 |
Turvetutkimus
Energiatutkimus on ollut aina tärkeää VTT:ssä. VTT:n turve- ja öljyteknillisen laboratorion
brikettitehtaassa tutkittiin 1950-luvulla mm. turpeen ominaisuuksia, kaasutusta ja kuivausta teollisessa mittakaavassa.
Suomi oli jo varhain myös kansainvälisen atomienergiakomission IAEA:n jäsen.
|
 |
Biopolttoaineet
Tulevaisuuden energiaratkaisuilla pyritään hillitsemään päästöjä ja niistä aiheutuvia ilmastonmuutoksia.
Biopolttoaineet ovat yksi keino vähentää päästöjä. VTT on tehnyt uraauurtavaa työtä biopolttoaineiden kehittämisessä.
St1 Biofuels tuottaa VTT:ssä kehitetyllä Etanolix-menetelmällä bioetanolia leipomo- ja panimojätteistä.
|
|
|
Vietnamissa VTT on ollut mukana ENERFISH-hankkeessa, jossa tuotetaan kalanjalostuslaitoksen kalanperkuujätteestä biodieseliä.
|
 |
Happipoltto ja leijupetitekniikka
Hiili on biopolttoaineiden käytön lisääntymisestä huolimatta edelleen merkittävä energialähde.
Noin kolmasosa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on peräisin energiantuotannosta fossiilisilla polttoaineilla.
VTT on tutkinut yhdessä energiatoimialan toimijoiden kanssa teknologiaa, jolla hiili poltetaan ilmasta erotetulla puhtaalla hapella.
VTT:n laboratoriolaitteessa yhdistettiin tiettävästi ensimmäisen kerran maailmassa happipoltto ja leijupetitekniikka vuonna 2005.
VTT ja Foster Wheeler Oy ovat yhteistyössä kehittäneet ylikriittisillä höyrynarvoilla toimivan kiertopetikattilan,
jonka hiilidioksipäästöt ovat 15 - 20 % pienemmät kuin perinteisissä kattiloissa. Foster Wheeler on soveltanut teknologiaa Puolassa.
Hiilidioksidin erotus ja varastointi - Carbon Capture and Storage, CCS - on merkittävä teknologia päästöjen pitkän aikavälin rajoittamisessa.
VTT:n vetämässä CCS Suomi -hankkeessa etsitään Suomelle parhaita ratkaisuja hiilidioksidin kuljetukseen ja loppusijoitukseen.
|
 |
Ydinvoimatutkimus
Ydinenergian tutkimus alkoi VTT:llä 1970-luvun alussa. VTT:n tutkimukset auttoivat alusta alkaen varmistamaan
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden turvallisuutta ja käyttövarmuutta. Lähes 30 % Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan nykyisin ydinvoimalla.
VTT on edelleen aktiivisesti mukana niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, jolla tuetaan nykyisten
voimaloiden turvallista käyttöä ja kehitetään teknisiä uudistuksia varauduttaessa uusiin laitoksiin.
VTT on tehnyt muun muassa kansainvälisesti ainutlaatuisia lentokonetörmäyskokeita, joilla on varmennettu voimalan
suojarakennuksen turvallisuuden kannalta tärkeitä laskentamenetelmiä.
|
 |
VTT on osallistunut myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisujen kehittämiseen ja on
mukana ITER-fuusioreaktorihankkeessa, joka voi mahdollistaa fuusiovoiman käytön teollisessa mittakaavassa.
|
 |
Tuulivoimateknologia
VTT on ollut mukana tuulivoimateknologian kehitystyössä jo 1980-luvun alusta, ja uusi sukupolvi tuulivoimaloita syntyi
1980-lopulla. Tuulivoiman käyttö on ulkomailla kasvanut nopeaa tahtia. Suomessa tuulivoimalla tuotetaan
toistaiseksi vain noin 0,2 % sähköstä.
VTT on ollut yhteistyössä esimerkiksi tuulivoimateknologiaa valmistavan
Moventaksen kanssa ja tuottanut uusia ratkaisuja suurten tuulivoimaloiden vaihteistojen tuotekehityksen ja suunnittelun
tueksi sekä tuulivoimaloiden vaihteistojen ja voimansiirron ennakoivaan kunnonvalvontaan.
|
 |
Energy Visions -julkaisut
VTT on julkaissut energiakysymyksiin liittyvän keskustelun pohjaksi ja päätöksenteon tueksi tutkimustietoon
perustuvia energiavisiokirjoja. Viimeisimmässä Energy Visions 2050 -kirjassa esitetyt skenaariot osoittavat,
että teknologian kehittämisen ja käyttöönoton sekä kansainvälisen ilmastoyhteistyön avulla ilmastonmuutoksen
hillintä on mahdollista. Se edellyttää kuitenkin koko energiajärjestelmän uudistamista vuoteen 2050 mennessä.
|