisen järjestelmän turvallisuusvaikutuksia sekä neljän järjestelmän liikenteelliset vaikutukset ja kannattavuus 25:ssa EU-maassa. Kooperatiiviset eli yhteistoiminnalliset järjestelmät hyödyntävät ajoneuvojen keskinäistä tai ajoneuvojen ja liikennepalvelujen välistä tiedonvaihtoa. Turvallisuusvaikutuksia tutkittiin samalla menetelmällä kuin eIMPACTissa ja PReVALissa. VTT toimi hankkeen vetäjänä ja vastasi erityisesti turvallisuusvaikutusten ja järjestelmien hyöty/kustannusarvioinnista. CODIAn budjetti oli noin 350 000 euroa.

VTT:n kaikkien aikojen suurimman autohankkeen, PReVENTin, loppuraportti on valmis. Raportti löytyy PReVENT-projektin etusivulta: http://www.prevent-ip.org/


VTT:n uusi tutkimusauto aistii ympäristöään

VTT:n tutkimusauto aistii aiempaa tehokkaammin ympäristöä. Esimerkiksi monitorointijärjestelmä, jonka VTT on kehittänyt, varoittaa kuljettajaa tienpinnan jäätymisestä ja lämpökamera törmäysvaarasta jalankulkijan kanssa. Auton avulla voidaan siirtää tutkimushankkeissa opittua tietotaitoa suomalaisen teollisuuden hyödynnettäväksi.

Lisää aiheesta

VTT:n lehdistötilaisuus Väylät ja liikenne -messujen yhteydessä 8.10.2008

Esitykset:

Liikenneturvallisuutta parantavien älykkäiden ajoneuvojärjestelmien arviointi, PREVAL-projekti, erikoistutkija Johan Scholliers

Liikenneturvallisuutta parantavien älykkäiden ajoneuvojärjestelmien arviointi, tutkija Niina Sihvola

VTT:n uusi tutkimusauto aistii ympäristöään ja varoittaa vaaroista, erikoistutkija Matti Kutila

Haastatteluvideot: Matti Kutila, Johan Scholliers ja Niina Sihvola kertovat liikenneturvallisuuteen liittyvien ajoneuvojärjestelmien tutkimuksesta.

 

 

Lisätietoja

Niina Sihvola
Tutkija
Puh. 020 722 4677, niina.sihvola@vtt.fi


Risto Kulmala
Tutkimusprofessori
Puh. 020 722 4990, risto.kulmala@vtt.fi


Johan Scholliers
PReVAL-hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija
Puh. 020 722 3642, johan.scholliers@vtt.fi