VTT perusti tutkimusprofessuurin ympäristönsuojelutekniikkaan 1970-luvun puolivälissä. Tutkimukset painottuivat vesien saastumisen ehkäisyyn. VTT selvitti mm. kyllästämöjen ympäristövaikutuksia ja kehitti menetelmiä, joilla voitiin nopeuttaa jätevesien analysointia. VTT:ssä selvitettiin myös yhdyskuntien tuottamia jätteitä, erityisesti ongelmajätteitä, ja niiden käsittelyä sekä tutkittiin teollisuuden savukaasujen pitoisuuksia ja niiden rajoittamista ja teollisuusvesien biologista puhdistamista. 1980-luvulla VTT selvitti mm. kotimaisten polttoaineiden tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksia.

Kestävä kehitys on tiedon digitalisoitumisen ohella toinen megatrendi, joka tänä päivänä ohjaa vahvasti VTT:n toimintaa. Ympäristötekniikkaa ei nähdä enää erillisenä tutkimusalueena, vaan kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon kaikessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Kestävän kehityksen kannalta kriittisesti tärkeää on kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvan ilmastonmuutoksen hillitseminen. VTT:n selvitysten mukaan asetettuihin päästötavoitteisiin on Suomessa mahdollista päästä, mutta se edellyttää mm. koko energiajärjestelmän uudistamista vuoteen 2050 mennessä ja uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa niin energiantuotannossa kuin muillakin aloilla. Suorien päästö- ja jätevähennysten ohella tärkeää on tuotannon, tuotteiden ja käytön yleinen energia- ja resurssitehokkuus, sillä ne vaikuttavat välillisesti päästöihin. VTT:n keskeisiä tutkimuskohteita ovat mm. vähähiiliset energiateknologiat, niukkaresurssinen tuotanto ja ekotehokas ympäristö.

Vesiteknologia ja jätteiden energiakäyttö

Vesiteknologiassa tärkeimpiä nykytrendejä ovat jäteveden energiakäyttö sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuus. VTT tutkii jätevesien käyttöä myös osana uusiutuvia materiaaleja ja energiaa tuottavaa biojalostamoa.

Suomalaisen vesiosaamisen kokoamiseksi VTT ja Kemira Oyj perustivat Suomeen vuonna 2010 yhteisen vesitutkimuksen keskuksen. VTT ja Kemira avasivat yhteisen tutkimuskeskuksen myös São Paolossa.

Jätemateriaalien jalostus

VTT:n kehittämä Ecomining-konsepti teollisuuden jätemateriaalien jalostukseen tarjoaa uuden ympäristöystävällisen käsittelykonseptin metallipitoisille jätevirroille.

Metallijätteestä otetaan bioliuotuksella talteen hyödyntämiskelpoisia metalleja ja ohjataan ne uusiokäyttöön. Käsittelyyn sopivat mm. metalliteollisuuden lietteet, pölyt ja kuonat, erilaiset polttoprosessien tuhkat ja kuonat sekä kaivosten rikastushiekat ja sivukivet.

Rakennusten energiatehokkuus

VTT on luonut loma-asunnon ekotehokkuuden mittaukseen internetissä toimivan Ekopassin. Indikaattoreita ovat energiankulutus, uusiutuvan energian osuus, rakentamisen hiilijalanjälki, jätteiden lajittelu ja kierrätys, vesi- ja jätevesihuolto sekä sijainti ja saavutettavuus. Ekopassin avulla on arvioitu muun muassa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla messukohteiden ekotehokkuus. Kokonaisten lomakylien ekotehokkuuden arviointiin on tuotettu Kyläpassi. Siinä huomioidaan lomakylän sijainti ja liikenne, alueen infrastruktuuri, luonnontila, alueen palvelut ja energia. VTT kehittää uusien ja olemassa olevien alueiden energiatehokkuusratkaisuja yhteistyössä kaupunkien sekä rakennusalan toimijoiden kanssa.