Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​​​

5G tuo vauhtia verkkopalveluihin

Atso Hekkala, Jukka Mäkelä, Aarne Mämmelä | 24.5.2017

​Langattoman tietoliikenteen seuraava merkittävä askel 5G on kohta täällä.

5G:n voi ajatella koostuvan kolmesta kärjestä: Ensimmäisenä on massiivinen laajakaista (enhanced mobile broadband), joka tarjoaa useiden gigabittien sekuntinopeuksia datan siirtoon. Toinen kärki liittyy esineiden internetiin eli massiiviseen määrään keskenään kommunikoivia laitteita (massive machine type communications). Kolmantena tulee kriittinen kommunikaatio, johon tarvitaan erittäin luotettavia ja pieniviiveisiä yhteyksiä (ultra reliable and low latency communications). 

Keskeisimmät 5G-verkon tekniset tavoitteet liittyvät ​pieneen viiveeseen, datanopeuden kasvuun, verkon kapasiteettiin datan läpäisynopeuden ja päätelaitetiheyden suhteen, liikkuvuuteen sekä verkon energia- ja spektri-tehokkuuteen. 

​5G ei ole pelkästään ihmisten väliseen kommunikointiin, vaan myös laitteiden tiedonsiirtoon suunniteltu verkko. Se tuokin uusia liiketoimintamahdollisuuksia monille eri toimialoille. 5G mahdollistaa esimerkiksi terveys-
sektorin älykkään etämonitoroinnin tai joustavan median tuotannon ja jakamisen langattomasti. Tulevaisuuden tehtaat voivat hyödyntää 5G:tä muun muassa tehdasautomaatiossa ja älyroboteissa. Tulevaisuudessa sillä on tärkeä rooli energian tuotannossa ja jakelussa sekä niiden hallinnoimisessa. Ja mitäpä olisi älykäs liikenne ilman 5G-yhteyksiä? 

5G:n mahdollistavat teknologiat 

Uudet teknologiat mahdollistavat myös koko tietoliikenneverkon optimoinnin. Merkittävimpinä uudistuksina voidaan pitää tietoliikenneverkon ohjelmoitavuutta ja toimintojen virtualisointia. Tämä mahdollistaa verkon toimintojen toteuttamisen ja laajentamisen virtualisoimalla ilman raskaita laiteinvestointeja. Tämä vauhdittaa myös uusien palveluiden yleistymistä, koska virtualisointiteknologiaverkkoa voidaan dynaamisesti muokata kulloinkin vallitsevan tarpeen mukaan. Ohjelmallisesti muutettavan reitityksen avulla saadaan uusia ratkaisuja yhä lisääntyvän datamäärän käsittelyyn ja paremman palvelun laadun takaamiseen käyttäjille. Palveluja voidaan toteuttaa myös yhä lähempänä käyttäjiä verkon reunalla. 

Verkkojen ohjelmoitavuus ja toimintojen virtualisointiteknologiat mahdollistavat myös uusien optimointimekanismien kehittämisen, kuten verkon viipalointi. Sillä voidaan toteuttaa verkoissa useita erillisiä toiminnallisuuskokonaisuuksia ja resurssien jakoa perustuen eri palvelujen vaatimuksiin, kuten palvelunlaatuun tai tietoturvaan. Yhdessä ohjelmistopohjaisen datan reitityksen, uusien nopeampien 5G-radioratkaisuiden sekä verkon reunalle toteuttavien palveluiden avulla voidaan saavuttaa huippunopea ja lähes viiveetön kommunikaatioverkko. 

5G ei toki mullista fysiikan lakeja, mutta odotettavissa on isoja askeleita kohti täysin digitalisoitua ja ainakin osittain virtualisoitua yhteiskuntaa. Isoja datamääriä ja -virtoja käsittelevät yritykset, kuten Facebook ja Google, ovat näiden verkkoteknologioiden käytössä edelläkävijöitä ja ovatkin jo ottaneet uusia ratkaisuja laajasti käyttöön.

5G-järjestelmän tunnusomaisia piirteitä ovat pienet solut, millimetriaaltojen mukaantulo 
ja massiiviset antenniryhmät. Suuria ongelmia ovat tehonkulutus, radioaaltojen vaimeneminen ja keskinäishäiriöt. Radioaallot hajaantuvat joka suuntaan, ja vain pieni osa lähetetystä tehosta tulee vastaanottimeen, mikä aiheuttaa vaimenemista. Antenniryhmää voidaan käyttää tukiasemassa adaptiiviseen keilanmuokkaukseen, jolloin lähetysteho kohdistetaan juuri oikeaan suuntaan. 

Koska käytössä olevat bittinopeudet ja kantoaallon taajuudet ovat suuria, linkkien pituudet tulevat entistä lyhyemmiksi ja solut pienemmiksi. Suurimmat bittinopeudet (20 Gbit/s) saavutetaan vain ehkä muutaman kymmenen metrin etäisyyksillä, koska lähetysteho on pidettävä kurissa turvallisuussyistä. Myös laskennan on oltava riittävän yksinkertaista, jotta tehonkulutus ei ole liian suuri jäähdytysongelmista johtuen. Käytettävät modulaatiomenetelmät tulevat todennäköisesti olemaan lähes samoja kuin aikaisemmassa LTE-järjestelmässä (LTE = Long Term Evolution). Käytössä on monikantoaaltotekniikka (OFDM = orthogonal frequency division multiplexing) ja sen muunnelmat. Kanavakoodausmenetelmiin tulee sen sijaan muutoksia. Käyttöön otetaan aikaisempaa parempia koodeja ja kuten aikaisemmin, oma koodinsa data- ja kontrollikanaville.

Lyhyet viiveet ovat oleellisia monissa ohjaussovelluksissa, koska viiveet hidastavat ohjausta ja aiheuttavat epästabiilisuutta. Yksi 5G-järjestelmän ohjaussovellus on taktiilinen eli haptinen viestintä perinteisen audiovisuaa­lisen viestinnän lisäksi. Taktiilinen viestintä perustuu tuntoaistiin, esimerkkinä ihmisen näkö- ja tuntoaistiin perustuva koneen kauko-ohjaus. Haptinen viestintä on hieman laajempi käsite ja sisältää tuntoaistin lisäksi muun muassa liikeaistin. 

Jos näkö- ja tuntoaistimuksen välillä on yli 1 ms:n aikaero, ihminen alkaa yleensä voida pahoin. Ilmiötä kutsutaan kybersairaudeksi. Verkon viiveiden johdosta taktiilinen viestintä onnistuu vain muutaman kilometrin matkoilla. 

figure.jpg

Kuva 1. ITU-R:n IMT-2020- eli 5G-käyttöskenaariot (ITU-R = International Telecommunication Union – Radiocommunication Sector, IMT = International Mobile Telecommunications), joihin kolme 5G-kärkeä vastaavat sekä 5G PPP:n (5G Infrastructure Public Private Partnership) esittämät tärkeimmät vertikaalisektorit, jotka hyödyn­tävät 5G:tä. 


Korkeat taajuudet käyttöön

Suuret tiedonsiirtovaatimukset pakottavat ottamaan käyttöön uusia taajuuksia, jotta käytettävissä on riittävän suuri kaistanleveys. Tähän mennessä käytetyt taajuudet ovat yleensä alle 6 GHz. Maailmanlaajuisesti sovittuja taajuuskaistoja 5G-järjestelmille ovat 694–790 MHz, 1 427–1 518 MHz (L-kaista) ja osa kaistasta 3,4–3,6 GHz (C-kaista). Joissakin maissa tullaan käyttämään myös muita taajuuksia, joista suurimmat ovat 4,8–4,99 GHz. 5G-järjestelmiin on kaavailtu myös taajuuksia väliltä 24,25–86 GHz, mutta päätökset näistä taajuuksista tehdään vasta lähivuosina. 

Yli 30 GHz:n taajuuksia kutsutaan millimetriaalloiksi, sillä aallonpituus on 1–10 mm. Yli 10 GHz:n taajuudet ovat herkkiä sääilmiöille (sade aiheuttaa lisävaimennusta), ja ne vaimenevat ilmakehässä enemmän kuin pienemmät taajuudet. Millimetriaallot mahdollistavat toisaalta melko pienikokoiset antenniryhmät, joilla antennivahvistusta voidaan kasvattaa. 

Linkit tulevat joka tapauksessa lyhyemmiksi, enimmillään ehkä noin 200 metrin mittaisiksi. 
Tällöin syntyy tarvetta käyttää adaptiivisia algo­ritmeja, koska keila on suunnattava oikeaan suuntaan. Tämä taas lisää kompleksisuutta ja tehonkulutusta, ja antenniryhmien käyttö rajoittuu yleensä tukiasemiin.

Figure2 copy.jpg

Kuva 2. Suuntaviivoja 5G-standardoinnista, ensimmäisistä 5G-esittelytilaisuuksista ja EU-projektimahdollisuuksista (3GPP = 3rd Generation Partnership Project, WRC = World Radio Congress).


5G esineiden internetin vauhdittajana

Internet on tulossa lähes kaikkiin esineisiin esimerkiksi kodeissa ja teollisuusympäristöissä. 
Esineiden internetin on toimittava usein sisätiloissa, jossa erilaiset esteet aiheuttavat lisävaimennusta. Sensorien tuottaman datan on oltava ihmisen käytettävissä. Erilaisia sensoreita voi olla suurimmillaan miljoona neliökilometriä kohden, ja siksi pieni tehonkulutus on tärkeä vaatimus. Esimerkiksi mikrosensoreilla tehonkulutuksen olisi oltava alle 0,1 mW. 

Siirrettävää dataa on usein kohtalaisen vähän, ja sitä siirretään harvoin ja satunnaisesti. Sensorien on oltava halpoja ja akkukäyttöisiä, ja akkujen vaihtovälin olisi oltava jopa 10–15 vuotta. Tämä edellyttää kompleksisuuden ja bittinopeuksien rajoittamista (esimerkiksi 
10 kbit/s), tehonsäästömoodien käyttöä ja 
energian keräämistä ympäristöstä. Sensorit pannaan ikään kuin nukkumaan ja otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Tällä on merkitystä myös keskinäishäiriöiden kannalta. Alle 0,1 mW:n tehotasoilla toimittaessa linkkien pituudet voidaan joutua rajoittamaan muutamaan metriin. Pitemmillä linkkien pituuksilla tehotasoa pitää kasvattaa.  

5G tuo mukanaan uusia palveluita

5G-verkon tuomat tekniset edistysaskeleet, kuten erittäin nopea verkon vaste ja huippunopea langaton yhteys, mahdollistavat uudenlaisten palvelujen toteuttamisen. Tiede- ja teollinen tutkimusyhteisö etsii uusia mahdollisuuksia niin autoteollisuuden, terveysteknologioiden, eri tehdasympäristöjen kuin yksittäisten käyttäjien viihdekäyttöön.

Viihdekäytössä erilaiset virtuaalisovellutukset ja huippulaatuisen videokuvan lähetys ja vastaanotto tuovat käyttäjien ulottuville uudenlaisia ja todellisuudentuntuisempia kokemuksia. Autoteollisuus näkee potentiaalisimpiin 5G-teknologian hyödyntäjiin automaattisesti ajavat autot sekä erilaiset tieturvallisuutta parantavat järjestelmät, kuten automaattiset varoitukset liukkaasta tiestä tai muusta yllättävästä vaarasta. Terveysteknologioissa reaaliaikaiset etälääkäripalvelut tai etänä suoritettavat toimenpiteet asettavat myös erittäin suuren haasteen erityisesti tietoliikenneverkon viiveelle, johon myös uudet 5G-teknologiat pyrkivät vastaamaan. 

Kaikkia uusia palveluja yhdistävät myös tavoitteet energiatehokkuudesta, jota pyritään ratkaisemaan älykkäällä sähköverkkoratkaisulla sisältäen niin sähköntuotantolaitokset, sähkönsiirron kuin esineiden internetin ja sähköautojen muodostaman energiatehokkaan kokonaisuuden.

Testiverkot Suomen 5G-kehityksen vauhdittajana

VTT:n koordinoima ja pääosin Tekesin rahoittama 5G Test Network Finland -hanke (5GTNF, 5gtnf.fi) toimii innovaatioalustana tukemassa yritysten ja tutkimuslaitosten t&k-työtä. Se tarjoaa avoimen, monipuolisen ja ympäri Suomea hajautetun testiympäristön 5G-teknologioiden sekä siihen liittyvien palveluiden, sovelluksien, algoritmien ja järjestelmien testaamiseen ja kehittämiseen jo ennen kuin 5G tulee kaupallisesti saataville. Kymmenet yhteistyöpartnerit muodostavat kattavan ekosysteemin, joka pystyy palvelemaan laajasti teollisuutta sekä pk- ja aloittamisvaiheessa olevien yritysten ja tutkimuslaitosten tarpeita. 

Tällä hetkellä 5G-testiverkkohankkeet suuntaavat jo enemmän 5G:tä hyödyntävien vertikaalitoimijoiden suuntaan. Jo useita edellä mainittujen vertikaalisektorien toimijoista on mukana näissä projekteissa kehittämässä ja testaamassa 5G-teknologian tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ​



Hekkala.jpg
Atso Hekkala

Tekniikan tohtori Atso Hekkala työskentelee vanhempana tutkijana Connectivity-tutkimusalueella. Hänen tutkimusmielenkiintonsa kohdistuu 5G-järjestelmiin liittyviin signaalinkäsittelyratkaisuihin. Nykyisin hän toimii 5G-testiverkkohankkeen koordinaattorina.


uusiM.jpg
Jukka Mäkelä

Johtava tutkija, filosofian tohtori Jukka Mäkelä työskentelee Connectivity-tutkimusalueella. Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy tulevaisuuden tietoliikenneverkkoihin mukaan lukien 5G. Hän on mukana myös kehittämässä kommunikaatioratkaisuja tulevaisuuden esineiden ja teollisen internetin tarpeisiin. 


Mämmelä.jpg
Aarne Mämmelä

Aarne Mämmelä on tekniikan tohtori ja toimii tutkimusprofessorina VTT:n Oulun yksikössä. Hänen tutkimusalansa on langattoman tietoliikenteen digitaalinen signaalinkäsittely. Hän on kiinnostunut älykkäistä resurssitehokkaista järjestelmistä, systeemiajattelusta ja tekniikan historiasta.


Kuvat: VTT, Sandrine Boumard


Lähteet 

I. F. Akyildiz et al., “5G roadmap: 10 key enabling technologies,” Computer Networks, vol. 106, pp. 17–48, Sep. 2016. 
“IMT Vision – Framework and overall objectives of the future development of IMT for 2020 and beyond,” ITU-R Rec. M.2083, September 2015.
“5G empowering vertical industries,” 5G PPP, Feb. 2016, 5g-ppp.eu/roadmaps.
“View on 5G architecture”, 5G PPP, whitepaper, version 1.0, July 2016, 5g-ppp-eu/whitepapers.
“Network Functions Virtualisation (NFV); Management and Orchestration”, ETSI standard GS NFV-MAN 001 V1.1.1, 2014.
“Study on architecture for next generation system (release 14),” 3GPP TR 23.799 V14.0.0, 2016.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Älykäs kaupunki rakentuu VTT:n CityTune-työkaluilla https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-kaupunki-rakentuu-CityTune-työkaluilla-.aspxÄlykäs kaupunki rakentuu VTT:n CityTune-työkaluilla
Kännykällä mielenrauhaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kannykalla-mielenrauhaa.aspxKännykällä mielenrauhaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Combinostics: Tekoälyllä nopeampia diagnoosejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Combinostics-Tekoalylla-nopeampia-diagnooseja.aspxCombinostics: Tekoälyllä nopeampia diagnooseja
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Kohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-potilaskeskeista-yksilollista-terveydenhuoltoa.aspxKohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoa
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Vihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä ja männynkuorestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vihreämpää-elektroniikkaa-panimomäskistä-ja-männynkuoresta.aspxVihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä ja männynkuoresta
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Tulevaisuuden kaupunki ei hukkaa resurssejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-kaupunki-ei-hukkaa-resursseja.aspxTulevaisuuden kaupunki ei hukkaa resursseja
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Viisi-kysymysta-ja-vastausta-innovaatioekosysteemeista.aspxViisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä
Uudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudet-puupohjaiset-materiaalit-apuna-muovijätteen-vähentämisessä.aspxUudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessä
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin