Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Jätekeskusten paloturvallisuus paremmaksi säännöllisen koulutuksen, laitehuollon ja siivouksen turvin

18.12.2008


VTT on selvittänyt yhdessä Kuopion yliopiston ja Pelastusopiston kanssa jätekeskusten paloturvallisuutta ja jätteiden palamisen aiheuttamia ympäristöuhkia. Suoranainen uhka ympäristölle on suuren jätepenkan tulipalossa syntyvä runsas savu ja sen mukana kulkeutuvat haitalliset aineet. Suuren jäteauman palo voi olla lisäksi voimakas, ja siinä syntyvä lämpösäteily voi aiheuttaa vaikeasti hallittavan palon leviämisvaaran. Sisätiloissa varastoitavan jätteen syttyminen saattaa tuhota nopeasti koko rakennuksen. Riskejä voidaan kuitenkin vähentää mm. jatkuvalla koulutuksella sekä yksinkertaisesti säännöllisellä laitehuollolla ja siivouksella.

Hankkeessa selvitettiin Suomen jätekeskustulipalojen taustoja sekä jätekeskusten paloturvallisuustilannetta kyselytutkimuksella. Hankkeen kokeellisessa osuudessa tarkasteltiin eri jätemateriaalien palamista ja sammuttamista sekä analysoitiin savukaasujen ja sammutusjätevesien koostumuksia. Kokeellisten tulosten perusteella arvioitiin tutkittujen jätemateriaalien aiheuttamaa uhkaa ympäristölle tulipalotilanteessa.

Hankkeessa toteutettu kysely suunnattiin jätealan toimijoille ja pelastusviranomaisille. Vastauksissa nousivat esille tulipalojen ennaltaehkäisevinä toimina mm. jatkuvan koulutuksen ja riskien säännöllisen kartoittamisen tarve, joiden pitäisi muodostua osaksi yrityksen normaalia toimintaa. Vastausten perusteella huomattava osa yrityksistä ei ollut järjestänyt henkilökunnalle minkäänlaista koulutusta eikä kaikilla ollut myöskään kirjallisia ohjeita tulipalotilanteen varalta. Lisäksi todettiin, että säännöllinen laitehuolto ja siivous ovat yksinkertainen keino vähentää riskejä. Helposti syttyviä materiaaleja ei myöskään tule sijoittaa laitteiden välittömään läheisyyteen, ja jätteiden varastoimista liian lähelle toisiaan ja suurina kasoina tulee välttää. Myös kiertonopeuden nostaminen vähentää syttymisriskiä.

Hankkeen kokeellisessa osuudessa suoritettiin polttokokeita pienessä ja suuressa mittakaavassa. Kokeista mitattiin eri jätejakeiden palamisominaisuuksia ja palamisen aikana muodostuvia savukaasupäästöjä. Kokeiden perusteella määritettiin jätejaekohtaiset päästökertoimet haitallisille PAH-, kloorifenoli- ja PCDD/F-yhdisteille. Koetuloksia hyödynnettiin laskennallisissa tarkasteluissa, joiden tarkoituksena oli pyrkiä arvioimaan kyseisten materiaalien palamisen aiheuttamaa uhkaa ympäristölle. Tämän lisäksi tarkasteltiin laskennallisesti tilanteita, joissa palo voisi levitä palavasta kohteesta toiseen lämpösäteilyn vaikutuksesta. Tuloksien avulla muodostettiin yleinen malli, jota voidaan soveltaa esimerkiksi jätepaalirivistöjen välisten turvaetäisyyksien määrittämiseen.

Välillisen uhan ympäristölle muodostaa suurien jätepenkkojen sammuttamisen hankaluus: palo voi levitä syväpalona, sammutustyö kestää yleensä kauan ja vaatii usein paljon vettä. Siten esimerkiksi sammutusveden mukana maaperään kulkeutuva ja edelleen leviävä haitallisten aineiden määrä voi olla suuri.

Sammuttamisen osalta keskeisimpinä seikkoina nousivat esille alkusammutuskapasiteetin riittävyys sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lisäsammutusveden saatavuus myös suurempien tulipalojen sammuttamisessa. Automaattiset hälytys- ja sammutusjärjestelmät voivat olla hyvä lisäturva. Myös järeän raivauskaluston saatavuus on varmistettava tulipalotilanteen varalta.

Sekä päästöjen kulkeutumisen että palon leviämisen esimerkeistä saatuja tuloksia voidaan käyttää jätekeskusten muuhun suunnitteluun ja ohjeistukseen mm. arvioitaessa ympäristöön kohdistuvia riskejä. Tulosten soveltuvuutta tulee kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti siten, että esimerkiksi jätekeskuksen ominaispiirteet tulevat otetuksi huomioon.

”Jätekeskusten paloturvallisuuden parantaminen” -hankkeen rahoittivat VTT, Palosuojelurahasto, Paperinkeräys Oy, Jätekukko Oy, Finanssialan keskusliitto ry, Kuopion yliopisto sekä Pelastusopisto.

Raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2457.pdf

 

 

Lisätietoja

Tutkimuksen toteutus ja palotekniset asiat:
VTT, Kati Tillander
Puh. 020 722 4865, kati.tillander@vtt.fi


Päästömittaukset:
Kuopion yliopisto, Pasi Yli-Pirilä
Puh. 040 355 3217, pasi.yli-pirila@uku.fi


Sammutus:
Pelastusopisto, Jarkko Jäntti
Puh. 071 875 3406, jarkko.jantti@pelastusopisto.fi