Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT:n historia: 1960-luku

1960-luku: VTT:stä Suomen suurin tutkimuslaitos

VTT:stä kasvoi 1960-luvulla Suomen suurin tutkimuslaitos. Sillä oli 1960-luvun puolivälissä jo 26 laboratoriota, joissa työskenteli yhteensä yli 400 tutkijaa. Vasta Suomen kansainvälistyminen ja nopea kehitys lisäsi maan tutkimustarvetta ja teknisen tutkimuksen merkitys alettiin ymmärtää laajemmin.

Kehitystarpeiden lisääntyminen huomattiin esimerkiksi sahateollisuudessa. Suomessa oli tuolloin käytössä jo ennen sotaa kehiteltyjä sahausmenetelmiä ja käytetty teknologia oli selvästi vanhentunut vuosien saatossa. Puuteknillinen laboratorio alkoi tutkia puun työstämisen menetelmiä ja laitteita. Laboratoriossa kehitettiinkin uusi menetelmä, joka pienensi sahausrakoa. Menetelmä säästi raaka-ainetta ja paransi sahausjälkeä.











 

  

VTT panosti omaan toimintaansa voimakkaasti hankkimalla uusia laitteita. Esimerkiksi metallurgian laboratorio hankki Yhdysvalloista Quantovac-laitteen. Laitteella pystyttiin määrittämään koekappaleiden pitoisuuksia, ja se paljasti metallien rakenteen myös mikrotasolla. Tällaista tietoa tarvittiin materiaali- ja korroosioilmiöiden selvittämisessä. Laajoja korroosiotutkimuksia tehtiin VTT:llä 1960-luvun alussa. Laitteen avulla saatua tietämystä sovellettiin sekä autoihin että laivoihin.
 




 

 

Myös VTT:n koepanimo valmistui vuonna 1962. Koepanimossa voitiin tutkia myös teollisuuden prosesseja hiivojen ja viljojen ominaisuuksien lisäksi. Laboratorio selvitti mm. kotimaisen ohran laatua ja ominaisuuksia. Suomalaisen ohran laatu paljastui tutkimusten perusteella niin hyväksi, että sitä myytiin jopa Skotlannin viskitislaamoihin.

Vuonna 1964 hankittiin myös kaasukromatografi elintarviketeollisuuslaboratorioon. 1960-luvulla elintarvikkeiden pakastuksesta oli tullut tärkein säilöntämenetelmä. Elintarviketeollisuuslaboratorio tutki laitteen avulla mm. pakastamisen vaikutuksia ja pakastamiseen käytettävien laitteiden ominaisuuksia. Tällä tavoin tutkittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin pakastetut marjat kykenevät säilyttämään vitamiininsa.

 
 
1940-luku | 1950-luku | 1960-luku | 1970-luku | 1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku