Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Energiaministeri laajentaisi päästökauppaa

Teksti: Juha Peltonen | Kuvat: Timo Porthan | 18.5.2018

Energiaministeri Kimmo Tiilikainen arvelee päästörajojen tiukentuvan EU:n laajuisesti, kun ilmaston lämpenemisen hidastaminen osoittautuu arvioitua vaikeammaksi. Hänen mielestään päästökauppa on tehokkain tapa päästöjen vähentämiseen, mutta sen piiriin pitäisi saada nykyistä suurempi osuus päästöistä.

​Suomi on ollut eturintamassa muodostamassa parinkymmenen maan koalitiota hiilen käytön lopettamiseksi. Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen toteuttaa samaa tavoitetta.

– Tämä on yksi konkreettinen steppi, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Suomi on vauhdittanut kehitystä omalla esimerkillään. Vuodeksi 2020 asetettu tavoite uusiutuvan energian osuudeksi kokonaiskulutuksesta saavutettiin jo 2014. Tavoite oli 38 prosenttia, nyt ollaan 40 prosentin paikkeilla.

Voimassa oleva kansallinen tavoite uusiutuvan osuudeksi kokonaiskulutuksesta vuodeksi 2030 on puolet. Sähköntuotannosta jo lähes 80 prosenttia on päästötöntä, mutta kaukolämmöntuotannosta uusiutuvaa on vasta 36 prosenttia. Lämmityksessä ja liikenteessä onkin energiaministerin mukaan suurempi urakka.

– Uusiutuvasta energiasta puhuttaessa esiin nousevat usein tuulivoima ja aurinkoenergia, joilla tuotetaan sähköä. Mutta suurempi haaste on kivihiilen korvaamisessa ja öljystä eroon pääsemisessä, Tiilikainen sanoo.

Polttonesteisiin uusiutuvien sekoitevelvoite

Kiinteiden biomassojen hyväksyminen uusiutuvaksi liikennepolttonesteiden raaka-aineeksi oli Suomen toivoma ratkaisu, jonka eteen Suomi ja Ruotsi tekivät paljon työtä EU:n parlamentissa.

– Nyt säädöspohja on suotuisa meidän tavoitteille, ministeri sanoo.

Uusiutuvien raaka-aineiden sekoitevelvoitteesta liikenteen polttonesteisiin päätetään tämän vuoden aikana. Se on tällä hetkellä järein keino vaikuttaa liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen, ja vaikuttaa myös uusiutuvan energian osuudelle asetetun tavoitteen saavuttamiseen.

Myös lämmityksessä käytettävään polttoöljyyn tulee sekoitevelvoite. Hallituksen strateginen linjaus uusiutuvien osuudeksi polttoöljyssä on kymmenen prosenttia, mutta asiaa koskeva laki aikatauluineen on vasta työn alla. Alan toimijat ovat mukana työryhmässä. Liikenteen polttonesteissä sekoitevelvoitteeksi kaavaillaan 30 prosenttia.

Kivihiilikielto voimaan jo 2025?

Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen 2020-luvun aikana on linjattu jo nykyisen hallituksen ohjelmassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt hiilikiellon vaikutusarvion, jossa ministeri Tiilikainen halusi selvitettävän myös vuoteen 2025 aikaistetun hiilenkäyttökiellon vaikutukset.

Hallitus on päättänyt, ettei tavoitetta aikaisteta, mutta 90 miljoonan euron kannustepaketilla kompensoidaan tarvittavia korjausinvestointeja niille kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.

Energiaministeri ei näe hiilenkäyttö- kiellon vaikuttavan sähkön riittävyyteen teollisuudelle. Ennen hiilen kieltoa Olkiluoto 3 on toiminnassa, ja se on volyymiltaan eri luokkaa kuin hiilellä tuotettu sähkö yhteensä.

– Hiiltä käytetään pääasiassa kaukolämmön tuotantoon, ja siitäkin on viime kuukausilta monia hyviä uutisia. Oulun Energia investoi 200 miljoonaa euroa yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantolaitokseen, Lahdessa Kymijärvi 3 on hiiltä korvaava biomassalaitos ja Vantaallakin on isot investoinnit, Tiilikainen listaa.

Huoltovarmuuspolttoaineena kivihiilellä sen sijaan on merkitystä, ja Tiilikainen haluaa hiilenkieltolakiin kriiseihin varautumisen näkökulman mukaan hiilenkieltolakiin.

Tavoitetaso muuttuu ennen vuotta 2030

Kivihiilen energiakäyttö Suomessa on kokonaisuudessaan EU:n päästökaupan ja päästökaton piirissä. Teollisuuden edusmiehet ovat pitkin talvea arvostelleet, että hiilidioksidipäästöjen alentaminen kivihiilen käyttökiellolla Suomessa johtaa siihen, että jokin toinen EU-maa voi vastaavasti päästää enemmän. Silloin ilmakehän hiilitase ei muutu, vaikka energiantuotannon kustannukset kylmässä Pohjolassa kasvavat.

– Teoriassa oletus on totta, kun on yhteinen päästökauppajärjestelmä. Mutta energiateollisuuden huomio on staattisen tilanteen arvio. Itse näen, että järjestelmä on dynaamisessa vaiheessa. Lainsäädäntö ei säily muuttumattomana seuraavat 13 vuotta, vaan elää matkan varrella, Tiilikainen arvioi.

Lisäksi Suomella on mahdollisuus jättää vähentyneet päästöoikeudet käyttämättä, eli vetää ne pois markkinoilta.

– Kivihiilestä irtautuminen tarvitsee edelläkävijämaita.

Pariisin ilmastosopimukseen sisältyy viiden vuoden välein tehtävä päästötavoitteiden arviointi. Energiaministerin oletus on, että ensi syksynä pidettävässä ilmastokokouksessa tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen todetaan mahdottomaksi.

– Silloin keskustellaan siitä, miten se saataisiin rajoitettua edes kahteen asteeseen. Veikkaan, ettei mene monta vuotta, kun EU:n sisällä puhutaan päästövähennystavoitteiden tiukentamisesta.

Tällä hetkellä Suomessa on lainsäädäntöpohja vuoteen 2030 asti. Kivihiilen käyttökielto on osa valmistelua, jolla hallitus toteuttaa energia- ja ilmastostrategiaansa.

– Todennäköisesti tavoitetasoa muutetaan. Mitä nopeammin maat irtautuvat kivihiilen energiakäytöstä, sitä helpompi tavoitteet on saavuttaa.

Kimmo Tiilikainen-1651.jpgEnergiaministeri piirtää, kuinka päästökaupan piirissä on vain puolet päästöistä.

Päästökauppa laveammaksi

– EU:ssa puolet päästöistä on päästökaupan ulkopuolella. Järjestelmän piirissä ovat teollisuus ja energiantuotanto, joilla on kovempi vähennystavoite kuin muilla.

Ministerin mukaan tällainen johtaa vuoteen 2030 mennessä tilanteeseen, jossa nykyistä pienempi osuus päästöistä on tehokkaan ohjauksen piirissä.

– Tavoitteiden tiukentaminen lisää epäsuhtaa, jolloin tehokkain ohjauskeino ohjaa entistä pienempää osaa päästöistä, Tiilikainen sanoo. Hän toivoo EU:ssa keskustelua siitä, mitä elementtejä voitaisiin ottaa päästökaupan piiriin. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys, liikenne tai työkoneiden polttoaineet.

– Aion nostaa EU-pöydissä esiin, miten päästökauppa saataisiin kattamaan suurempi osuus hiilidioksidipäästöistä. Tämä on keskustelua, ei vielä valmis malli. EU:lla on riittävästi aikaa pohtia, mikä palikka siirretään, Tiilikainen sanoo.

Hän pitää päästökauppajärjestelmää ensisijaisena ohjauskeinona Suomessakin.

– EU on samaa pelikenttää, joten se on reilu kaikille. Pariisin sopimuksessa on lähtökohta, että eri maanosien järjestelmiä nivottaisiin yhteen. Se on markkinalähtöinen suunta, joka kohdentaa päästövähennystoimia kustannustehokkaasti. Mutta periaatteena pitää olla, että päästökaupan ohjaava vaikutus ulotettaisiin nykyistä laveammalle, jolloin saataisiin suurempi osuus päästöistä mukaan. Sitä ajatusta haluan EU-tasolla ruokkia.

Uusia teknologioita tarvitaan

Sipilän hallitus on sitoutunut tavoittelemaan Suomelle paikkaa kierto- ja biotalouden kärkimaana.

– Meillä on perusajatuksena olla etunojassa, koska ratkaisuja tarvitaan kautta maailman. Tutkimus- ja kehityspanostusta suunnataan tähän. Niukkuuttahan siinä jaetaan, mutta uuden kehittämiselle on tilaa, Tiilikainen lupaa.

Toukokuun lopussa Pohjoismaat isännöivät Kööpenhaminassa ja Malmössä pidettävää Clean Energy -ministerikokousta, jonka osallistujamaat ovat käytännössä G20 ja Pohjoismaat. Kokous päivittää, mitä maailmassa tapahtuu puhtaan energian saralla.

Pariisin ilmastosopimus antaa vuosikymmeniksi vahvan selkänojan kehittää uusia teknologioita kestävän kehityksen näkökulmasta.

– Ennen ei ole ollut näin vakaata näkymää, että uusia teknologioita tarvitaan. Siinä mielessä nyt on ratkaisujen aika. Kyse on siitä, miten yritykset reagoivat haasteeseen ja miten valtio ruokkii kehitystarvetta, jotta suomalaisyritykset pärjäävät.

Energiaministerin mukaan lähimmät viisi vuotta vaikuttavat siihen, mistä asemasta Suomi kisaan pääsee.

– Suuri kehitystarve on huomattu kaikkialla, mutta meillä on paljon etuja. Koulutus, korkea teknologia ja ympäristön tilan vertailut vahvistavat mielikuvaa, että meillä on osaamista. Suomea kohtaan on paljon kiinnostusta.

Tiilikaisen mukaan Suomella ja Pohjoismailla on paljon annettavaa, mutta ratkaisut on saatava käyttöön.

– Meillä on ratkaisuja kaupallistamista vaille valmiina, hän sanoo.

 

Hiilestä luopujille kannustepaketti

Kivihiiltä käytetään merkittävissä määrin Suomessa vain kahdeksalla paikkakunnalla. Hiilestä luopuminen ei aiheuttaisi kustannuksia niinkään monella, sillä kivihiilen energiakäyttö vähenee myös markkinaehtoisesti. Suurin vaikutus olisi Helsingissä, Vaasassa ja Espoossa. Hallitus kompensoi vaikutuksia kannustepaketilla.

Pöyry Management on selvittänyt kivihiilen kieltämisen vaikutuksia työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvitys luovutettiin energiaministeri Kimmo Tiilikaiselle maaliskuun lopulla.

Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen on linjattu hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa, mutta aikataulusta oli kaksi versiota; kivihiilestä luopuminen tapahtuu joko vuoteen 2030 tai 2025 mennessä.

Hallitus päätti huhtikuun alkupuolella, että Kivihiilen kielto energiantuotannossa kielletään lailla 2029. Lisäksi valmistellaan 90 miljoonan euron kannustepaketti niille kaupunkien lämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilestä jo vuonna 2025.

Isoimmat kivihiilen käyttäjät ovat kahdeksalla paikkakunnalla. Helsinki, Espoo, Vantaa, Vaasa, Naantali, Lahti, Pietarsaari ja Kirkniemi käyttivät 90 prosenttia Suomessa vuonna 2016 käytetystä kivihiilestä.

Pöyryn vaikutusarvion mukaan kivihiiltä käyttävän lämmöntuotannon kapasiteetti laskee markkinaehtoisestikin vuoteen 2030 mennessä merkittävästi, mutta korvausinvestoinnit ajoittuvat pääosin 2020-luvun jälkipuoliskolle.

Kivihiilen energiakäyttö vuonna 2016 oli 22 TWh, mutta vähenisi vuoteen 2025 mennessä 5–7 terawattituntiin ja olisi enää 3,5 TWh vuonna 2030. Kivihiiltä käyttävä kaukolämmön tuotantokapasiteetti laskisi vastaavasti 2055 MW:stä 1 100 megawattiin vuonna 2025 ja 480 megawattiin viisi vuotta myöhemmin.

Kivihiilen energiakäytön lopettaminen vuonna 2025 aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia kaukolämmön tuotantoon erityisesti Vaasassa ja Helsingissä, ja lisäkustannuksia myös Espoossa, Vantaalla ja Turun seudulla. Selvityksessä käytettyjen oletusten perusteella kokonaisvaikutus voisi nousta 200 miljoonaan euroon vuosina 2024–2033.

Yksi vaikutusarvion tulosten epävarmuutta lisäävä tekijä on, että siinä on oletettu kivihiiltä korvaavaa biomassaa olevan saatavilla myös pääkaupunkiseudulle. Hiilikiellon aikaistamisella vuoteen 2025 biomassan käyttö kasvaisi 2–2,2 TWh, ja osa siitä tuotaisiin ulkomailta. Maakaasun käyttö lisääntyisi 1,6–2,6 TWh.

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-tavoittelee-karkipaikkaa-tekoalyn-soveltamisessa.aspxSuomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Kännykällä mielenrauhaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kannykalla-mielenrauhaa.aspxKännykällä mielenrauhaa
Kone on inhimillisempihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Huoltoapua astronauteillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Huoltoapua-astronauteille.aspxHuoltoapua astronauteille
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Kovaakin kovempi vientituotehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Kun osaat mitata, osaat parantaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Erkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehoa-tutkimukseen.aspxErkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseen
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon