Teknologiasta liiketoimintaa

Tulosta Lähetä linkki

Jätekeskusten paloturvallisuus paremmaksi säännöllisen koulutuksen, laitehuollon ja siivouksen turvin

18.12.2008

Hankkeessa selvitettiin Suomen jätekeskustulipalojen taustoja sekä jätekeskusten paloturvallisuustilannetta kyselytutkimuksella. Hankkeen kokeellisessa osuudessa tarkasteltiin eri jätemateriaalien palamista ja sammuttamista sekä analysoitiin savukaasujen ja sammutusjätevesien koostumuksia. Kokeellisten tulosten perusteella arvioitiin tutkittujen jätemateriaalien aiheuttamaa uhkaa ympäristölle tulipalotilanteessa.

Hankkeessa toteutettu kysely suunnattiin jätealan toimijoille ja pelastusviranomaisille. Vastauksissa nousivat esille tulipalojen ennaltaehkäisevinä toimina mm. jatkuvan koulutuksen ja riskien säännöllisen kartoittamisen tarve, joiden pitäisi muodostua osaksi yrityksen normaalia toimintaa. Vastausten perusteella huomattava osa yrityksistä ei ollut järjestänyt henkilökunnalle minkäänlaista koulutusta eikä kaikilla ollut myöskään kirjallisia ohjeita tulipalotilanteen varalta. Lisäksi todettiin, että säännöllinen laitehuolto ja siivous ovat yksinkertainen keino vähentää riskejä. Helposti syttyviä materiaaleja ei myöskään tule sijoittaa laitteiden välittömään läheisyyteen, ja jätteiden varastoimista liian lähelle toisiaan ja suurina kasoina tulee välttää. Myös kiertonopeuden nostaminen vähentää syttymisriskiä.

Hankkeen kokeellisessa osuudessa suoritettiin polttokokeita pienessä ja suuressa mittakaavassa. Kokeista mitattiin eri jätejakeiden palamisominaisuuksia ja palamisen aikana muodostuvia savukaasupäästöjä. Kokeiden perusteella määritettiin jätejaekohtaiset päästökertoimet haitallisille PAH-, kloorifenoli- ja PCDD/F-yhdisteille. Koetuloksia hyödynnettiin laskennallisissa tarkasteluissa, joiden tarkoituksena oli pyrkiä arvioimaan kyseisten materiaalien palamisen aiheuttamaa uhkaa ympäristölle. Tämän lisäksi tarkasteltiin laskennallisesti tilanteita, joissa palo voisi levitä palavasta kohteesta toiseen lämpösäteilyn vaikutuksesta. Tuloksien avulla muodostettiin yleinen malli, jota voidaan soveltaa esimerkiksi jätepaalirivistöjen välisten turvaetäisyyksien määrittämiseen.

Välillisen uhan ympäristölle muodostaa suurien jätepenkkojen sammuttamisen hankaluus: palo voi levitä syväpalona, sammutustyö kestää yleensä kauan ja vaatii usein paljon vettä. Siten esimerkiksi sammutusveden mukana maaperään kulkeutuva ja edelleen leviävä haitallisten aineiden määrä voi olla suuri.

Sammuttamisen osalta keskeisimpinä seikkoina nousivat esille alkusammutuskapasiteetin riittävyys sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lisäsammutusveden saatavuus myös suurempien tulipalojen sammuttamisessa. Automaattiset hälytys- ja sammutusjärjestelmät voivat olla hyvä lisäturva. Myös järeän raivauskaluston saatavuus on varmistettava tulipalotilanteen varalta.

Sekä päästöjen kulkeutumisen että palon leviämisen esimerkeistä saatuja tuloksia voidaan käyttää jätekeskusten muuhun suunnitteluun ja ohjeistukseen mm. arvioitaessa ympäristöön kohdistuvia riskejä. Tulosten soveltuvuutta tulee kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti siten, että esimerkiksi jätekeskuksen ominaispiirteet tulevat otetuksi huomioon.

”Jätekeskusten paloturvallisuuden parantaminen” -hankkeen rahoittivat VTT, Palosuojelurahasto, Paperinkeräys Oy, Jätekukko Oy, Finanssialan keskusliitto ry, Kuopion yliopisto sekä Pelastusopisto.

Raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2457.pdf