Satelliittitutkimus

50-luvun alussa sähköteknillisestä tutkimuksesta eriytynyt radiotekniikan ja myöhempi teletekniikan tutkimus loivat perustaa VTT:n nykyiselle viestintäteknologian kehittämiselle.

Suomi siirtyi 1970-luvun lopulla satelliittiaikaan, kun Pohjoismaat päättivät rahoittaa yhteistä NORDSAT-järjestelmää. Hanke kaatui myöhemmin, mutta satelliittilähetysten vastaanottaminen käynnisti VTT:ssä laajat teletekniikan tutkimushankkeet.

Tutkimukset siirtyivät säähavaintosatelliitteihin ja niiden lähettämien tietojen keräämiseen. VTT:llä valmistetun yhdysvaltailaisen TIROS/NOAA-satelliittisarjan vastaanottoaseman ja erillisten laitteistojen avulla vastaanotettiin satelliittikuvaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan päällä sijainnesita sääsatelliiteista.

Planck-luotain

Nyt VTT:n kehittämää radiotekniikkaa ja sensoreita on muun muassa Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck-luotaimessa.

Planckin vastaanottimilla mitataan kosmista taustasäteilyä, joka antaa tietoa mm. universumin iästä ja rakenteesta.

Mikroelektroniikan kehittäminen

Mikroelektroniikka nostettiin 1970-luvulla tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn ja automaation ohella Suomen teknisen kehityksen painopistealaksi. VTT kehitti mikroprosessoritekniikkaan perustuvia mittaus- ja havaintolaitteita mm. malminetsintään kaivosyhtiöille sekä metsänmittaukseen ja havainnointiin.

Suorituskykyiset mikrosysteemit, elektroniikkaan perustuvat painettu älykkyyden sovellukset ja mittausratkaisut ovat edelleen VTT:n keskeisiä tutkimuskohteita. VTT tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa VTI Technologiesin ja Okmeticin kanssa. VTI Technologies on pienkiihtyvyysantureiden globaali markkinajohtaja autoteollisuuden sovelluksissa sekä sydämentahdistimissa. Okmetic kehittää VTT:n kanssa elektroniikkateollisuuden mikropiireissä ja erikoispuolijohteissa hyödynnettävää kiteenkasvatus- ja piikiekko-osaamistaan.  

VTT Memsfab Oy:stä mikroelektroniikan komponenttien sopimusvalmistaja

VTT palvelee myös asiakkaiden tuotannollisia erityistarpeita, ja VTT Memsfab Oy tarjoaa mikroelektroniikan piipohjaisten komponenttien sopimusvalmistuspalveluja painopisteenä MEMS-teknologia ja nanoelektroniikka.

Autopuhelimista matkapuhelimiin

VTT on 1970-luvulta asti ollut mukana matkapuhelinteknologian kehittämisessä. Aluksi matkapuhelin oli lähinnä autopuhelin. Yksi maailman ensimmäisistä julkisista matkapuhelinverkoista, ARP-verkko eli autoradiopuhelinverkko - aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1971. ARP-verkon korvasi Suomessa vuonna 1981 pohjoismainen NMT-verkko, maailman ensimmäinen matkapuhelinverkko, joka mahdollisti puhelimen käyttämisen ulkomailla eli roamingin.

Nokia järisytti maailmaa vuonna 1987 julkistamalla oman "ensimmäisen käsipuhelimensa". Samalla yhtiö lanseerasi termin "Kännykkä". Radiolinja puolestaan avasi maailman ensimmäinen kaupallisen GSM-verkon Suomessa vuonna 1991. Maailman ensimmäisen GSM-puhelun soitti Suomen silloinen pääministeri Harri Holkeri.

Kuvapuhelimet

VTT kehitti jo 1980-luvulla pioneerina myös kuvapuhelintekniikkaa. Suomalainen VistaCom Industries Oy valmisti 1987 maailman ensimmäisen kuvapuhelimen. Vuoden 1990 insinöörityöpalkinto annettiin kuvapuhelimen kehittäneelle VTT:n teletekniikan työryhmälle. Valitettavasti tuote oli edellä aikaansa, eikä sen kaupallistaminen onnistunut. Kuvapuheluteknologia meni kuitenkin tämän ansiosta eteenpäin, ja Vista Communication Instruments Oy julkisti vuonna 1991 maailman ensimmäisen tietokoneeseen asennettavan koodekkikortin ja toi markkinoille 1999 maailman ensimmäisen oheislaitteista riippumattoman kuvapuhelinohjelmiston, joka mahdollisti ensi kertaa kuvapuhelun ja videoneuvottelun tavallisella pc:llä tai kannettavalla tietokoneella.

Matkapuhelimet ovat sittemmin muuttuneet älypuhelimiksi, jotka mahdollistavat puhumisen ja tekstiviestien lisäksi monenlaisia palveluja. Ensimmäinen Euroopassa laajasti myyty älypuhelin oli Nokian vuonna 1996 julkaisema Communicator 9000.  

Langalliset ja langattomat verkot

Nyt erilaiset langalliset ja langattomat yhteysmenetelmät mahdollistavat hyvin monenlaisten laitteiden, koneiden ja antureiden kytkemisen verkkoon osaksi Internetissä toimivia sovelluksia.

VTT tuottaa teknologiaa ja uusia ratkaisuja muun muassa rakennettuun ympäristöön, konetyökaluihin, julkisiin paikkoihin ja liikennevälineisiin, kotijärjestelmiin ja liikenteen tietojärjestelmiin liittyvien palvelujen luomiseksi niin kuluttaja- kuin yrityskäyttöön.

RFID-teknologia

VTT toteutti jo 2006 palvelun, jossa joukkoliikenteen käyttäjä saa matkapuhelimeen liitetyn mobiilioppaan avulla tietoa pysäkille saapuvista linja-autoista tai raitioliikenteen vuoroista reaaliaikaisesti ja voi seurata valitsemansa kulkuvälineen etenemistä matkapuhelimen näytöltä pysäkki pysäkiltä.

Suomi on radiotaajuuksiin perustuvan RFID-etätunnistusteknologian kehityksessä alan kärkimaita. RFID (Radio Frequency Identification) -teknologiaa sovelletaan jo laajasti muun muassa auton avaimissa, tuotantoautomaatiossa, logistiikassa, kulunvalvonnassa sekä erilaissa maksu- ja lippupalveluissa.

 Kännykkämikroskooppi

Kännykän mahdollisuuksia uusien palvelujen alustana kuvaa hyvin VTT:n kehittämä sovellus, jossa kännykkää voidaan käyttää pienen lisälaitteen avulla mikroskooppina esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostisoinnissa. Sovelluksen avulla verinäytekuva voidaan lähettää vaikkapa Afrikan syrjäisiltä seuduilta analysoitavaksi asiantuntijalle missä tahansa maailmassa.