Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Suomalaisen hitsausteollisuuden markkinat globaalit, ongelmana pienet valmistussarjat

21.10.2008


Yritykset kärsivät myös ammattitaitoisen työvoiman puutteesta

Kotimaisen hitsausteollisuuden heikkouksia ovat pienet valmistussarjat, käsin tehtävän hitsauksen hallitseva osuus, hitsauksen alhainen tuotto ja ammattitaitoisen työvoiman saanti. Tiedot selviävät VTT:n tekemästä kotimaisen hitsausteollisuuden tulevaisuuden näkymiä koskevasta selvityksestä.

Kotimaisen hitsausteollisuuden keskeisiä haasteita on projektituotteiden suuri osuus, mikä johtaa pieniin valmistussarjoihin ja käsin tehtävän hitsauksen hallitsevaan osuuteen. Alan automaatioaste on alle 20 %, mikä johtuu automatisoinnin huomioon ottavan tuotesuunnittelun vähyydestä ja työnsuunnittelun puutteista. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan osaavaa työvoimaa on vaikea saada ja alan ammattikoulutus on puutteellista yritysten tarpeisiin nähden.

Hitsauksen tuottoa mitataan muun muassa hitsauksessa käytettävän lisäaineen kulutuksena tunnissa hitsaajaa kohti. VTT:n tekemän selvityksen mukaan kotimaisten hitsausyritysten tuotto oli keskimäärin vain noin 500g/tunti, kun yleisesti käytössä olevien hitsausprosessien, kuten MIG/MAG ja täytelankahitsauksen tyypillinen tuotto on 5–10 kg/tunti. Tehokkailla prosesseilla tuotto voi olla jopa 20 kg/tunti. Hitsaustuotannon tehottomuus johtuu siitä, että pääosa hitsaustyötä tehdään edelleen käsin, jolloin työajasta merkittävän osan muodostavat hitsauksen sijaan osien asetus, kappaleen kääntely, hitsausvarustuksen huolto, toipuminen ja hitsauspaikan siirto.

Suomalaisten hitsausalan yritysten markkinat ovat globaalit. Kyselyyn osallistuneiden yritysten asiakkaat ovat edelleen pääosin kotimaisia, mutta Aasia on noussut Euroopan ja Pohjoismaiden jälkeen neljänneksi tärkeimmäksi markkina-alueeksi Pohjois- ja Etelä-Amerikan edelle. Hintakilpailukyvyssä suomalaiset yritykset kuitenkin häviävät, sillä halvan työvoiman maissa hitsauksen suomalaista tasoa matalammasta tuotosta huolimatta valmiin hitsin kilohinta on selvästi halvempi alhaisen palkkatason vuoksi. Tuotteen hintaa vastanneet yritykset pitivät merkittävänä, mutta ei keskeisenä kilpailutekijänään. Sen sijaan toimitusajan lyhyyden merkityksen arvioitiin edelleen korostuvan.

Tulevaisuuden keskeisiksi kehityskohteiksi hitsausalan yritykset nimesivät markkinoinnin ja verkostotoiminnan parantamisen. Yritykset näkivät myös mahdollisuutenaan kokoonpanotoiminnan kehittämisen siirtymällä hitsaavista komponenttitoimittajista kokoonpanojen järjestelmätoimittajaksi. Hitsauksen automatisointia halutaan myös kehittää tuottavuuden parantamiseksi.

Kyselyyn osallistuneet hitsausyritykset pitävät keskeisinä kilpailutekijöinään tuotteen laatua, kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja valmistusosaamista. Hitsauksen laadunhallinta onkin pääosin hyvin järjestetty, sillä suurimmassa osassa yrityksistä on käytössä laadunhallintajärjestelmä, pätevöitetty hitsauskoordinoija ja hitsaajien pätevöintijärjestelmä.

Hitsausautomaation edellytykset ovat parantuneet, sillä hitsaavilla yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden suunnitteluun, tarkkojen osavalmistusmenetelmien käyttö on lisääntynyt ja kasvanut valmistusvolyymi mahdollistaa automaation kannattavuuden.

Hitsauksen automatisointi ja robotisointi edellyttävät kuitenkin totutusta laitehankintaprosessista poikkeavaa toimintaa. Suurten kappaleiden ja pienten valmistussarjojen robottihitsaukseen on rakennettava tapauskohtaisesti räätälöityjä järjestelmäratkaisuja. Niissä voidaan käyttää valmiita, kaupallisia komponentteja ja osajärjestelmiä, mutta niiden yhteen saaminen ja sovittaminen on pikemminkin kokonaisvaltainen tuotannon kehitysprojekti kuin laitehankintaprosessi.

Kyselyyn Suomen hitsaavan teollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä vastasi kesällä 2007 lähes 100 kotimaista yritystä, jotka edustivat sekä päätoimittajia että sopimusvalmistajia ja alihankkijoita.

Tutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/proj/sisuhitsi/

Tausta-aineistoa: Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten tilasto tehtävistä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia lokakuussa 2007  (Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007)

 

 

Lisätietoja

Kalervo Leino
Erikoistutkija
020 722 5362