Verojalanjälki, hallinto ja ohjaus

VTT:n vuosikertomus 2016

Verojalanjälki

Yrityksen verojalanjälki kuvaa sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja ja kuinka maksetut verot jakautuvat eri maihin. VTT:n verojalanjäljessä on raportoitu sekä maksetut että tilitetyt verot. Läpinäkyvä verojalanjäljen raportointi on keskeinen osa VTT:n vastuullisuustyötä. VTT noudattaa verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä sekä raportoinnissa aina paikallista lainsäädäntöä.

Keskeinen tekijä VTT:n veroihin ja verotukseen liittyvien asioiden hoidossa on laadukas ja oikea-aikainen veroilmoitusten ja muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen. Yhteenveto verojalanjäljestä kattaa sellaiset verot ja veronluonteiset maksut, joissa VTT:llä on lakisääteinen velvoite maksaa tai kerätä kyseinen vero tai maksu.

VTT-konserniin kuului tilikauden lopussa emoyhtiön lisäksi neljä VTT:n kokonaan omistamaa tytäryhtiötä: VTT Expert Services Oy, VTT Memsfab Oy, VTT Ventures Oy ja VTT International Oy. Tämän lisäksi VTT Expert Services Oy omistaa Labtium Oy:n ja VTT International Oy omistaa VTT Brasil Pesquisa e Desenvolvimento LTDA:n. VTT Brasil LTDA:n operatiivinen toiminta on loppunut vuoden 2016 aikana, ja yrityksen alasajo normaalin selvitystilan kautta aloitettiin. Alasajo saadaan päätökseen alkuvuodesta 2017. VTT Ventures Oy:n omistuksessa oli tilikauden päättyessä 22 osakkuus- ja muuta yritystä (ns. spin off -yritystä). VTT Ventures Oy:n osakkuusyhtiöt eivät ole mukana VTT-konsernin verojalanjälki -raportoinnissa. VTT:llä ei ole tytäryhtiöitä alhaisen verotuksen maissa.

Konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat muiden osakeyhtiöiden tapaan tulovero- ja arvonlisäverovelvollisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja arvonlisäverolain perusteella.

VTT:n yhtiöityslainsäädännön mukaisesti (Laki Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä (761/2014)) Suomen valtio kompensoi muuhun toimintaan kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun liiketoiminnan muodossa harjoitettuun liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuuden yhtiölle aiheutuneista kustannuksista.
Kompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiölle viimeksi toteutuneen arvonlisäverokertymän perusteella.

Emoyhtiölle ei ole syntynyt verotettavaa tuloa. Emoyhtiöllä on vahvistettuja tappioita sekä yhtiön aloittavassa taseessa kirjattuja pakollisia varauksia, joiden osalta realisoituneita kuluja vastaan puretut pakolliset varaukset eivät ole veronalaista tuloa. Emoyhtiön tilinpäätöksessä näistä eristä ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia. Laskennalliset verosaamiset on kuitenkin huomioitu konserni-tilinpäätöksessä kirjaamalla laskennallisten verosaamisten kokonaismäärästä varovaisuutta noudattaen puolet eli 1,2 miljoonaa euroa laskennallisiin verosaamisiin. Konsernin tytäryhtiöillä on myös verotuksessa vahvistettuja tappioita. Tytäryhtiöiden kirjanpidoissa vahvistetuista tappioista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia varovaisuuden periaatetta noudattaen.

Konsernin tytäryhtiöihin sisältyvien VTT Korean ja VTT Brasilian osuus tytäryhtiöiden kaikista veroista on yhteensä 0,1 milj. euroa (ed. tilikautena 0,2 milj. euroa), joten niillä ei ole olennaista vaikutusta verojalanjälkiraportointiin.

Oheisessa taulukossa on luokiteltu olennaiset verot ja maksut verolajeittain. Konsernin emoyhtiö on ilmoitettu erikseen ja tytäryhtiöt omana kokonaisuutena.

Konsernin efektiivinen tuloverokanta vuonna 2016 oli 0,0 %. Pääosa veroista tilitettiin Suomeen.

Konsernin emoyhtiö sai vuonna 2016 Työ- ja elinkeinoministeriöltä arvonlisä-verokompensaatiota muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin yhteensä 19 milj. euroa (ed. tilikautena 19 milj. euroa). Alv-kompensaatiota käytettiin tilikauden aikana 16,0 milj. euroa (ed. tilikautena 16,3 milj. euroa). Tilikaudella 2016 konsernin emoyhtiö tuloutti valtion yleisavustusta 77,2 milj. euroa (ed. tilikautena 85,4 milj. euroa). Lisäksi emoyhtiö sai tilikaudella valtion erityisavustusta 1,0 milj. euroa (ed. tilikautena 1,1 milj. euroa) ja investointiavustuksia yhteensä 5,7 milj. euroa (ed. tilikautena 4,3 milj. euroa).

VTT:n tilintarkastaja KHT-yhteisö Oy KPMG Ab tarkastaa VTT-konsernin veroraportointia siltä osin kun se sisältyy VTT:n tilinpäätökseen.  

VTT:n verot ja maksut verolajeittain vuonna 2016.
    
  
Hallinto ja ohjausjärjestelmä


VTT noudattaa yhtiön hallituksen määrittämiä hallinnointiperiaatteita. Yhtiö noudattaa kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa Suomen lakeja ja säännöksiä sekä yhtiöjärjestystä.

VTT:n ja sen tytäryhtiöiden toimielimien tehtävät määräytyvät Suomen lainsäädännön mukaisesti. VTT noudattaa hallituksen määrittämiä hallinnointiperiaatteita, jotka perustuvat Suomen osakeyhtiölakiin.

VTT on sitoutunut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Yhtiö on tehnyt hallinnointikoodiin (2015) seuraavat poikkeamat:

Suositus 3 – Kaikki hallituksen jäsenehdokkaat eivät osallistuneet yhtiökokoukseen 3.5.2016.

Suositukset 18a ja 18b Nimitysvaliokunta - Suosituksissa 18a ja 18b mainittujen asioiden valmistelun määrä ja laajuus huomioon ottaen nimitysvaliokuntaa ei ole katsottu tarpeelliseksi. Hallitus vastaa ko. tehtävistä.

Suositus 23 - Hallituspalkkion maksaminen osakkeina. Suosituksessa todetaan, että hallitus- ja valiokuntapalkkiot voidaan kokonaan tai osittain maksaa yhtiön omina osakkeina ja että hallituksen jäsenten osakeomistus yhtiössä edistää hyvää hallinnointia. VTT on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka omistus pidetään kokonaisuudessaan valtiolla. Sen vuoksi VTT ei maksa hallitus- ja valiokuntapalkkioita osakkeina.

Hallinnointikoodi löytyy sivulta: http://cgfinland.fi/files/2015/10/hallinnointikoodi2015finweb1.pdf

VTT ja sen tytäryhtiöt muodostavat osakeyhtiölain mukaisen konsernin. VTT laatii konsernitilinpäätöksen, emoyhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen Suomen kirjanpitolain ja asetuksen sekä osakeyhtiölain mukaisesti.
   
   

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niitä arvioidaan ja seurataan.

Suunnittelu- ja raportointimenettelyt ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan työkaluja.

Valvontaympäristö perustuu strategiassa määriteltyihin arvoihin, kuvattuihin ja valvottuihin prosesseihin ja ohjeistukseen. Vuorovaikutteisessa strategia- ja vuosisuunnittelussa asetetaan toiminnan tavoitteet, joista johdetut henkilötason tavoitteet sovitaan kehityskeskusteluissa.

Compliance-toiminto käynnistyi ja whistle blowing -kanava sekä sisäisille että sidosryhmien ilmoituksille otettiin käyttöön loppuvuonna. Kanavan kautta tuli yksi sisäinen ilmoitus, jonka käsittely on kesken. Eettinen toimikunta antoi tutkimuseettisissä kysymyksissä neljä lausuntoa.
   
    

Tilintarkastus

Yhtiön tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous päätti 3.5.2016, että yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab (Y-tunnus: 1805485-9) päävastuullisena tilintarkastajanaan
KHT Jorma Nurkkala.

Tarkempi kuvaus hallituksen toiminnasta, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta on esitetty internet-sivuillamme (www.vtt.fi/vttkatsaus2016).



Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00