Suomalaisen hitsausteollisuuden markkinat globaalit, ongelmana pienet valmistussarjat
21.10.2008
Yritykset kärsivät myös ammattitaitoisen työvoiman puutteesta
Kotimaisen hitsausteollisuuden heikkouksia ovat pienet valmistussarjat, käsin tehtävän hitsauksen hallitseva osuus, hitsauksen alhainen tuotto ja ammattitaitoisen työvoiman saanti. Tiedot selviävät VTT:n tekemästä kotimaisen hitsausteollisuuden tulevaisuuden näkymiä koskevasta selvityksestä.
Kotimaisen hitsausteollisuuden keskeisiä haasteita on projektituotteiden suuri
osuus, mikä johtaa pieniin valmistussarjoihin ja käsin tehtävän hitsauksen
hallitsevaan osuuteen. Alan automaatioaste on alle 20 %, mikä johtuu
automatisoinnin huomioon ottavan tuotesuunnittelun vähyydestä ja
työnsuunnittelun puutteista. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan osaavaa
työvoimaa on vaikea saada ja alan ammattikoulutus on puutteellista yritysten
tarpeisiin nähden.
Hitsauksen tuottoa mitataan muun
muassa hitsauksessa käytettävän lisäaineen kulutuksena tunnissa hitsaajaa
kohti. VTT:n tekemän selvityksen mukaan kotimaisten hitsausyritysten tuotto
oli keskimäärin vain noin 500g/tunti, kun yleisesti käytössä olevien
hitsausprosessien, kuten MIG/MAG ja täytelankahitsauksen tyypillinen tuotto on
5–10 kg/tunti. Tehokkailla prosesseilla tuotto voi olla jopa 20 kg/tunti.
Hitsaustuotannon tehottomuus johtuu siitä, että pääosa hitsaustyötä tehdään
edelleen käsin, jolloin työajasta merkittävän osan muodostavat hitsauksen
sijaan osien asetus, kappaleen kääntely, hitsausvarustuksen huolto, toipuminen
ja hitsauspaikan siirto.
Suomalaisten hitsausalan yritysten
markkinat ovat globaalit. Kyselyyn osallistuneiden yritysten asiakkaat ovat
edelleen pääosin kotimaisia, mutta Aasia on noussut Euroopan ja Pohjoismaiden
jälkeen neljänneksi tärkeimmäksi markkina-alueeksi Pohjois- ja Etelä-Amerikan
edelle. Hintakilpailukyvyssä suomalaiset yritykset kuitenkin häviävät, sillä
halvan työvoiman maissa hitsauksen suomalaista tasoa matalammasta tuotosta
huolimatta valmiin hitsin kilohinta on selvästi halvempi alhaisen palkkatason
vuoksi. Tuotteen hintaa vastanneet yritykset pitivät merkittävänä, mutta ei
keskeisenä kilpailutekijänään. Sen sijaan toimitusajan lyhyyden merkityksen
arvioitiin edelleen korostuvan.
Tulevaisuuden keskeisiksi
kehityskohteiksi hitsausalan yritykset nimesivät markkinoinnin ja
verkostotoiminnan parantamisen. Yritykset näkivät myös mahdollisuutenaan
kokoonpanotoiminnan kehittämisen siirtymällä hitsaavista
komponenttitoimittajista kokoonpanojen järjestelmätoimittajaksi. Hitsauksen
automatisointia halutaan myös kehittää tuottavuuden parantamiseksi.
Kyselyyn
osallistuneet hitsausyritykset pitävät keskeisinä kilpailutekijöinään tuotteen
laatua, kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja valmistusosaamista. Hitsauksen
laadunhallinta onkin pääosin hyvin järjestetty, sillä suurimmassa osassa
yrityksistä on käytössä laadunhallintajärjestelmä, pätevöitetty
hitsauskoordinoija ja hitsaajien pätevöintijärjestelmä.
Hitsausautomaation
edellytykset ovat parantuneet, sillä hitsaavilla yrityksillä on mahdollisuus
vaikuttaa tuotteiden suunnitteluun, tarkkojen osavalmistusmenetelmien käyttö
on lisääntynyt ja kasvanut valmistusvolyymi mahdollistaa automaation
kannattavuuden.
Hitsauksen automatisointi ja robotisointi
edellyttävät kuitenkin totutusta laitehankintaprosessista poikkeavaa
toimintaa. Suurten kappaleiden ja pienten valmistussarjojen robottihitsaukseen
on rakennettava tapauskohtaisesti räätälöityjä järjestelmäratkaisuja. Niissä
voidaan käyttää valmiita, kaupallisia komponentteja ja osajärjestelmiä, mutta
niiden yhteen saaminen ja sovittaminen on pikemminkin kokonaisvaltainen
tuotannon kehitysprojekti kuin laitehankintaprosessi.
Kyselyyn
Suomen hitsaavan teollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä vastasi
kesällä 2007 lähes 100 kotimaista yritystä, jotka edustivat sekä
päätoimittajia että sopimusvalmistajia ja alihankkijoita.
Tutkimusraportti
verkossa: http://www.vtt.fi/proj/sisuhitsi/
Tausta-aineistoa:
Elinkeinoelämän
keskusliiton jäsenyritysten tilasto tehtävistä, joissa on ollut
rekrytointivaikeuksia lokakuussa 2007 (Lähde: EK:n henkilöstö- ja
koulutustiedustelu 2007)
