Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​

Digikärjellä kaivokseen

Sami J. Anteroinen | 17.5.2016

​Raaka-aineiden uusi kulta-aika saattaa olla aivan kulman takana – sekä Suomessa että Euroopassa.

Kun suomalaisissa kaivoksissa kallisarvoisia malmeja tuodaan päivänvaloon, ihan ensimmäisenä ei tule mieleen, että tässä on tilausta aivan uudenlaiselle start-upille. EIT Raw Materialsin Itämeren-aluekeskuksen johtaja Olli Salmi kuitenkin uskoo, että teollinen internet ja digitaalisuus ovat vasta alkaneet myllertää kaivostoimialaa.

– Tulevaisuuden innovaatio voi hyvinkin olla vaikkapa sovellus, joka ohjaa konetta käyttävää kaivosmiestä toimimaan entistä fiksummin, Salmi pohtii.

Kaivosbisneksen – tai isommassa kuvassa raaka-aineiden – tulevaisuus puhuttaa koko mantereen mittakaavassa. Kun nyt ollaan tilanteessa, jossa 80 prosenttia Euroopan unionin tarvitsemista raaka-aineista täytyy tuoda sen ulkopuolelta, vuoteen 2020 mennessä kupletin juoni voikin olla toisenlainen. Esimerkiksi alan sinivalkoista osaamista on jo nyt kosolti olemassa: Euroopan suurin kultakaivos löytyy Kittilästä ja Outotecin ja Metson kaltaiset edelläkävijäyritykset tietävät, miten mineraaleja hyödynnetään huipputeknologian avulla.


 

Heikkoudesta vahvuus?

Raaka-aineet ovat myös yksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) valitsemista painopistealueista. Joulukuussa 2014 perustettiin raaka-aineisiin keskittyvä osaamis- ja innovaatioyhteisö EIT Raw Materials, jonka tavoitteena on – ei enempää eikä vähempää kuin – kääntää raaka-aineriippuvuuden haaste Euroopan strategiseksi vahvuudeksi.

Olli Salmen mukaan tässä voidaan hyvinkin onnistua, mikäli kaivostoiminta onnistuu luomaan nahkansa ja jalostusprosessi saadaan paremmaksi.

– Selvää on myös, että kiertotalous nousee entistä tärkeämmäksi asiaksi. Jätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen tarjoavat paljon liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, Salmi linjaa.

Mutta mitä EIT Raw Materials sitten käytännössä tekee? Salmen mukaan kyseessä on tavallaan kotimainen SHOK (Strateginen huippuosaamisen keskus), mutta täysiverisenä EU-versiona. Raw Materials -yhteisö keskittyy toiminnassaan raaka-aineiden kestävään etsintään, louhintaan, käsittelyyn ja korvaamiseen. Päämääränä on vahvistaa kilpailukykyä, kasvua ja Euroopan raaka-ainesektorin vetovoimaa innovaatioiden ja yrittäjyyden kautta – ja vastuuta on hajautettu ympäri mantereen.


 

Kovassa seurassa

Raw Materials -yhteisöllä on yhteensä kuusi aluekeskusta (co-location center, CLC), joista toimintaa ohjataan: Ranskassa, Italiassa, Puolassa, Belgiassa, Ruotsissa – ja Suomessa. Otaniemessä toimii EIT Raw Materials Baltic Sea CLC Oy, jonka toimialuetta ovat Suomi, Ruotsi ja Viro. Keskus on toiminut nyt reilun vuoden ja sen nokkamiehenä toimii Salmi. Pyörät on saatu pyörimään varsin vinhasti.

– Koko Raw Materials -yhteisö on tänä vuonna käynnistänyt 86 projektia ja meidän CLC:stä käsin on startattu 14 projektia, kuvailee Salmi.

Kaivostoimialan jo pitkältä ajalta tunteva Harry Sandström on yksi Otaniemen EIT Raw Materials -miehistä. Hänen mukaansa nyt kasattu koalitio hakee vertaansa koko Euroopankin mittakaavassa: mukana on 120 partneria ja muun muassa kova nippu maailmanluokan yrityksiä kuten Outotec, Sandvik, Höganäs, Metso Minerals, Atlas Copco, LKAB, Boliden, BASF, UMICOR.

– Raw Materials -yhteisöllä löytyy lihasta ja tuloksia saadaan kyllä aikaan, mikäli vain maltetaan tehdä yhteistyötä.


 

Ruotsi ja Suomi edelläkävijöinä

Yllättävän paljon kaivosalan terävimmästä osaamisesta löytyy kylmästä Pohjolasta. Sandströmin mukaan yli 80 prosenttia maailman maanalaisesta kaivosteknologiasta tulee Ruotsista ja Suomesta. Timantinkovaa bisnesosaamista täydentää akateeminen tutkimus, jolla on pitkät perinteet esimerkiksi juuri mineraali­puolella.

– Meillä on pohjaa mille rakentaa. Iso haaste tässä kuviossa onkin, miten saamme kaiken mahdollisen irti tästä konsortiosta, Harry Sandström pohtii.

Toinen haaste on muuttaa hivenen jähmeäksi mielletyn kaivosalan imagoa – ja mikä tärkeintä, toimialan jokapäiväistä tekemistä ja prosesseja. Myös Sandström näkee kosolti mahdollisuuksia kaivoksen elinkaaren varrella: jos ajatellaan, että prosessi alkaa malmin etsinnällä ja päättyy kenties 50 vuotta myöhemmin kaivoksen sulkeutuessa, tämä ”raaka-aineputki” on tavallaan auki puolen vuosisadan ajan – ja sellaisia asioita on paljon, jotka voitaisiin tehdä nykyistä nopeammin, fiksummin, kustannustehokkaammin…

– Esimerkiksi malmin etsintävaiheesta kaivostoiminnan käynnistymiseen voi mennä 20 vuotta. Elinkaaren varrella on paljon erilaisia vaiheita, jolloin tuotetaan ja käytetään informaatiota – kaivostoiminta todella tarjoaa big data -potentiaalia, linkittää Sandström perinteisen kaivosbisneksen nykypäivän muoti­termiin.


 


 

EIT Raw Materialsin Itämeren-aluekeskuksen tiimissä tulevaisuuden mahdollisuuksia kartoittavat (vasemmalta oikealle) Olli Salmi, Reeta Kemppainen, Mikko Korhonen ja Harry Sandström. 

Fiksu skaalaa

Harry Sandström katsoo, että kaivosalaa myllertävä muutos on tuonut tullessaan uudenlaisia liiketoimintamalleja.

– Aikaisemmin toimintaa kehitettiin aikansa ja sitten lähdettiin kertaheitolla isosti liikkeelle. Nyt voidaan aloittaa pienemmin panostuksin ja skaalata ylöspäin aina tarvittaessa, hän arvioi.

Juuri tähän saumaan voisi sopia uudenlainen start-up-ajattelu. Aloittelevien yritysten kanssa paljon töitä tekevä, EIT Raw Mineralsin asiantuntija Mikko Korhonen näkee, että tällä puolella on paljon mahdollisuuksia. Siinä missä aikaisemmin isot kaivosalan toimijat halusivat pitää koko paketin tiukasti omissa näpeissä, nyt ymmärretään ulkoistaa kaikki, mikä ei ole ihan ”corea”. Toimivan ekosysteemin rakentaminen ja ylläpito on nyt se juttu. 

– Pk-yritysten verkottaminen on hyvässä vauhdissa, koska se on tehokas keino toimittaa asiakkaalle koko paketti, Korhonen toteaa. Hänen mukaansa kyse on ikään kuin palapelin tekemisestä – laajalla yhteistyöllä löydetään parhaat ratkaisut ja toimintamallit.

Tutkijayhteisö – niin Suomessa, Ruotsissa kuin Virossakin – on tiiviisti mukana tässä prosessissa ja ”labrasta markkinoille” -ideologia on mukavassa nosteessa.

– Aallon ja muiden yliopistojen tutkimukseen perustuvia spin-offeja syntyy myös kaivosalalle, tietää Korhonen.


 

Projekteista ponnistusalustaa

Entä nyt käynnissä olevat Raw Materials -projektit? Millaisia innovaatioita on lupa odottaa? Olli Salmen mukaan projekteja on laidasta laitaan, liittyen muun muassa oppimisen tehostamiseen, liiketoiminnan skaalautumiseen ja olemassaolevan tutkimus- ja kehitysinfran fiksumpaan käyttöön.

– Projektien kautta haluamme sitouttaa ennen kaikkea pk-yrityksiä mukaan toimintaan, lisää Salmi. EU-rahaa on mukana 270 miljoonaa euroa ensimmäisen viiden vuoden taipaleelle. Koko rahoituskuvio on rakennettu niin, että EU:n rahoitus kasvaa tasaisesti seitsemän vuoden ajan, jonka jälkeen se alkaa laskea.

Otaniemen Raw Materials -tiimi on pieni: Salmen vetämässä ryhmässä on yhteensä viisi jäsentä. Paukut on suunnattu siihen, että yritykset itse saavat maksimaalisen hyödyn projekteista – ja uusia toimijoita syntyy alalle.

– Jos ajatellaan kaivostoimialaa, uusia yrityksiä voi syntyä esimerkiksi kierrätyksen, mittauksen tai informaatioteknologian ympärille, pohtii Harry Sandström. Uudet teemat kuten visualisointi ja virtualisointi tulevat nekin muuttamaan perinteistä toimialaa.


 

Jäähyväiset osaoptimoinnille?

Sandströmin mukaan kaivostoiminta on konservatiivinen toimiala, jossa osaoptimointia harrastetaan edelleen liian paljon. Tulevaisuudessa pystytään fokusoimaan paremmin siihen, että rakennetaan toimivia kokonaisuuksia, hän uskoo.

Myös kokonaan ilman ihmisiä toimiva kaivos alkaa olla mahdollisuuksien rajoissa, toteaa Olli Salmi.

– Automaation kehitys johtaa siihen, että sellaisia konsepteja tullaan varmasti näkemään jossain vaiheessa, Salmi uskoo. 

Vastaavasti kierrätyksen tehostaminen voi johtaa siihen, että jokaisesta tulee ”oman elämänsä raaka-ainekauppias” – ainakin mitä tulee esimerkiksi kannettavan tietokoneen komponentteihin.

Vain taivas siis rajana? Ei suinkaan. Salmi tiimeineen nimittäin arvelee, että jossain vaiheessa myös planeetan ulkopuolisia resursseja tullaan hyödyntämään:

– Space mining ei ole täällä vielä, mutta vielä joskus voi olla, heittää Salmi. 


 


 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
Biomateriaali taipuu moneksi – myös designkuulokkeiksi https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biomateriaali-taipuu-moneksi-–-myös-designkuulokkeiksi-.aspxBiomateriaali taipuu moneksi – myös designkuulokkeiksi
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Bioperäinen hiilidioksidi kiertoon Nokiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Bioperainen-hiilidioksidi-kiertoon-Nokialla.aspxBioperäinen hiilidioksidi kiertoon Nokialla
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Teollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-toimintatapojen-uudistaminen-luo-uutta-kilpailukykyä.aspxTeollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyä
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Älykkäämpiä tuotteita ja kokonaisuuksia – entistä tehokkaammin tuotettunahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykkäämpiä-tuotteita-ja-kokonaisuuksia-–-entistä-tehokkaammin-tuotettuna.aspxÄlykkäämpiä tuotteita ja kokonaisuuksia – entistä tehokkaammin tuotettuna
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Viisi-kysymysta-ja-vastausta-innovaatioekosysteemeista.aspxViisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Tekoälyä opetetaan tunnistamaan, kuka hyötyy kemoterapiastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoälyä-opetetaan-tunnistamaan,-kuka-hyötyy-kemoterapiasta.aspxTekoälyä opetetaan tunnistamaan, kuka hyötyy kemoterapiasta
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Vihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä ja männynkuorestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vihreämpää-elektroniikkaa-panimomäskistä-ja-männynkuoresta.aspxVihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä ja männynkuoresta
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
IPR edellä ulkomaillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Kohti hiilineutraaleja materiaalejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-hiilineutraaleja-materiaaleja.aspxKohti hiilineutraaleja materiaaleja
Kohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-potilaskeskeista-yksilollista-terveydenhuoltoa.aspxKohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoa
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Petri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Petri-Kalliokoski-Tekoaly-siirtyy-sanoista-tekoihin.aspxPetri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihin
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
Kone on inhimillisempihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Kyberturvallisuutta rokotusohjelman keinoinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuutta-rokotusohjelman-keinoin.aspxKyberturvallisuutta rokotusohjelman keinoin
Erkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehoa-tutkimukseen.aspxErkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseen
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Maailmankaupasta 90 prosenttia kulkee vesiteitse: merenkulun ilmastotyö alkaa laivojen kulutuksen ja polttoaineen ratkaisemisestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmankaupasta-90-prosenttia-kulkee-vesiteitse-merenkulun-ilmastotyö-alkaa-laivojen-kulutuksen-ja-polttoaineen-ratkaisem.aspxMaailmankaupasta 90 prosenttia kulkee vesiteitse: merenkulun ilmastotyö alkaa laivojen kulutuksen ja polttoaineen ratkaisemisesta