Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​

Automaatio antaa paketille siivet

Ari Rytsy | 30.12.2014

​Automaatio tuo tehoa ja uusia kasvumahdollisuuksia tuotantologistiikkaan.​

Automatisoinnin tuomat kasvumahdollisuudet tuotantologistiikassa ovat kiistattomia, vielä toistaiseksi maltillisesta etenemistahdista huolimatta. Parhaimmillaan muutos voi luoda kokonaan uudenlaista liiketoimintaa, mikä näkyy muun muassa verkkokaupan kasvuna. 

Tehokas tiedonkulku ja reaaliaikainen tuotteiden seuranta ovat osaltaan muovanneet vallitsevia kulutustottumuksia. Paketit tulevat ja menevät tehokkaasti varastolta kotiovelle. 

 
Viime vuonna yhdysvaltalainen verkko­kauppajätti Amazon esitteli Prime Air -nimisen minikopterin, jonka toiminta-ajatuksena on poimia lähetys varastohihnalta, lentää sille syötettyyn osoitteeseen ja jättää paketti asiakkaan kotiportaille. 

 
Amazonin mukaan kaupunki­ympäristöön suunniteltu järjestelmä voidaan saada käyttöön viiden vuoden sisällä. Vaikka ajatus voi tuntua hullulta, eivät asiantuntijat ole yksiselitteisesti torjuneet konseptin toimivuutta. 

 
Puhutaan myös automaattisesti ajavista autoista sekä big datan hyödyntämisestä verkkokaupankäynnissä. Kuluttajan verkkokäyttäytymisen perusteella yritys pystyy ennakoimaan seuraavan oston, joten tuote saattaa olla jo tilaushetkellä matkalla.

 
– Muista teknologisista läpimurroista esimerkiksi 3D-tulostus ja kevyet nanomateriaalit 
eivät suoraan kosketa toimintalogistiikkaa, mutta niiden avulla on mahdollista muuttaa toimitusketjuja ja niiden toimivuutta. Nano­materiaaleista valmistetut tuotteet ovat kevyempiä, minkä vuoksi ne helpottavat jakelua, arvioi VTT:n tutkija Ville Hinkka.
IMP_2_14-automaatio-paketti-siivet2.jpg
 

Informaation hallinnalla tehokkuutta

Tuotantologistiikassa on kyse muustakin kuin pelkästään materiaalin fyysisestä käsittelystä. Teknologia ja monimutkaiset hankintaverkostot ovat nostaneet informaation hallinnan tärkeään rooliin. Kokonaisuus vaikuttaa tuotteiden läpimenoaikoihin, toimitustäsmällisyyteen sekä tuotannon ja varastoinnin optimointiin. Niitä kehittämällä yritykset parantavat omaa tuottavuuttaan, tehokkuuttaan ja kilpailukykyään. 

 
Tuotantoprosessien kohdalla automatisoinnin edistyminen näkyy esimerkiksi konevalmistajien tuotekehityksessä. Valmistustoimintaan verrattuna tuotantologistiikka, joka kattaa pääpiirteittäin toimitukset, käsittelyn ja siirron sekä varastoinnin, on edennyt verkkaisemmin. Kyse ei ole siitä, etteikö tuotantologistiikkaan soveltuvan teknologian saralla olisi tapahtunut konkreettista kehitystä. 

 
VTT:n asiakaspäällikkö Karri Rantasila korostaa, että tuotantologistiikan automatisointia on tehty pitkään suljetuissa järjestelmissä yritysten sisällä. Laajempana tavoitteena on kuitenkin parantaa automatisoinnin kattavuutta niin, että se ulottuisi yksittäisen yrityksen sijaan koko toimitusketjun läpi.

 
– Tuotantologistiikan kokonaisvirta koostuu rahasta, raaka-aineista, tavarasta sekä tiedosta. Raha elää omaa elämäänsä pankkijärjestelmien puitteissa. Tavaran ja tiedon kulkua voidaan parantaa automatisoinnilla. Kehitystä ovat toistaiseksi hidastaneet useat, ei-yhteensopivat standardit ja järjestelmät, sanoo Rantasila.

 

EDI-liikenne kasvussa

Tuotantologistiikan nykyistä kattavamman automatisoinnin perusedellytyksenä on tietovirtojen standardointi. Siitä puhutaan EDI:nä (Electronic Data Interchange), mikä tarkoittaa elektronisessa muodossa olevan tiedon automatisoitua siirtoa organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. 

 
EDI-standardin hyödyntäminen on taloudellisesti perusteltua, mikäli välitettävät tietomäärät ovat riittävän suuria tai jos tilaus- ja laskutusliikenne on muuten tarpeeksi vilkasta. Käyttö tulee ajankohtaiseksi, jos yrityksen liikekumppani käyttää EDI-liikennettä tai edellyttää sitä liikekumppaneiltaan. 

 
EDI:n avulla tiedon prosessointi nopeutuu, tiedonsiirron kustannukset laskevat, virheiden käsittely yksinkertaistuu ja helpottuu ja liiketoimintaprosesseihin kuluva aika vähenee. EDI-toimintoja käytetään eniten kuljetuksissa, ostoissa ja varastoinnissa, mutta myös esimerkiksi maksuliikenteessä.

 
– Lähtötilanne EDI:n kehitykselle on hyvä, sillä monissa suomalaisyrityksissä on olemassa omat ERP- eli toiminnanohjausjärjestelmät. Seuraavassa vaiheessa ne on saatava kommunikoimaan keskenään, pohtii Rantasila.

 
Yhteisen sävelen löytyminen on hankalaa, sillä jokainen toimitusketjun yritys eroaa muista toimijoista tavalla tai toisella. Monessa pk-yrityksessä automatisointiin suhtaudutaan skeptisesti sen aiheuttaman investointipaineen vuoksi. 

 
Tilanteen helpottamiseksi Yleinen Teollisuusliitto ja GS1 Finland ovat lähteneet edistämään elintarvikekaupan toimitusketjujen digitalisoimishanketta, johon haetaan parhaillaan Tekes-rahoitusta. Projektin tavoitteena on rakentaa elintarvike­alan toimijoiden tarpeisiin soveltuva sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä, joka toimii älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella käytettävänä pilvipalveluna. Mallia on tarkoitus viedä muillekin toimialoille.

 
– Elintarvikesektorilla on laskutavasta riippuen noin 1 800–2 700 toimijaa. Niistä vain 
30 pystyy tällä hetkellä yritysten väliseen sähköiseen tiedonsiirtoon, perustelee Yleisen Teollisuusliiton johtava logistiikka-asiantuntija Kyösti Orre alan kehitystarvetta.

 

Tahtotila harmonisoinnille

Tiedon saumaton liikkuminen avaa parempia mahdollisuuksia tuotantologistiikan mekaaniselle automatisoinnille. Jo nyt esimerkiksi RFID:tä eli radiotaajuista etätunnistusta käytetään tavaraliikenteen ja varastokierron seuraamiseen sekä automaattiseen tunnistamiseen. Sen avulla voidaan nopeasti laskea esimerkiksi lavalla saapuvan tavaraerän sisältämien yksittäisen tuotteiden määrä. 

 
Varastonhallintajärjestelmään välitettävä tieto mahdollistaa menekin seuraamisen sekä seuraavan erän automaattisen tilaamisen varastokierron kannalta optimaalisessa vaiheessa. Mahdollisuuksistaan huolimatta logistiseen käyttöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä rajoittavat edelleen yritysten erilaiset käytännöt.

 
– Esimerkiksi kirjakaupassa yksi kauppaketju saattaa käyttää tuotteissaan RFID-tageja mutta muut eivät. Vaikka kyseinen tunniste olisi helppo laittaa kaikkiin kirjoihin kirja­painovaiheessa, joudutaan se tämän eroavaisuuden takia tekemään käsityönä. Kyse on osaoptimoinnista, joka on suhteessa kalliimpaa kuin RFID:n laajamittainen hyödyntäminen, kertoo VTT:n tutkija Ville Hinkka.

 
Osaoptimointi on kalleudestaan huolimatta viemässä asioita askel askeleelta parempaan suuntaan. Mitä suurempia tavara- ja materiaalivirtoja saadaan saman järjestelmän piiriin, sitä helpompaa on nostaa alalla vallitsevaa automatisointiastetta.

 
– Projektimme myötä monet isot elintarvike­alan toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa 
tiedonsiirron harmonisoimiseen. Niissä on ymmärretty, että tietovirtojen yhdistäminen auttaa myös tavaravirtojen hallitsemisessa. Automatisointi sekä siihen liittyvät erilaiset koodit ja seurantamenetelmät lisäävät toiminnan virheettömyyttä ja sitä kautta sen tehokkuutta, korostaa Orre.
IMP_2_14-automaatio-paketti-siivet3.jpg
 

Kohti laajempaa käyttöä

Teknologia ei ole itseisarvo tuotantologistiikan automatisoinnissa. Esimerkiksi varastoautomaation rakentaminen ei ole järkevää pienessä yrityksessä, josta lähtee maailmalle muutama paketti päivässä. Sen sijaan esimerkiksi WLAN- ja GPS-paikannus sopivat muun muassa isoihin varastoihin sekä satamakonttien seurantaan ja tunnistamiseen, konenäkö puolestaan laadunvarmistukseen ja paluulogistiikkaan. 

 
Kaiken kaikkiaan käytössä oleva teknologinen kirjo tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin tarpeisiin soveltuvien automatisointiratkaisujen toteuttamiseen.

 
– Mielestäni toimintalogistiikka ja sen automaatiomenetelmät eivät ole jäljessä valmistustoiminnasta. Kyse on ennemminkin siitä, milloin kyseisiä ratkaisuja on mahdollista ottaa laajamittaiseen käyttöön. Suomessa esimerkiksi tavarankuljetuksen lähetystiedoista vain 40 prosenttia siirtyy sähköisesti, kun vastaava luku muissa Pohjoismaissa on 90–95 prosenttia. Ensimmäisessä vaiheessa meidän on saatava standardoitua tämäntyyppiset toiminnot, pohtii Rantasila.
IMP_2_14-automaatio-paketti-siivet5.jpg
 

 

Kriisivalmiutta parannettava​

Automatisoinnin lisäksi tuotantologistiikkaa voidaan tehostaa esimerkiksi varaston sisäisillä robotiikkaratkaisuilla. Au​tomatisoinnilla on kuitenkin merkittävämpi rooli kokonaisten toimitusketjujen tehostajana. Tämä tulee muokkaamaan ihmisten työtä samalla tavalla kuin traktorit ja puima­koneet aikoinaan maataloudessa.

 
– Fyysisen työn määrä laskee. Ihmisillä kuitenkin riittää tekemistä huollon, virhekorjausten ja lisäarvon tuottamisen parissa, arvioi Kyösti Orre.

 
Parempi tuottavuus ja perustyön automatisoiminen kuulostaa lupaavalta, 
mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. 

 
Digitalisoitunut toimintaympäristö on voimakkaasti riippuvainen sähköstä ja tietoturvallisuudesta. Niiden tiimoilta esiin nousevat muun muassa liikesalaisuuksiin, hakkerointiin sekä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset. Häiriö- ja ongelmatilanteet eivät ole enää pelkästään paikallisia tapahtumia, vaan koko globaalia toimitusverkkoa ravisuttelevia kriisejä. 

 
​Suurien uhkien torjunnassa tehdään entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Turvallisuus­uhkien tunnistaminen ja niihin vastaaminen onkin yksi merkittävä tekijä digitaalisen ja automatisoidun toimitusketjun jatkuvuuden turvaamisessa.

 
– Erilaisia uhkia on ollut jo pitkään, mutta ajan myötä ne ovat muuttaneet muotoaan. Liiketoimintauhkien rinnalla voidaan puhua myös tietoturvasta sekä varastotoimintojen fyysisestä työturvallisuudesta, joka on parantunut automatisoinnin ja robotiikan myötä, Karri Rantasila summaa.

​​

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Viisi-kysymysta-ja-vastausta-innovaatioekosysteemeista.aspxViisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä
Maailmankaupasta 90 prosenttia kulkee vesiteitse: merenkulun ilmastotyö alkaa laivojen kulutuksen ja polttoaineen ratkaisemisestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmankaupasta-90-prosenttia-kulkee-vesiteitse-merenkulun-ilmastotyö-alkaa-laivojen-kulutuksen-ja-polttoaineen-ratkaisem.aspxMaailmankaupasta 90 prosenttia kulkee vesiteitse: merenkulun ilmastotyö alkaa laivojen kulutuksen ja polttoaineen ratkaisemisesta
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
Biomateriaali taipuu moneksi – myös designkuulokkeiksi https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biomateriaali-taipuu-moneksi-–-myös-designkuulokkeiksi-.aspxBiomateriaali taipuu moneksi – myös designkuulokkeiksi
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Samaa säätöä seuraavat 100 vuottahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Samaa-säätöä-seuraavat-100-vuotta.aspxSamaa säätöä seuraavat 100 vuotta
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Teollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-toimintatapojen-uudistaminen-luo-uutta-kilpailukykyä.aspxTeollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyä
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Leo-satelliitit lupaavat mobiilialalle huikeita mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Leo-satelliitit-lupaavat-mobiilialalle-huikeita-mahdollisuuksia.aspxLeo-satelliitit lupaavat mobiilialalle huikeita mahdollisuuksia
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Simon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Simon-Kos-Microsoft-Tekoaly-rynnii-potilaan-avuksi.aspxSimon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksi