Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​​​​​Odebrechtin Morro Vermelho Agroindustrial -laitos tuottaa etanolia sokeriruokobiomassasta vuodessa yli 80 000 litraa.

Brasilia viitoittaa bioenergian tietä

Hanna Rusila | 28.4.2015

​Kasvipohjaisten biomassojen energiakäytössä on toisen sukupolven teknologioita. Kärjessä kulkee sokeriruo’on kultamaa Brasilia.


 

Biomassojen valtava potentiaali energianlähteenä on tiedetty pitkään. Tähän asti niiden laaja teollinen hyödyntäminen on kuitenkin ollut sekä kallista että kiistanalaista.

Niin sanotut ensimmäisen sukupolven teknologiat perustuvat yleensä ravinnoksi kelpaavien kasvien sokereiden hyödyntämiseen biopolttoaineina, mikä on herättänyt huolta maapallon ruokapulan pahenemisesta. Tällainen tuotanto kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Sivutuotteena syntyy hankalasti hyödynnettävää kasvijätettä.

Korvaavia teknologioita onkin etsitty kuumeisesti. Yksi tärkeimpiä, ellei tärkein, suunnannäyttäjä alalla on Brasilia. Siellä bioetanolin valmistus sokeriruo’osta alkoi jo 1970-luvulla.

VTT perusti oman tutkimuskeskuksen São Pauloon vuonna 2011 hyödyntääkseen brasilialaista osaamista. Kesällä 2013 käynnistyi kolme­vuotinen yhteistyöhanke eteläisen pallon­puoliskon suurimpiin kuuluvan moni­alayhtiön Odebrecht S.A.:n kanssa.

Hankkeessa VTT kehittää yhtiölle teknologiaa toisen sukupolven selluloosapohjaiseen bioetanolintuotantoon.

− Bioetanoli on alkuvaiheen pääprojektimme Brasiliassa. Tavoitteena on sen myötä saada lisää tutkimushankkeita maan mittavalta energiasektorilta, kiteyttää johtava tutkija Matti Siika-aho VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueelta.


 

Ruokosokerista selluloosaan

Brasiliassa kasvatetaan sokeriruokoa enemmän kuin missään muussa maassa.

Ensimmäisen sukupolven etanolintuotannossa sokeriruo’osta saatava sokeri, sakkaroosi, jalostetaan biopolttoaineeksi. Kasvista jää jäljelle suuret määrät selluloosapitoista uuttojäännöstä eli bagassia. Se voidaan polttaa jalostuslaitosten kattiloissa sähköenergiaksi, mutta nykyisellään hyötysuhde ei aina ole optimaalinen.

Toisen sukupolven polttoaineteknologioissa katse kääntyy kasvien sokereiden ja tärkkelyksen hyödyntämisestä niiden sisältämän selluloosan jalostamiseen. Prosessi on monimutkainen, sillä selluloosa ei pilkkoudu helposti. Toistaiseksi pilkkomiseen tarvitaan runsaasti energiaa, työvaiheita ja kemikaaleja.

Bioetanolintuotannon kärkinimiin kuuluvan Odebrechtin on määrä rakentaa kolmevuotisessa projektissaan selluetanolia jalostava demonstraatiolaitos.

VTT:n kokemus biomassan hyödyntämisestä polttoainetuotannossa sai yhtiön valitsemaan sen yhdeksi kumppaneistaan.

− Saamme VTT:ltä hankkeeseen arvokasta tutkimusosaamista. Yhtä muita paremmaksi osoittautunutta ratkaisua ei vielä ole, joten eri teknologiat elänevät rinnakkain jonkin aikaa, luonnehtii monialayhtiöön kuuluvan Odebrecht Agroindustrialin innovaatiotoimintaa luotsaava Frederico Ramazzini Braga.

Biomassan toisen sukupolven jalostuksen vaiheita ovat muun muassa esikäsittely ja hydrolyysi. Bragan mukaan Odebrecht on kallistumassa teknologiansa valinnassa biokemialliseen käsittelyprosessiin. Toinen vaihtoehto olisi termo­kemiallinen käsittely.

− VTT:n vahva hydrolyysi- ja C5-fermentointiosaaminen korostuvat yhteishankkeessa, hän mainitsee.


 

Puolet lisää hehtaarituottoa 

VTT:n Brasilian-tutkimuskeskuksen toimitusjohtaja Nilson Boeta uskoo Odebrechtin ­sellu­etanolihankkeen vaikuttavan merkittävästi maan bioenergiasektoriin.

Hanke saa rahoitusta muun muassa Brasilian sokerienergiateollisuuden uudistamista vauhdittavasta PAISS-ohjelmasta.

− Odebrecht on kasvanut vauhdilla ja noussee pian maan suurimmaksi etanolintuottajaksi. Tavoitteena on pystyä nyt kehitettävillä teknologioilla lisäämään alan tehokkuutta tuntuvasti, Boeta luonnehtii.

Brasiliassa bioetanolia tuottaa Boetan arvion mukaan 150–200 yritystä, joilla on nelisensataa tuotantolaitosta. Pelkästään Odebrechtin sokeriruo’on tuotannoksi ennustetaan kuluvalla viljelykaudella 22,5 miljoonaa tonnia.

− Jos sama volyymi bagassia, joka nykyisin poltetaan, voidaan jalostaa kustannustehokkaasti bioetanoliksi, lopputuotetta eli biopolttoainetta syntyy hehtaaria kohden jopa puolet enemmän, Boeta havainnollistaa.

Myös VTT:n Siika-aho odottaa yhteishankkeelta paljon.

− Odebrechtin suunnittelema demonstraatiolaitos ei ole lajissaan maailman ensimmäinen, mutta kaupallinen selluetanolin tuotanto on vasta alkutekijöissään.

– Yhtiö on alan edelläkävijöitä, mikä tekee siitä mieluisan kumppanin meille. Odebrechtin ensimmäisen sukupolven bioetanolilaitokset ovat hyvin edistyneitä, Siika-aho toteaa.


 

Biopolttoaineita ja cleantechiä

Odebrechtin hankkeessa on mukana toinenkin suomalaiskumppani, Valmet. Se toimittaa demonstraatiolaitokseen biomassan esikäsittelylaitteiston.

Myös Valmetilla on kiinnostusta Brasilian bioenergiamarkkinoihin. Toistaiseksi sen päätoimialana maassa on selluteollisuus. Yhtiö työllistää tällä hetkellä Brasiliassa yli 400 henkeä.

– Bioenergia on erittäin tärkeä tulevaisuuden toiminta-alue, jonka mahdollisuuksia katsastamme. Valmetilla on valmius nousta alan pilottiteknologioiden ja demonstraatiolaitteiden toimittajasta kaupallisen mittakaavan toimijaksi, luonnehtii yhtiön sellu ja energia -liiketoimintalinjan strategiasta vastaava Marita Niemelä.

Suomalaisyrityksille Brasilia on kaikkiaan mahdollisuuksien maa. Yksi VTT:n tutkimuskeskuksen tehtävä on toimia siltana niiden ja paikallisen liike-elämän välillä.

– Meillä on vieraillut suomalaisia ministeritason valtuuskuntia ja lukuisia yritysten edustajia. Ideana on tarjota tutkimuspalvelujen ohella yritysten käyttöön taho, joka ymmärtää brasilialaisen liiketoimintaympäristön ja säännökset sekä tukee niiden markkinoillepääsyä, Nilson Boeta summaa.

– Brasiliassa yhä useammat toimijat suuntautuvat cleantechiin ja kestäviin ratkaisuihin. VTT voi osaltaan auttaa suomalaisyrityksiä saamaan maassa jalansijaa, hän lisää.

impulssi-brasilia-valmet-suzano-papel-celulose-kuva2.jpg
 

Vuoden 2013 lopussa Brasiliassa käynnistynyt Suzano Papel e Celulosen selllutehdas oli Valmetin ensimmäinen kokonainen sellutehdastoimitus Etelä-Amerikkaan. Tehdas on maailman suurimpia sellutehtaita.

Energiasektori monipuolistuu

Brasilian energiantuotannossa ykkössijalla on vesivoima. Sitä seuraavat biomassat, joista selvästi suurin osa on bagassia.

Sokeriruo’on viljely on maassa enimmäkseen hyvin modernia ja optimoitua, ja alalla puhutaankin agroteollisuudesta. Uuden sukupolven teknologiat tehostavat biomassaan perustuvaa energiantuotantoa, mutta muitakin energiavaihtoehtoja pohditaan.

– Brasiliassa kasvaa mäntyä ja eukalyptuspuuta, mutta niitä hyödyntää tällä hetkellä lähinnä puunjalostusteollisuus. Sokeriruo’on lisäksi viljellään muun muassa soijaa, viljaa, hedelmiä ja erilaisia öljykasveja. Maatalousjäte soveltuu hyvin biomassakäyttöön, Matti Siika-aho luettelee.

Nilson Boeta nostaa esiin suomalaisille tutummat uusiutuvan energian lähteet:

– Tuulivoiman tuotanto lisääntyy etenkin Pohjois-Brasiliassa ja maan eteläkärjessä. Myös aurinkoenergiaa on alettu vaatia.

Yksi suomalaisyritysten mahdollisuuksista voi piillä energiatehokkuudessa. Ympäristötietoisuus näet orastaa Brasiliassakin.

– Energiansäästökulttuuria täällä ei ole vielä juurikaan, mutta se on tuloillaan. Suomalaiset ovat tässä paljon brasilialaisia edistyneempiä, Boeta sanoo.

impulssi-brasilia-autojen-kulutus-kuva3.jpg
 

Brasiliassa autot kuluttavat alkoholia polttoaineena enemmän kuin bensiiniä.

Sähkön ja etanolin integraatio

Brasilian valtavaa sokerienergiateollisuutta pyritään uudistamaan PAISS-ohjelmalla, jonka takana on muun muassa kansallinen kehityspankki BNDES. Tavoitteena on ensisijaisesti kasvattaa peltojen hehtaarituotantoa.

– Selluetanolille on paikallista markkinakysyntää, mutta Brasiliassa biopolttoaineiden hinta määräytyy poliittisin päätöksin. Isoja kansain­välisiä toimijoita kiinnostaa siksi etenkin biomassan käyttö uusiutuvana raaka-aineena prosesseissaan, Siika-aho kuvaa.

Paikalliset bioetanolitehtaat on jo nyt integroitu sähköntuotantoon. Esimerkiksi Odebrechtin laitokset tuottavat etanolin ohella vuosittain 2 700 gigawattituntia sähköä. Se riittää Frederico Ramazzini Bargan mukaan kattamaan 16 miljoonan brasilialaisperheen kulutuksen kuukaudeksi.

Toisen sukupolven etanolintuotanto on tarkoitus jatkossa integroida sekä ensimmäisen sukupolven että sähkön tuotantoon.

Siika-aho muistuttaa, että biomassojen energiakäyttö on vain yksi sovellusmahdollisuus.

– Sokeriruokobiomassasta voidaan jalostaa uusilla teknologioilla myös erilaisia kemianteollisuuden tuotteita. VTT katsoo Brasiliassa toimivien yritysten tavoin tulevaisuuteen. Suuret raaka-aine- ja tuotantomäärät luovat suuria mahdollisuuksia, Siika-aho uskoo. 


 

Selluetanoli avaa monta ovea

VTT Brasil Ltda aloitti toimintansa vajaat kolme vuotta sitten São Paulossa. Tutkimuskeskuksen vahvuus on tällä hetkellä 13 henkeä, joista noin puolet keskittyy selluetanoliyhteistyöhön Odebrecht Agroindustrialin kanssa.

Biopolttoaineet ja -energia ovat VTT:n kärkihanke Brasiliassa, mutta paljon muutakin on suunnitteilla, kertovat johtava tutkija Matti Siika-aho ja VTT Brasilin toimitusjohtaja Nilson Boeta.

Energiasektorille kehitettyjä biomassan jalostus­teknologioita voidaan myöhemmin hyödyntää laajasti eri teollisuudenaloilla.

– Esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudelle VTT:llä on paljon annettavaa. Teknologioillamme sellusta voidaan kehittää korkean lisäarvon tuotteita, kuten eukalyptuspuusta jalostettavaa erikoiskuitua, joka soveltuu imukyvyltään vaippojen materiaaliksi. Hyödynnämme sen kehitystyössä muun muassa nanoteknologiaa, Boeta mainitsee.

– Katsastamme yhteistyömahdollisuuksia myös metsä- ja kemianteollisuuden kanssa. Brasilian kultakaivossektorillakin on kiinnostavia näkymiä.

Siika-aho kiittelee, että VTT Brasilin palkkalistoille on saatu tohtoritason osaajia, jotka hallitsevat portugalin lisäksi englannin. Heidän löytämisensä ei ollut itsestäänselvyys.

– Tutkijoillamme on näytön paikka. Odebrecht-hankkeen onnistuneen läpiviennin lisäksi heiltä odotetaan menetelmien ja tietotaidon saattamista kolmessa vuodessa sille tasolle, että voimme jatkaa niiden pohjalta monipuolista tutkimusta, Siika-aho visioi.


 

Ytimessä entsyymit ja fermentointi

Odebrecht-hankkeessaan VTT tutkii erityisesti toisen sukupolven bioetanolin tuotantoprosessissa käytettäviä entsyymejä. Toinen painopiste on sokeriruo’on puristejätteestä eli bagassista saatavien sokereiden fermentointi.

– Bagassissa on paljon puusokeria, ksyloosia. Perinteiset hiivat eivät pysty pilkkomaan sitä, joten VTT kehittää tarkoitukseen sopivia uusia hiivatyyppejä, Matti Siika-aho kertoo.

– Hiivakantojen kehittelyn lisäksi tutkimme, miten raaka-aine saadaan jalostettua mahdollisimman taloudellisesti sokereiksi. Selvitämme myös, miten näitä teknologioita voidaan hyödyntää tehokkaimmin teollisen mittakaavan prosesseissa.

Entsyymien valmistaminen on merkittävä taloudellinen kysymys.

– Jos brasilialaiset bioetanolintuottajat joutuvat ostamaan tarvitsemansa entsyymit ulkomailta, logistiikka käy hyvin kalliiksi. Se näkyy lopputuotteen hinnassa, Nilson Boeta huomauttaa.

– Suurin haaste on kehittää teknologia sellaiseksi, että kaikilla maan noin 400:lla bioetanolin tuotantolaitoksella olisi mahdollisuus valmistaa omat entsyyminsä, hän tiivistää brasilialaisen näkökulman VTT:n työn tavoitteista.


 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Mitä ja miten tulevaisuudessa syödään?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-ja-miten-tulevaisuudessa-syodaan.aspxMitä ja miten tulevaisuudessa syödään?
Luotettavalla mittaustiedolla on olennainen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Luotettavalla-mittaustiedolla-on-olennainen-rooli-ilmastonmuutoksen-hillitsemisessä.aspxLuotettavalla mittaustiedolla on olennainen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
FinnCERES vie materiaalien biotalouden uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FinnCERES-vie-materiaalien-biotalouden-uudelle-tasolle-.aspxFinnCERES vie materiaalien biotalouden uudelle tasolle
Autonominen maailma on jo täällähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonominen-maailma-on-jo-taalla.aspxAutonominen maailma on jo täällä
Hyvää kaupunkielämää teknologian avullahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hyvaa-kaupunkielamaa-teknologian-avulla.aspxHyvää kaupunkielämää teknologian avulla
Digitalisaatio tasoittaa erojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Kone on inhimillisempihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Maailma paremmaksi hyvällä energiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-paremmaksi-hyvalla-energialla.aspxMaailma paremmaksi hyvällä energialla
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
5G:n avulla liikenneturvallisuus uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5Gn-avulla-liikenneturvallisuus-uudelle-tasolle.aspx5G:n avulla liikenneturvallisuus uudelle tasolle
Simon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Simon-Kos-Microsoft-Tekoaly-rynnii-potilaan-avuksi.aspxSimon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksi
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Elintarvikkeet muutoksessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Kalasatamasta älykkään energian mallialuehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kalasatamasta-alykkaan-energian-mallialue.aspxKalasatamasta älykkään energian mallialue
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Mahdollisuus piilee haasteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Matti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaajahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Matti-Apunen-Ongelma-nimelta-huippuosaaja.aspxMatti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaaja
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon