Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä

Teksti: Janne Keränen ja Juhani Kataja | 14.11.2017

​VTT:n koordinoimissa hankkeissa on viime vuosina panostettu Suomen sähkömekaanisen teollisuuden käyttämän mallinnuksen ja laskennan kehittämiseen ja käytön lisäämiseen. Avainasemassa kehityksessä on ollut CSC:n avoimen lähdekoodin ohjelmisto nimeltä Elmer.

​Avoimen lähdekoodin käyttö lisääntyy jatkuvasti eri sovellusalueilla, niin myös teollisuuden tutkimus- ja kehitystyössä. Mitä tutkimuksellisempaa toiminta on, sitä merkittävämpiä ovat avoimuuden hyödyt. Useinkaan kustannussäästöt eivät ole tärkeimpien hyötyjen joukossa. Tärkeämpiä ovat avoimuuden edut yhteistyölle ja ohjelmiston eri käyttötavoille. Ohjelmisto ei ole vain täsmätyökalu, vaan se voi olla infrastruktuuri, jonka puitteissa toimintaa kehitetään vapaasti eri suuntiin.

Avoimen lähdekoodin käyttö helpottaa yhteistyötä merkittävästi, sillä kaikilla osapuolilla voi olla käytössä sama ohjelmisto, ja kaikki voivat myös saada välittömästi tuoreen version käyttöönsä yhteisen versionhallinnan kautta. Parhaimmillaan uudet ideat ja mallit akateemisesta tutkimuksesta saadaan välittömästi käyttöön yrityksissä ja ohjelmistoalustan kehitys ohjautuu tutkimuksen ja teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Avoimeen lähdekoodiin jokainen voi toteuttaa uusia ominaisuuksia ja korjata havaittuja virheitä, eikä työtä tarvitse tilata juuri ohjelmiston omistajalta. Kuitenkin myös avoimen lähdekoodin tapauksessa on tärkeää, että yksi taho seuraa ja hallinnoi ohjelmiston kehitystä.

Toki avoimuudessa on myös haasteensa. Avoimen lähdekoodin käyttöön ja kehitykseen kuluu merkittävästi enemmän työtä, joten tälle polulle ei kannata lähteä ellei myös merkittäviä etuja ole näköpiirissä.

Mikä Elmer on?

Elmer on elementtimenetelmään (finite element method, FEM) perustuva monifysikaalinen mallinnusohjelmisto, jota on käytetty pitkään myös teollisuudessa [1, 2]. Sähkömekaaninen teollisuuden puolella edelläkävijöitä Elmerin käytössä ovat olleet ABB ja Trafotek, jotka käyttävät Elmeriä jo tuotekehityksessään. Elmerin käyttäjäkunta on kasvanut ja on syntynyt VTT:n koordinoima suomalaisesta teollisuuden ja tutkimuksen Elmer/EMyhteistyöverkosto. Työ on realisoitunut useammaksi tutkimushankkeeksi, joista laajin oli Tekesin ja teollisuuden rahoittama SEMTEC-projekti 2015–2017. Projektissa oli mukana VTT:n ja CSC:n lisäksi kuusi yritystä (ABB, Ingersoll-Rand, Kone, Skanveir, Sulzer ja Trafotek) ja kolme yliopistoa (Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto).

Sähkömekaaninen teollisuus tuottaa esimerkiksi sähkömoottoreita ja -generaattoreita sekä muuntajia. Suomessa tämä teollisuudenala perustuu pitkälti melko pieniin tuotantosarjoihin ja asiakkaan tarpeisiin räätälöityihin tuotteisiin. Siksi tuotekehityksen pitää olla tehokasta, nopeaa ja edullista, joka saavutetaan parhaiten tietokonepohjaisen suunnittelun ja mallinnuksen avulla. Alalla ollaan erityisen kiinnostuneita sähkömagneettisista, mekaanisista ja termodynaamisista ilmiöistä ja niiden mallinnuksesta. Kaupalliset ohjelmistot eivät ole aivan yhtä vakuuttavasti ottaneet aluetta haltuunsa kuin rakenteiden mekaniikkaan erikoistuneet ohjelmistot. Esimerkiksi raskas 3D-laskenta on näillä edelleen haasteellista. Näin ollen sähkömekaanisen teollisuuden tarpeisiin avoimen lähdekoodin tarjoamat mahdollisuudet ovat erityisen houkuttelevia.

Teollisuuden ja tutkimussektorin kiinnostuksen Elmeriä kohtaan herätti lähinnä koodin muokattavuus ja laskennan tehokkuus. Elmeriin on yksinkertaista lisätä puuttuvia toiminnollisuuksia tai integroida sen osaksi yrityksen omaa tuotekehitysympäristöä. Laskennan tehokkuus nykypäivänä vaatii, että rinnakkaislaskennan avulla tietokoneiden tarjoama laskentakapasiteetti voidaan hyödyntää niin työasemalla kuin myös jopa tuhansia ytimiä sisältävissä laskentaklustereissa.

Laskennallinen tehokkuus

Sähkömoottoreiden ja -generaattoreiden laskenta on erityisen raskasta numeerisesti, koska pyörimisen ja epälineaaristen materiaalien vuoksi tarkka laskenta vaatii ratkaisun jopa kymmenillä tuhansilla erillisillä ajanhetkillä. Ilman rinnakkaislaskentaa tavanomaisten kolmiulotteisten sähkökonetehtävien sähkömagneettinen laskenta vie viikoista kuukausiin, joka on liian hidasta tuotekehitysprosessiin. Siksi perinteisesti sähkökoneiden laskenta rajoittuu erikoistapauksiin, joissa kaksiulotteinen laskenta on mahdollista ja laskenta-ajat ovat vain joitakin minuutteja.

Elementtimenetelmän rinnakkaisuus perustuu tyypillisesti laskentatehtävän jakamiseen lähes itsenäisiin osatehtäviin (ns. partitioihin) ja niiden suorittamiseen rinnakkain omilla laskentaytimillään. Jo Elmerin suunnittelun lähtökohta oli rinnakkaisuus MPI-standardia hyödyntäen. Rinnakkain tehdään sekä lineaaristen systeemien koostaminen että niiden ratkaiseminen. VTT, CSC:n ja ABB:n yhteistyöllä Elmerin rinnakkaistusta tehostettiin erityisesti sähkökoneiden laskennassa, jossa roottorin ja staattorin välinen pyörivä reuna vaikeuttaa tehtävän rinnakkaistamista [3]. Sähkökonemallit vaativat usein sähkömoottoria syöttävän tai generaattorin kuormana olevan sähköpiirin sisällyttämistä laskentaan. Myös tämä osoittautui haastavaksi rinnakkaistuvuuden kannalta ja siihen on tehty parannuksia viime vuosina [4]. VTT:llä on erityisesti tutkittu kolmiulotteisen laskentatehtävän yksinkertaistamista siten, että laskenta olisi yhtä nopeaa kuin kaksiulotteisessa laskennassa, mutta tarkkuus olisi lähempänä kolmiulotteisia malleja [5].

Sähkömagnetiikan ja mekaniikan kytketyt tehtävät

Sähkömekaaniselle teollisuudelle keskeinen ominaisuus on ohjelmiston kyky ratkoa sähkömagnetiikan ja mekaniikan kytkettyjä tehtäviä. Sähkömagneettisen kentän vuorovaikutusta materiaalin kanssa kuvataan tavallisesti Lorentzin voimalla tai yleisemmin Maxwellin jännitystensorilla. Niiden käyttäminen suoraan mekaniikkakytkennässä on kuitenkin haastavaa. Ylivoimaisesti käyttökelpoisin lähestymiskulma tällaisissa ongelmissa onkin ollut energiafunktionaaleihin perustuva virtuaalisen työn periaate.

Valitsemalla virtuaaliset muodonmuutokset yhteensopivasti laskentaverkon kanssa päästään yksinkertaiseen esitykseen, jossa sähkömagneettisen kentän vaikutus esiintyy kuormina rakennemekaanisessa elementtiratkaisijassa. Siinä jokaiseen laskentaverkon solmupisteeseen liitetään voimavektori, yleistetty solmuvoima. Tämän lähestymistavan etuna on, että edellä mainitut kuormat ovat riippumattomia käytetystä mekaanisesta mallista. Lisäksi malli toimii täsmälleen samalla tavalla sekä kahdessa että kolmessa ulottuvuudessa helpottaen mallin verifiointia.

SEMTEC-projektin puitteissa toteutettiin yleistetyt solmuvoimat Elmeriin CSC:n ja Aalto-yliopiston sähkömekaniikan laboratorion yhteistyönä [10]. Sähkömagneettisten solmuvoimien tutkimus on ollut viime vuosiin saakka varsin akateemista, mutta Elmer-toteutuksen myötä niitä on päästy hyödyntämään niin sähkökoneiden vääntömomentin, värähtelyjen ja melun, kuin sähkömagneettisten nostinten kapasiteetinkin laskentaan [11, 12]. Ilman solmuvoimia kuhunkin mallinnustehtävään olisi pitänyt johtaa oma voimamalli, mutta yleistetyillä solmuvoimilla kytkentä mekaniikkatehtävään on suoraviivaista eikä lisää merkittävästi mallin kompleksisuutta.

Mahdollisuuksia työvuon räätälöintiin

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen suurin haaste liittyy usein käyttöliittymien kehittymättömyyteen. Vastaavasti yhteen käyttöliittymään lukkiutumattomuus tuo myös mahdollisuuksia käytön työvuon räätälöintiin. Kun kaupallinen ohjelmisto käyttöliittymällä pyrkii vastaamaan kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin, avointen ohjelmistojen avulla voidaan tehdä haluttuun käyttöön yksinkertaistettu käyttöliittymä. Tuloksena voi olla esimerkiksi käyttöliittymä, jossa on mahdollista syöttää yrityksen tuoteperheeseen liittyviä suunnitteluparametreja ja automatisoida varsinaiset laskut vaikkapa pilvipalveluja hyödyntäen. Tällöin mallinnus, laskenta ja jälkikäsittely on integroitu osaksi yrityksen omaa tuotekehitysympäristöä; järjestelmä luo automaattisesti mallin annetusta datasta, ratkaisee sen ja kaivaa halutut suureet tuloksista. Räätälöidyissä käyttöliittymissä suurin osa graafisista työvaiheista voidaan korvata avoimilla kirjastoilla ja automatisoiduilla skripteillä. Tämä tuo laskennan lähemmäs tuotekehitystä ja eliminoi rutiiniluontoisia työvaiheita. Tällainen pitkälle räätälöity ja automatisoitu mallinnusympäristö voi tuoda yritykselle merkittävää kilpailuetua.

Avoimen lähdekoodin työkaluilla voidaan toteuttaa myös perinteinen graafinen työvuo. Hyvin määriteltyjen rajapintojen avulla eri työvaiheisiin voidaan valita tarkoitukseen parhaiten soveltuva työkalu. Tulosten jälkikäsittelyssä avoimen lähdekoodin de-facto standardiksi on kehittynyt Paraview-ohjelmisto, jota käytetään Elmerin lisäksi yleisesti myös esimerkiksi OpenFOAMin tuloksien käsittelyyn [6]. Mallien luontiin ei ole vastaavaa yhtä dominoivaa työkalua, vaan usein työkalu tulee valittua käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Elmer yhteydessä useimmin käytettyjä vapaita ohjelmistoja ovat Gmsh [7] ja Salome [8].

Tärkeä osa ohjelmiston käyttöönotossa on ohjeistus työvuon kaikista askeleista tietyllä sovellusalueella. Perinteisesti tällainen puuttuu avoimen lähdekoodin osalta. VTT:llä on kirjoitettu laaja tutoriaali Gmsh-ElmerParaview -työvuon käyttämiseen induktiokoneiden kaksiulotteiseen mallinnukseen ja simulointiin [9].

Kaupallisten ohjelmistojen hyödyt ovat kiistattomat usein etenkin esikäsittelyssä. Avoin lähdekoodi kumpuaa usein akateemisen tutkimuksen puolelta, eikä siellä ole mekanismia, jolla voitaisiin kehittää vastaavia käyttöliittymiä. Sikäli on usein mielekästä yhdistellä kaupallinen esikäsittelijä avoimen lähdekoodin ratkaisijaan hyödyntäen näin molempien ekosysteemien vahvuuksia.

Vaikka avoimella lähdekoodilla on kiistattomat etunsa, sen soveltaminen voi kaatua erinäisiin pullonkauloihin. Raskaissa malleissa tehokkuus on keskeistä; liian hidas laskenta tekee malleista pahimmillaan käyttökelvottomia. Samoin riittävien fysikaalisten mallien puute voi olla kriittinen tekijä, joka ratkaisee, voidaanko ohjelmistoa ylipäänsä hyödyntää. Lopuksi, ohjelmiston käytettävyys, jonka merkitystä työvuoajattelu laajentaa, tulee olla riittävällä tasolla. Kun kaikki kriittiset menestystekijät ovat kohdallaan, voi avoimen lähdekoodin varaan rakentuva T&K -toiminta nousta seuraavalle tasolle.

 

 

Tekniikan tohtori JANNE KERÄNEN toimii VTT:llä erikoistutkijana ja Principal Investigator -roolissa Sähköiset voimalinjat ja energiavarastot -tiimissä. Hänen vastuullaan on VTT:n tieteellinen keihäänkärki ’laskennallinen koneiden dynamiikka’. Keränen tutkii ja kehittää erilaisia laskennallisia menetelmiä sähkökonesovelluksissa, erityisesti sähkömagnetiikan ja monifysiikan osa-alueilla. Hän toimii koordinaattorina Elmer/EM-yhteisössä ja koordinoi myös SEMTEC-projektia.

 

 

Tekniikan tohtori JUHANI KATAJA kehittää Elmer-ohjelmistoa ja sähkömagnetiikan laskentamalleja sekä implementoi niitä CSC:llä sovellusasiantuntijana. Hän väitteli vuonna 2014 Aalto-yliopistosta sähkömagnetiikassa esiintyvien tehokkaiden reunaelementtimenetelmien hyödyntämisestä muodon optimoinnissa.

 

Lähteet

[1] http://www.csc.fi/elmer

[2] M. Malinen, P. Råback, "Elmer finite element solver for multiphysics and multiscale problems", in (Eds.) I. Kondov, G. Sutmann, Multiscale Modelling Methods for Applications in Material Science, IAS Series, vol. 19, pp.101–113, Forschungszentrum Jülich, 2013.

[3] J. Keränen, J. Pippuri, M. Malinen, J. Ruokolainen, P. Råback, M. Lyly, K. Tammi, "Efficient Parallel 3-D Computation of Electrical Machines with Elmer", IEEE Transactions On Magnetics, 51(3), 2015. [4] E. Takala, E. Yurtesen, J. Westerholm, J. Ruokolainen, P. Råback, "Parallel simulations of inductive components with Elmer finite-element software in cluster environments", Electromagnetics, 36(3), pp. 167– 185, 2016.

[5] J. Keränen, P. Ponomarev, J. Pippuri, P. Råback, M. Lyly, and J. Westerlund, "Parallel Performance of Multi-Slice Finite-Element Modelling of Skewed Electrical Machines", IEEE Transactions On Magnetics, 53(6), 2017.

[6] https://www.paraview.org

[7] http://gmsh.info 

[8] http://www.salome-platform.org

[9] P. Ponomarev, "Elmer FEM - Induction Machine Tutorial", VTT Report, 2017. https://doi.org/10.13140/RG.2.2.18599.75688

[10] S. Sathyan, A. Belahcen, J. Kataja, T. Vaimann, J. Sobra, "Computation of Stator Vibration of an Induction Motor using Nodal Magnetic Forces", 2016 XXII International Conference on Electrical Machines (ICEM), Lausanne, 2016, pp. 2198–2203.

[11] S. Sathyan, A. Belahcen, J. Kataja, F. Henrotte, A. Benabou, Y. Le Menach, "Computation of Magnetic Forces Using Degenerated Air-Gap Element", IEEE Transactions on Magnetics, 53(6), 2017. [12] J. Keränen, P. Ponomarev, S. Sathyan, J. Kataja, A. Belahcen, "Magneto-structural simulation of an induction motor start-up using nodal magnetic forces in Elmer", Rakenteiden Mekaniikka, 50(3), pp. 296–299, 2017.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
Kasveista kehitetään uusia materiaalejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasveista-kehitetaan-uusia-materiaaleja.aspxKasveista kehitetään uusia materiaaleja
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Mitä ja miten tulevaisuudessa syödään?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-ja-miten-tulevaisuudessa-syodaan.aspxMitä ja miten tulevaisuudessa syödään?
Kohti hiilineutraaleja materiaalejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-hiilineutraaleja-materiaaleja.aspxKohti hiilineutraaleja materiaaleja
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Digitalisaatio tasoittaa erojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Elintarvikkeet muutoksessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Huoltoapua astronauteillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Huoltoapua-astronauteille.aspxHuoltoapua astronauteille
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Kitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kitka-ja-kasvihuonepaastot-kuriin-materiaalien-digitoinnilla.aspxKitka ja kasvihuonepäästöt kuriin materiaalien digitoinnilla
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Mahdollisuus piilee haasteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Matti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaajahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Matti-Apunen-Ongelma-nimelta-huippuosaaja.aspxMatti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaaja
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Petri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Petri-Kalliokoski-Tekoaly-siirtyy-sanoista-tekoihin.aspxPetri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihin
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Matti Apunen: Ratkaisun ytimessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ratkaisun-ytimessa.aspxMatti Apunen: Ratkaisun ytimessä
Robottiautojen esiinmarssihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille