Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​​​​​Odebrechtin Morro Vermelho Agroindustrial -laitos tuottaa etanolia sokeriruokobiomassasta vuodessa yli 80 000 litraa.

Brasilia viitoittaa bioenergian tietä

Hanna Rusila | 28.4.2015

​Kasvipohjaisten biomassojen energiakäytössä on toisen sukupolven teknologioita. Kärjessä kulkee sokeriruo’on kultamaa Brasilia.


 

Biomassojen valtava potentiaali energianlähteenä on tiedetty pitkään. Tähän asti niiden laaja teollinen hyödyntäminen on kuitenkin ollut sekä kallista että kiistanalaista.

Niin sanotut ensimmäisen sukupolven teknologiat perustuvat yleensä ravinnoksi kelpaavien kasvien sokereiden hyödyntämiseen biopolttoaineina, mikä on herättänyt huolta maapallon ruokapulan pahenemisesta. Tällainen tuotanto kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Sivutuotteena syntyy hankalasti hyödynnettävää kasvijätettä.

Korvaavia teknologioita onkin etsitty kuumeisesti. Yksi tärkeimpiä, ellei tärkein, suunnannäyttäjä alalla on Brasilia. Siellä bioetanolin valmistus sokeriruo’osta alkoi jo 1970-luvulla.

VTT perusti oman tutkimuskeskuksen São Pauloon vuonna 2011 hyödyntääkseen brasilialaista osaamista. Kesällä 2013 käynnistyi kolme­vuotinen yhteistyöhanke eteläisen pallon­puoliskon suurimpiin kuuluvan moni­alayhtiön Odebrecht S.A.:n kanssa.

Hankkeessa VTT kehittää yhtiölle teknologiaa toisen sukupolven selluloosapohjaiseen bioetanolintuotantoon.

− Bioetanoli on alkuvaiheen pääprojektimme Brasiliassa. Tavoitteena on sen myötä saada lisää tutkimushankkeita maan mittavalta energiasektorilta, kiteyttää johtava tutkija Matti Siika-aho VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueelta.


 

Ruokosokerista selluloosaan

Brasiliassa kasvatetaan sokeriruokoa enemmän kuin missään muussa maassa.

Ensimmäisen sukupolven etanolintuotannossa sokeriruo’osta saatava sokeri, sakkaroosi, jalostetaan biopolttoaineeksi. Kasvista jää jäljelle suuret määrät selluloosapitoista uuttojäännöstä eli bagassia. Se voidaan polttaa jalostuslaitosten kattiloissa sähköenergiaksi, mutta nykyisellään hyötysuhde ei aina ole optimaalinen.

Toisen sukupolven polttoaineteknologioissa katse kääntyy kasvien sokereiden ja tärkkelyksen hyödyntämisestä niiden sisältämän selluloosan jalostamiseen. Prosessi on monimutkainen, sillä selluloosa ei pilkkoudu helposti. Toistaiseksi pilkkomiseen tarvitaan runsaasti energiaa, työvaiheita ja kemikaaleja.

Bioetanolintuotannon kärkinimiin kuuluvan Odebrechtin on määrä rakentaa kolmevuotisessa projektissaan selluetanolia jalostava demonstraatiolaitos.

VTT:n kokemus biomassan hyödyntämisestä polttoainetuotannossa sai yhtiön valitsemaan sen yhdeksi kumppaneistaan.

− Saamme VTT:ltä hankkeeseen arvokasta tutkimusosaamista. Yhtä muita paremmaksi osoittautunutta ratkaisua ei vielä ole, joten eri teknologiat elänevät rinnakkain jonkin aikaa, luonnehtii monialayhtiöön kuuluvan Odebrecht Agroindustrialin innovaatiotoimintaa luotsaava Frederico Ramazzini Braga.

Biomassan toisen sukupolven jalostuksen vaiheita ovat muun muassa esikäsittely ja hydrolyysi. Bragan mukaan Odebrecht on kallistumassa teknologiansa valinnassa biokemialliseen käsittelyprosessiin. Toinen vaihtoehto olisi termo­kemiallinen käsittely.

− VTT:n vahva hydrolyysi- ja C5-fermentointiosaaminen korostuvat yhteishankkeessa, hän mainitsee.


 

Puolet lisää hehtaarituottoa 

VTT:n Brasilian-tutkimuskeskuksen toimitusjohtaja Nilson Boeta uskoo Odebrechtin ­sellu­etanolihankkeen vaikuttavan merkittävästi maan bioenergiasektoriin.

Hanke saa rahoitusta muun muassa Brasilian sokerienergiateollisuuden uudistamista vauhdittavasta PAISS-ohjelmasta.

− Odebrecht on kasvanut vauhdilla ja noussee pian maan suurimmaksi etanolintuottajaksi. Tavoitteena on pystyä nyt kehitettävillä teknologioilla lisäämään alan tehokkuutta tuntuvasti, Boeta luonnehtii.

Brasiliassa bioetanolia tuottaa Boetan arvion mukaan 150–200 yritystä, joilla on nelisensataa tuotantolaitosta. Pelkästään Odebrechtin sokeriruo’on tuotannoksi ennustetaan kuluvalla viljelykaudella 22,5 miljoonaa tonnia.

− Jos sama volyymi bagassia, joka nykyisin poltetaan, voidaan jalostaa kustannustehokkaasti bioetanoliksi, lopputuotetta eli biopolttoainetta syntyy hehtaaria kohden jopa puolet enemmän, Boeta havainnollistaa.

Myös VTT:n Siika-aho odottaa yhteishankkeelta paljon.

− Odebrechtin suunnittelema demonstraatiolaitos ei ole lajissaan maailman ensimmäinen, mutta kaupallinen selluetanolin tuotanto on vasta alkutekijöissään.

– Yhtiö on alan edelläkävijöitä, mikä tekee siitä mieluisan kumppanin meille. Odebrechtin ensimmäisen sukupolven bioetanolilaitokset ovat hyvin edistyneitä, Siika-aho toteaa.


 

Biopolttoaineita ja cleantechiä

Odebrechtin hankkeessa on mukana toinenkin suomalaiskumppani, Valmet. Se toimittaa demonstraatiolaitokseen biomassan esikäsittelylaitteiston.

Myös Valmetilla on kiinnostusta Brasilian bioenergiamarkkinoihin. Toistaiseksi sen päätoimialana maassa on selluteollisuus. Yhtiö työllistää tällä hetkellä Brasiliassa yli 400 henkeä.

– Bioenergia on erittäin tärkeä tulevaisuuden toiminta-alue, jonka mahdollisuuksia katsastamme. Valmetilla on valmius nousta alan pilottiteknologioiden ja demonstraatiolaitteiden toimittajasta kaupallisen mittakaavan toimijaksi, luonnehtii yhtiön sellu ja energia -liiketoimintalinjan strategiasta vastaava Marita Niemelä.

Suomalaisyrityksille Brasilia on kaikkiaan mahdollisuuksien maa. Yksi VTT:n tutkimuskeskuksen tehtävä on toimia siltana niiden ja paikallisen liike-elämän välillä.

– Meillä on vieraillut suomalaisia ministeritason valtuuskuntia ja lukuisia yritysten edustajia. Ideana on tarjota tutkimuspalvelujen ohella yritysten käyttöön taho, joka ymmärtää brasilialaisen liiketoimintaympäristön ja säännökset sekä tukee niiden markkinoillepääsyä, Nilson Boeta summaa.

– Brasiliassa yhä useammat toimijat suuntautuvat cleantechiin ja kestäviin ratkaisuihin. VTT voi osaltaan auttaa suomalaisyrityksiä saamaan maassa jalansijaa, hän lisää.

impulssi-brasilia-valmet-suzano-papel-celulose-kuva2.jpg
 

Vuoden 2013 lopussa Brasiliassa käynnistynyt Suzano Papel e Celulosen selllutehdas oli Valmetin ensimmäinen kokonainen sellutehdastoimitus Etelä-Amerikkaan. Tehdas on maailman suurimpia sellutehtaita.

Energiasektori monipuolistuu

Brasilian energiantuotannossa ykkössijalla on vesivoima. Sitä seuraavat biomassat, joista selvästi suurin osa on bagassia.

Sokeriruo’on viljely on maassa enimmäkseen hyvin modernia ja optimoitua, ja alalla puhutaankin agroteollisuudesta. Uuden sukupolven teknologiat tehostavat biomassaan perustuvaa energiantuotantoa, mutta muitakin energiavaihtoehtoja pohditaan.

– Brasiliassa kasvaa mäntyä ja eukalyptuspuuta, mutta niitä hyödyntää tällä hetkellä lähinnä puunjalostusteollisuus. Sokeriruo’on lisäksi viljellään muun muassa soijaa, viljaa, hedelmiä ja erilaisia öljykasveja. Maatalousjäte soveltuu hyvin biomassakäyttöön, Matti Siika-aho luettelee.

Nilson Boeta nostaa esiin suomalaisille tutummat uusiutuvan energian lähteet:

– Tuulivoiman tuotanto lisääntyy etenkin Pohjois-Brasiliassa ja maan eteläkärjessä. Myös aurinkoenergiaa on alettu vaatia.

Yksi suomalaisyritysten mahdollisuuksista voi piillä energiatehokkuudessa. Ympäristötietoisuus näet orastaa Brasiliassakin.

– Energiansäästökulttuuria täällä ei ole vielä juurikaan, mutta se on tuloillaan. Suomalaiset ovat tässä paljon brasilialaisia edistyneempiä, Boeta sanoo.

impulssi-brasilia-autojen-kulutus-kuva3.jpg
 

Brasiliassa autot kuluttavat alkoholia polttoaineena enemmän kuin bensiiniä.

Sähkön ja etanolin integraatio

Brasilian valtavaa sokerienergiateollisuutta pyritään uudistamaan PAISS-ohjelmalla, jonka takana on muun muassa kansallinen kehityspankki BNDES. Tavoitteena on ensisijaisesti kasvattaa peltojen hehtaarituotantoa.

– Selluetanolille on paikallista markkinakysyntää, mutta Brasiliassa biopolttoaineiden hinta määräytyy poliittisin päätöksin. Isoja kansain­välisiä toimijoita kiinnostaa siksi etenkin biomassan käyttö uusiutuvana raaka-aineena prosesseissaan, Siika-aho kuvaa.

Paikalliset bioetanolitehtaat on jo nyt integroitu sähköntuotantoon. Esimerkiksi Odebrechtin laitokset tuottavat etanolin ohella vuosittain 2 700 gigawattituntia sähköä. Se riittää Frederico Ramazzini Bargan mukaan kattamaan 16 miljoonan brasilialaisperheen kulutuksen kuukaudeksi.

Toisen sukupolven etanolintuotanto on tarkoitus jatkossa integroida sekä ensimmäisen sukupolven että sähkön tuotantoon.

Siika-aho muistuttaa, että biomassojen energiakäyttö on vain yksi sovellusmahdollisuus.

– Sokeriruokobiomassasta voidaan jalostaa uusilla teknologioilla myös erilaisia kemianteollisuuden tuotteita. VTT katsoo Brasiliassa toimivien yritysten tavoin tulevaisuuteen. Suuret raaka-aine- ja tuotantomäärät luovat suuria mahdollisuuksia, Siika-aho uskoo. 


 

Selluetanoli avaa monta ovea

VTT Brasil Ltda aloitti toimintansa vajaat kolme vuotta sitten São Paulossa. Tutkimuskeskuksen vahvuus on tällä hetkellä 13 henkeä, joista noin puolet keskittyy selluetanoliyhteistyöhön Odebrecht Agroindustrialin kanssa.

Biopolttoaineet ja -energia ovat VTT:n kärkihanke Brasiliassa, mutta paljon muutakin on suunnitteilla, kertovat johtava tutkija Matti Siika-aho ja VTT Brasilin toimitusjohtaja Nilson Boeta.

Energiasektorille kehitettyjä biomassan jalostus­teknologioita voidaan myöhemmin hyödyntää laajasti eri teollisuudenaloilla.

– Esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudelle VTT:llä on paljon annettavaa. Teknologioillamme sellusta voidaan kehittää korkean lisäarvon tuotteita, kuten eukalyptuspuusta jalostettavaa erikoiskuitua, joka soveltuu imukyvyltään vaippojen materiaaliksi. Hyödynnämme sen kehitystyössä muun muassa nanoteknologiaa, Boeta mainitsee.

– Katsastamme yhteistyömahdollisuuksia myös metsä- ja kemianteollisuuden kanssa. Brasilian kultakaivossektorillakin on kiinnostavia näkymiä.

Siika-aho kiittelee, että VTT Brasilin palkkalistoille on saatu tohtoritason osaajia, jotka hallitsevat portugalin lisäksi englannin. Heidän löytämisensä ei ollut itsestäänselvyys.

– Tutkijoillamme on näytön paikka. Odebrecht-hankkeen onnistuneen läpiviennin lisäksi heiltä odotetaan menetelmien ja tietotaidon saattamista kolmessa vuodessa sille tasolle, että voimme jatkaa niiden pohjalta monipuolista tutkimusta, Siika-aho visioi.


 

Ytimessä entsyymit ja fermentointi

Odebrecht-hankkeessaan VTT tutkii erityisesti toisen sukupolven bioetanolin tuotantoprosessissa käytettäviä entsyymejä. Toinen painopiste on sokeriruo’on puristejätteestä eli bagassista saatavien sokereiden fermentointi.

– Bagassissa on paljon puusokeria, ksyloosia. Perinteiset hiivat eivät pysty pilkkomaan sitä, joten VTT kehittää tarkoitukseen sopivia uusia hiivatyyppejä, Matti Siika-aho kertoo.

– Hiivakantojen kehittelyn lisäksi tutkimme, miten raaka-aine saadaan jalostettua mahdollisimman taloudellisesti sokereiksi. Selvitämme myös, miten näitä teknologioita voidaan hyödyntää tehokkaimmin teollisen mittakaavan prosesseissa.

Entsyymien valmistaminen on merkittävä taloudellinen kysymys.

– Jos brasilialaiset bioetanolintuottajat joutuvat ostamaan tarvitsemansa entsyymit ulkomailta, logistiikka käy hyvin kalliiksi. Se näkyy lopputuotteen hinnassa, Nilson Boeta huomauttaa.

– Suurin haaste on kehittää teknologia sellaiseksi, että kaikilla maan noin 400:lla bioetanolin tuotantolaitoksella olisi mahdollisuus valmistaa omat entsyyminsä, hän tiivistää brasilialaisen näkökulman VTT:n työn tavoitteista.


 

 

 

Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-tavoittelee-karkipaikkaa-tekoalyn-soveltamisessa.aspxSuomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Puun voimalla biotalouteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Ketterä ja nopea Ponssehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Mahdollisuus piilee haasteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Kännykällä mielenrauhaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kannykalla-mielenrauhaa.aspxKännykällä mielenrauhaa
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Digitalisaatio tasoittaa erojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Elintarvikkeet muutoksessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Impulssi 2/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015