VTT selvitti ajoneuvojärjestelmien turvallisuusvaikutuksia
08.10.2008
Ajonvakautusjärjestelmä tehokkain liikenneturvallisuuden parantaja
Älykkäät ajoneuvojärjestelmät parantavat merkittävästi liikenneturvallisuutta, jos ne otetaan laajalti käyttöön. Monet niistä vähentävät tehokkaasti liikennekuolemia ja loukkaantumisia, mutta ilman erityistoimia järjestelmät yleistyvät hitaasti ajoneuvokannassa. VTT on arvioinut kehittämällään menetelmällä uusien tulevaisuuden ajoneuvojärjestelmien sekä jo joidenkin markkinoilla olevien järjestelmien turvallisuusvaikutuksia EU:n 25 jäsenmaassa. Eniten liikenneturvallisuutta parantaa arvioinnin perusteella ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC). Järjestelmiä, joilla on suuri turvallisuusvaikutus mutta melko alhainen yleistymisaste, ovat kaistalla pysymisen ohjaustuki, törmäyksenesto ja ylinopeusvaroitus sekä automaattinen hätäpuhelu.
Ajoneuvojärjestelmien turvallisuusvaikutusten arvioiminen on haasteellista.
Siinä tulee huomioida sekä vaikutukset kuljettajan ja muiden tienkäyttäjien
toimintaan ja vuorovaikukseen että vaikutukset liikennemuodon ja reitin
valintaan, liikkumisen määrään ja onnettomuuksien seurauksiin. VTT:n kehittämä
arviointimenetelmä ottaa huomioon kaikki tunnetut tavat, joilla järjestelmät
voivat vaikuttaa turvallisuuteen. Hankkeessa tuotettiin luotettavaa tietoa
järjestelmien vaikutuksista, jotta voidaan arvioida, mitä järjestelmiä
erityisesti kannattaa edistää. Aiemmin uusien, tulevaisuuden järjestelmien
erilaisia määrällisiä vaikutuksia ei ole arvioitu näin laaja-alaisesti eikä
järjestelmien kannattavuudesta ole ollut varteenotettavia tietoja.
VTT:n
arviointimenetelmän perusteella eniten liikenneturvallisuutta parantaa
ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC), joka kaikissa ajoneuvoissa ollessaan
vähentäisi liikennekuolemia lähes 17 %. Kaistalla pysymisen ohjaustuki
alentaisi liikennekuolemien määrää noin 15 %. Kolmanneksi eniten, 13 %
liikennekuolemia vähentäisi MAPS&ADAS-järjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa
nopeusrajoituksen ylittämisestä sekä onnettomuusalttiista paikoista, kuten
tiukoista kaarteista ja jyrkistä mutkista.
Muita
ajoneuvojen turvajärjestelmiä, joiden vaikutuksia VTT arvioi, olivat mm.
-
dynaaminen ylinopeusrajoitus (järjestelmän suosittamaan nopeusrajoitukseen
vaikuttavat vallitsevat olosuhteet, kuten sää, ruuhka tai onnettomuus),
-törmäyksenesto-
ja varoitusjärjestelmä (varoittaa törmäyksiltä ja tarvittaessa jarruttaa
automaattisesti),
- automaattinen hätäviestijärjestelmä (avaa
puhelinyhteyden lähimpään hätäkeskukseen ja lähettää tiedon kolaripaikan
tarkasta sijainnista),
- paikallinen langaton varoitus (autot
kommunikoivat keskenään ja välittävät toisilleen varoituksia onnettomuuksista
ja esteistä tiellä sekä tien liukkaudesta ja huonosta näkyvyydestä),
-
risteysajon turvallisuustuki (varoittaa punaisesta liikennevalosta ja
väistämisvelvollisuudesta sekä helpottaa vasemmalle kääntymistä),
-
pimeän ajan tuki (auttaa kuljettajaa näkemään ajovalojen valokeilaa pidemmälle
ja tarvittaessa myös varoittaa esteistä ajoradalla).
Älykkään
liikenteen järjestelmät voivat säästää ihmishenkiä, mutta ne yleistyvät
ajoneuvokannassa hitaasti. Suurimman syyn hitaalle yleistymiselle muodostaa
järjestelmien korkea hinta auton ostajien maksuhalukkuuteen nähden. Ylin
markkinasegmentti eli isot luksusautot kulkevat edellä, mutta järjestelmien
yleistymisen vauhdittamiseksi tarvitaan erilaisten toimijoiden yhteistyötä ja
lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.
VTT:n
kehittämää arviointimenetelmää käytettiin kolmessa EU-hankkeessa (eIMPACT,
PReVAL ja CODIA), joiden arviot kattavat noin 20 järjestelmän vaikutukset EU:n
tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määriin. Menetelmää käytetään
seuraavaksi arvioitaessa samojen ajoneuvojärjestelmien vaikutuksia Suomessa.
Työ valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Jatkossa erilaisia ajoneuvojen
turvajärjestelmiä tullaan arvioimaan TeleFOT-hankkeeseen liittyvissä laajoissa
kenttäkokeissa Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Lisätietoja hankkeesta: www.telefot.eu/
Graafikuva:
Järjestelmien arvioitu vaikutus liikennekuolemien määrään EU25-tasolla, jos
järjestelmä on asennettu kaikkiin ajoneuvoihin (potentiaali), ja vaikutus
vuonna 2020 järjestelmien korkean yleistymisen arviolla.
Lisää
hankkeista
eIMPACT-hankkeessa tutkittiin kahdentoista eri
ajoneuvojen turvajärjestelmän vaikutuksia liikenteeseen ja turvallisuuteen
sekä arvioitiin järjestelmien kannattavuutta 25:ssa EU-maassa. VTT vastasi
hankkeessa liikenneturvallisuusvaikutusten arvioinnista ja kehitti sitä varten
uuden menetelmän, joka soveltuu kaikkien älykkään liikenteen sovellusten
turvallisuusvaikutusten arviointiin. Hankkeen budjetti oli 2,5 milj. euroa.
Lisätietoja hankkeesta: www.eimpact.eu
PReVAL
oli osa suurta PReVENT IP-hanketta (www.prevent-ip.org),
jossa kehitettiin ja demonstroitiin erilaisten liikenneturvallisuutta
parantavien ajoneuvojärjestelmien prototyyppejä. PReVALissa käytetty
arviointimenetelmä kattaa sekä teknisen toimivuuden, inhimilliset tekijät että
turvallisuusanalyysin. VTT oli PReVAL-projektin vetäjä ja vastuussa
turvallisuusvaikutusten arvioinnista. VTT oli myös mukana
käyttöliittymäarvioinnissa. PReVALin budjetti oli yli miljoona euroa.
Lisätietoja hankkeesta: www.prevent-ip.org/en/prevent_subprojects/horizontal_activities/preval/
CODIA-hankkeessa
tutkittiin viiden eri kooperatiivisen järjestelmän turvallisuusvaikutuksia
sekä neljän järjestelmän liikenteelliset vaikutukset ja kannattavuus 25:ssa
EU-maassa. Kooperatiiviset eli yhteistoiminnalliset järjestelmät hyödyntävät
ajoneuvojen keskinäistä tai ajoneuvojen ja liikennepalvelujen välistä
tiedonvaihtoa. Turvallisuusvaikutuksia tutkittiin samalla menetelmällä kuin
eIMPACTissa ja PReVALissa. VTT toimi hankkeen vetäjänä ja vastasi erityisesti
turvallisuusvaikutusten ja järjestelmien hyöty/kustannusarvioinnista. CODIAn
budjetti oli noin 350 000 euroa.
VTT:n kaikkien aikojen
suurimman autohankkeen, PReVENTin, loppuraportti on valmis. Raportti löytyy
PReVENT-projektin etusivulta: http://www.prevent-ip.org/
VTT:n
uusi tutkimusauto aistii ympäristöään
VTT:n
tutkimusauto aistii aiempaa tehokkaammin ympäristöä. Esimerkiksi
monitorointijärjestelmä, jonka VTT on kehittänyt, varoittaa kuljettajaa
tienpinnan jäätymisestä ja lämpökamera törmäysvaarasta jalankulkijan kanssa.
Auton avulla voidaan siirtää tutkimushankkeissa opittua tietotaitoa
suomalaisen teollisuuden hyödynnettäväksi.
Lisää
aiheesta
VTT:n lehdistötilaisuus Väylät
ja liikenne -messujen yhteydessä 8.10.2008
Esitykset:
Liikenneturvallisuutta
parantavien älykkäiden ajoneuvojärjestelmien arviointi, PREVAL-projekti,
erikoistutkija Johan Scholliers
Liikenneturvallisuutta
parantavien älykkäiden ajoneuvojärjestelmien arviointi, tutkija Niina Sihvola
VTT:n
uusi tutkimusauto aistii ympäristöään ja varoittaa vaaroista, erikoistutkija
Matti Kutila
Haastatteluvideot: Matti
Kutila, Johan Scholliers ja Niina Sihvola kertovat liikenneturvallisuuteen
liittyvien ajoneuvojärjestelmien tutkimuksesta.
