Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT:n historia: 1980-luku

1980-luku: Teollisuutta palvelevia tutkimusohjelmia

Uudistettu VTT pyrki palvelemaan entistä paremmin teollisuutta, sillä VTT:n tavoitteeksi oli asetettu Suomen teknologisen tason kohottaminen.

1980-luvun alussa perustettiin Tekniikan kehittämiskeskus, TEKES. Tekesin teknologiaohjelmat loivat Suomen tutkimusjärjestelmälle selkeän perustan. VTT sopeutui jälleen uuteen tilanteeseen hyvin. VTT:llä oli 1980-luvun lopussa käynnissä 11 tutkimusohjelmaa. Ne käsittelivät energia- ja ympäristöprosesseja, digitaalista signaalinkäsittelyä, komposiittimateriaaleja ja -rakenteita rakennusteollisuudessa, molekyylimallinnusta, pintatekniikkaa, puuteknologiaa, energiaa säästäviä laitteita, integroitua ohjaustekniikkaa, biologisesti hajoavia muoveja, logistiikkaa sekä tuotemallien käyttöä tuotteen ja tuotannon suunnittelussa.

Tietokoneen käyttö koneiden ja laitteiden suunnittelussa yleistyi voimakkaasti 1980-luvulla. CAD- ja CAM-teknologian avulla suunnittelija pystyi kokeilemaan nopeasti ja edullisesti eri vaihtoehtoja.







 

 

Vuonna 1987 akateemikko Pekka Jauho siirtyi eläkkeelle. Hänen johdollaan VTT:n henkilöstö oli kasvanut 700:sta noin 2500:aan ja toiminta oli laajentunut alueellisesti eri puolille Suomea. Jauhon seuraajaksi tutkimuskeskuksen johtajana valittiin Markku Mannerkoski. Myös tutkimuskeskuksen operatiiviseen johtoon tuli uusia henkilöitä 1980-luvulla. Ylijohtajaksi valittiin Jarl Forstén ja hallintojohtajaksi Pentti Grönberg. Vuorineuvos Jaakko Ihamuotila valittiin VTT:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuonna 1990.

Pekka Jauho oli asettanut VTT:n toiminnalle kaksi tavoitetta. VTT:n oli hänen mukaansa palveltava monipuolisesti sekä suurteollisuutta että pieniä ja keskisuuria yrityksiä eri puolilla Suomea. Mannerkoski jatkoi näissä asioissa pitkälti Jauhon linjoilla. Erityisesti kansainvälistyminen oli kuitenkin Mannerkoskelle tärkeä tavoite.





 

 

VTT:n oli aktiivisesti mukana yhteistyössä, jonka tuloksena syntyi matkapuhelin. Pohjoismaat kehittivät 1970-luvun loppupuolella yhdessä automaattisesti ilman puhelunvälittäjiä toimivan analogisen NMT (Nordic Mobile Telephone) -matkapuhelintekniikan desimetriaalloille eli UHF-taajuuksille. Pohjoismaiden aloitteesta Euroopan maat kehittivät digitaalisen GSM (Global System for Mobile Communication) -matkapuhelintekniikan, joka otettiin Suomessa käyttöön 1991. Nokian matkapuhelimet valloittivat sitten maailmanmarkkinat ja ovat muuttaneet niin viestintää kuin Suomen elinkeinoelämää merkittävästi. VTT:ssä kehitettiin myös maailman ensimmäinen videokuvapuhelin jo vuonna 1984, mutta aika ei vielä silloin ollut aivan kypsä sen kaupallistamiselle.

 
 
1940-luku | 1950-luku | 1960-luku | 1970-luku | 1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku