Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​Kuva 1. Biopolttoaineissa voidaan hyödyntää seoksia, joita hienokemia ei voi hyödyntää.

Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja

Matti Reinikainen ja David Thomas | 6.5.2015

​Puubiomassa on monipuolinen raaka-aine, jota on jo pitkään käytetty esimerkiksi rakennusmateriaalien, paperin ja öljyjen valmistuksessa. Vaikka Suomen metsävarat kasvavat nopeammin kuin niitä hyödynnetään, niiden käyttö sellu- ja paperiteollisuudessa vähenee jatkuvasti, joten perinteisten alan yritysten täytyy löytää puulle vaihtoehtoisia käyttötapoja. 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman Suomen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa Suomen biotalouden tuotos 60 miljardista eurosta 100 miljardiin vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa i

Uusiutuvista lähteistä saatavien kemikaalien kysyntä on samaan aikaan kasvanut nopeasti, ja nyt kaivataankin kipeästi vaihtoehtoisia, mieluiten ympäristöä säästäviä tuotantoreittejä. Halutuimpia kemikaaleja ovat puhtaat aromaatit, kuten bentseeni, tolueeni ja ksyleeni (BTX)ii

Kemianteollisuuden vaikutus ulottuu arkielämän jokaiselle osa-alueelle, sillä se tuottaa esimerkiksi muoveja, polttoaineita, lääkkeitä ja maaleja. Teollisuus on perinteisesti käyttänyt raaka-aineena raakaöljyä, josta voidaan valmistaa hyvin monenlaisia kemikaaleja. Se on myös yksi harvoista käytettävissä olevista aromaattien lähteistä. Biomassan käyttö kemiallisten tuotteiden raaka-aineena lisääntyy etenkin perinteisten kemiallisten raaka-aineiden tuotannossa. 

Vaihtoehtoisista raaka-aineista, kuten sokereista, kasviöljyistä ja puubiomassasta, voi tulla korvaavia raaka-aineita drop-in-kemikaalien tuotannossa. Merkittävät alan toimijat eivät vielä ole valmiita käyttämään niitä laajamittaisesti ennen kuin  niiden puhtauteen ja tasaiseen tuotantoon liittyvät haasteet on ratkaistu. Sen vuoksi painopiste on alustavasti ollut biopolttoaineiden markkinoilla, missä kemikaaliseoksia voidaan käyttää ilman monimutkaisia puhdistus­prosesseja. Tämä ei valitettavasti päde hienokemiassa, missä kemiallisen tuotteen puhtausvaatimus on yleensä yli 98 prosenttia (Kuva 1). Tämä heijastuu suoraan BTX-aromaattien polttoaineseoksia korkeammassa arvossa.  

iBet-projektissa Thermochemical Bio­economy – Integrated production of bioaromatics, other chemicals, fuels and energy (Termokemiallinen bioekonomia – Bioaromaattien, muiden kemikaalien, polttoaineiden ja energian integroitu tuotanto) kehitettiin toteuttamis­kelpoinen ja selektiivinen konsepti BTX-aromaattien valmistukseen puubiomassasta. Kehitetty prosessi vähentää huomattavasti fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta kemikaalien tuotannossa. Se myös edistää kotimaisen biomassan tehokasta konversiota korkean arvonlisän tuotteiksi ja energiaksi. VTT:n Bioruukin tutkimus- ja pilotointikeskukseen Espoon Kivenlahteen rakennetaan laitteisto, jolla voidaan demonstroida  korkealaatuisten bio-BTX-aromaattien tuotanto useiden kilojen kokoluokassa. Synteettistä reittiä kehitetään laitoksessa edelleen prosessin teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden parantamiseksi, jotta päästään lähemmäs kaupalliseen käyttöön soveltuvaa prosessia.

impulssi-kaasutus-puubiomassa-kuva2.jpg
 

Kuva 2. Kaasutusta hyödyntämällä puubiomassasta voidaan valmistaa hyvin erilaisia tuotteita.

Biomassan kaasutus

Kaasutus on prosessi, jolla puubiomassa muunnetaan pääasiassa hiilimonoksidista ja vedystä koostuvaksi synteesikaasuksi kuumentamalla massaa (yli 800 ⁰C) polttamatta ja rajoittamalla hapensaantia. Synteesikaasureaktiot eivät periaatteessa ole riippuvaisia käytettävästä raaka-aineesta, mutta käytännön toteutuksessa niissä on kuitenkin merkittäviä eroja. Kaasutus­prosessi on ollut käytössä jo pitkään, mutta biomassan kaasutuksesta ja kaasun puhdistuksesta on toistaiseksi vähemmän kokemusta. 

Biomassaa käyttävälle laitokselle on tunnusomaista pienempi koko: ne ovat yleensä yhtä tai kahta kertaluokkaa pienempiä kuin hiiltä tai maakaasua käyttävät laitokset. Katalyyttisellä Fischer-Tropsch-menetelmällä hiilimonoksidi ja vety muunnetaan erilaisiksi hiilivety­seoksiksi, joita voidaan hyödyntää joko liikennepoltto­aineena  tai jatkojalostaa kemikaaleiksi. Viitteessä iii on kattava Fischer-Tropsch-synteesiin liittyvä tietokanta. VTT on tutkinut biomassan kaasutusta, kaasun puhdistusta ja synteesi­kaasun konversiota arvokkaiksi tuotteiksi. Äskettäin julkaistussa raportissa on yhteenveto 20 tuotantolaitoskonseptin teknis-taloudellisesta arvioinnista. Tarkastelun kohteena on suuritehoinen leijukerroskaasutuslaitos (300 MW)iv

Teknologian onnistuneesta demonstraatiosta huolimatta sitä ei toistaiseksi käytetä kaupallisissa tuotantolaitoksissa. Tämä johtuu osaltaan lajissaan ensimmäisen  laitoksen korkeista investointikustannuksista sekä merkittävistä poliittisista epävarmuustekijöistä. VTT on kehittänyt uusia, pienempiin laitoksiin soveltuvia prosesseja parantaakseen prosessien talou­dellisuutta ja edistääkseen niiden  kaupallista käyttöä. Tässä esiteltävä bio-BTX-prosessi soveltuu 50–100 MW:n tehoisiin tuotantolaitoksiin.

Selektiivinen bentseenin, tolueenin ja ksyleenin (BTX) synteesi

Biomassan kaasutuksen, Fischer-Tropsch-­synteesin ja aromatisoinnin yhdistäminen mahdollistaa BTX-kemikaalien tuottamisen korkealla saannolla (Kuva 2).

BTX:n tuotantoa varten rakennettiin uusi kaksivaiheinen putkireaktorijärjestelmä (kuva 3). Raaka-aineena käytetään biomassan kaasutuksessa syntyvää synteesi­kaasua. Kaasutuksen aikana muodostuvat kevyet aromaatit erotetaan ja yhdistetään synteesituotteeseen. Ensimmäisessä vaiheessa synteesikaasusta tuotetaan runsaasti olefiineja ja happipitoisia  yhdisteitä sisältävä tuoteseos rauta­pohjaisella katalyytillä, jonka aktiivisuutta edistetään piillä, kuparilla ja kaliumilla. 

Ensimmäisessä vaiheessa saadusta seoksesta tuotetaan toisessa vaiheessa aromaatteja La-Zn-zeoliittikatalyytin avulla (ZSM-5). Reaktio tapahtuu huomattavasti alhaisemmassa paineessa kuin Fischer-Tropsch-synteesissä yleensä. Alhainen reaktiopaine (< 15 baaria) edistää haluttujen olefiinien muodostumista ja vähentää prosessikustannuksia. Reaktorin rakenne esitetään kuvassa 4. 

Muodostuvalla hiilivetytuotteella on erinomainen selektiivisyys bentseenin, tolueenin ja ksyleenien suhteen. Aromaattijakeen tyypillinen koostumus esitetään kuvassa 5. Jakaumaa ohjataan lämpötilan ja vaihtuman avulla. Tämä on tietääksemme ensimmäinen esimerkkiprosessi, jolla BTX-komponentteja voidaan tuottaa biomassasta näin korkealla saannolla.

impulssi-kaksivaiheinen-reaktorijarjestelma-kuva3.jpg
 

Kuva 3. Kaksivaiheinen reaktorijärjestelmä BTX:n tuotantoon.

impulssi-reaktorin-rakenne-kuva4.jpg
 

Kuva 4. Reaktorin rakenne.

BTX:n puhdistus

Vaikka saadun raakatuotteen puhdistus on  periaatteessa varsin suoraviivainen prosessi, ei kirjallisuudesta löydy raportteja synteesikaasusta tai biomassasta tuotettujen BTX-seosten onnistuneesta puhdistuksesta. Puhdistus on avainasemassa, kun etsitään ratkaisua puhtaiden BTX-jakeiden tuottamiseen biomassasta. Kaasukromatografisen analyysin mukaan raaka-aine sisälsi eniten tolueenia (42,8 %) ja bentseeniä (23,0 %); katso kuva 6. Erittäin juoksevalla nesteellä oli erinomainen fyysinen rakenne, joka soveltuu laboratoriokäsittelyyn ilman esikäsittelyä, kuten suodatusta tai esikuumennusta.

Raaka-BTX puhdistettiin Vigreux-tislauksella ja kiteytettiin kylmätekniikalla. Siitä erotettiin korkean puhtausasteen (> 80 %) BTX-komponentteja. Yli 85 % tuotetusta bentseenistä oli yli 90-prosenttista, ja epäpuhtautena oli vain tolueenia. 

Puhtaan bentseenin ja tolueenin erottelusaanto BTX-seoksesta oli hyvä (yli 49 % tuotteen kokonaismäärästä). Seuraava askel on materiaalin hyödyntäminen arvokkaissa biopohjaisissa yhdisteissä joillakin täsmämarkkinoilla. Sen vuoksi materiaalin korkea laatu osoitettiin VTT:llä suorittamalla kolmivaiheinen synteesi, jossa valmistettiin esimerkkituotteena bioparasetamolia (Kuva 7).

impulssi-tuotetun-aromaattiseoksen-tuotejakauma-kuva5.jpg
 

Kuva 5. Tuotetun aromaattiseoksen tuotejakauma.

impulssi-raaka-btx-rakenne-kuva6.jpg
 

Kuva 6. Raaka-BTX:n rakenne.

Yhteenvet​o

VTT on osoittanut, että puubiomassa voidaan muuntaa onnistuneesti bentseeniksi, tolueeniksi ja ksyleeniksi (BTX) korkealla saannolla. Yli 85 prosenttia erotetusta bentseenistä oli yli 90-­prosenttista, ja noin 50 prosenttia erotetusta tolueenista oli puhtausasteeltaan 70-prosenttista (epäpuhtaus ksyleeniä). Puhtaiden BTX-jakeiden alustavaksi litrahinnaksi laskettiin 1,4 euroa. Hinta on korkeampi kuin raakaöljystä tällä hetkellä saatavan materiaalin hinta (noin 1,0 €/l), mutta huomattavasti kilpailukykyisempi kuin muilla vastaavilla biopohjaisilla reiteillä.

Prosessia voidaan soveltaa drop-in-­kemikaalien eli biopohjaisten platform-­kemikaalien tuotantoon. Sekä bentseeniä että tolueenia voidaan kuitenkin hyödyntää myös erikoistuneempien komponenttien, kuten esimerkkiyhdisteenä olleen parasetamolin, valmistukseen. Tämä monimutkainen synteettinen reitti osoittaa omalta osaltaan, miten korkea­laatuisia menetelmällä tuotetut aromaatit ovat.

Käytettävissä olevan toteutuskelpoisen ja tehokkaan prosessin hyödyntämistä suuremmassa mittakaavassa jatketaan VTT:n Bioruukin tutkimus- ja pilotointikeskuksessa. VTT aikoo demonstroida  koko biomassasta aromaateiksi ja lopputuotteiksi käsittävän prosessin teollista toteutuskelpoisuutta valmistamalla  useita kiloja materiaalia.

impulssi-tuotettu-bentseeni-parasetamoli-synteesi-kuva7.jpg
 

Kuva 7. Tuotetun bentseenin laadun esittely parasetamolin synteesillä.​

matti-reinikainen.jpgMatti Rei​​nikainen

Kemiantekniikan tohtori Matti Reinikainen on johtava tutkija VTT:n katalyysiä ja synteettisiä polttoaineita tutkivassa ryhmässä. Matti väitteli tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa. Hän on ollut VTT:n palveluksessa vuodesta 1987 lähtien ja jo yli 25 vuoden ajan ollut VTT:n katalyysitutkimuksen johtavia voimia. 

Matilla on 28 vertaisarvioitua julkaisua ja seitsemän patenttia. Hän tutkii tällä hetkellä biomassapohjaisia kemikaaleja ja kaasukromatografia-analyysimenetelmiä.


 

david-thomas1.jpg

​David Tho​​mas

Kemian tohtori David Thomas toimii erikoistutkijana VTT:n kemiallista synteesiä ja polymerisaatioteknologioita tutkivassa ryhmässä. David väitteli tohtoriksi foto­kromaattisen kemian alalta Leedsin yliopistossa Englannissa. Hän toimi teollisuuden palveluksessa yli yhdeksän vuotta, joten hänellä on kattava kokemus teollisista synteeseistä ja prosessien optimoinnista. 

Davidilla on seitsemän vertaisarvioitua julkaisua ja kaksi patenttia. Hän keskittyy tällä hetkellä biomassan hyödyntämiseen (valorisaatio), edistyneeseen spektroskopiaan ja puhdistukseen.​

 

Lähteet

i Työ- ja elinkeinoministeriö, 8.5.2014.

ii T. Werpy, G. Peterson, Top Value Added Chemicals from Biomass, elokuu 2004, http://www.plasticstoday.com/articles/anellotech-successfully-produces-kilogram-scale-green-BTX-140527

iii A. Stranges (toimittaja), Fischer-Tropsch-arkisto, http://www.fischer-tropsch.org, luettu 16.3.2015.

iv I. Hannula ja E. Kurkela, Liquid transportation fuels via large-scale fluidised-bed gasification of lignocellulosic biomass; VTT Technology 91, 2013.


 



 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Puun voimalla biotalouteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Mitä ja miten tulevaisuudessa syödään?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-ja-miten-tulevaisuudessa-syodaan.aspxMitä ja miten tulevaisuudessa syödään?
Tulevaisuuden sensorihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Fuusiosta kestävä ratkaisu energiapulaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fuusiosta-kestävä-ratkaisu-energiapulaan.aspxFuusiosta kestävä ratkaisu energiapulaan
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Pakkausmuovi vaihtuu puukuituunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pakkausmuovi-vaihtuu-puukuituun.aspxPakkausmuovi vaihtuu puukuituun
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Kiertotalous sakkaa – materiaalit pitää saada kiertoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kiertotalous-sakkaa-–-materiaalit-pitää-saada-kiertoon-.aspxKiertotalous sakkaa – materiaalit pitää saada kiertoon
Ydinvoimalla ilmastonmuutosta vastaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinvoimalla-ilmastonmuutosta-vastaan.aspxYdinvoimalla ilmastonmuutosta vastaan
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Teollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-toimintatapojen-uudistaminen-luo-uutta-kilpailukykyä.aspxTeollisuuden toimintatapojen uudistaminen luo uutta kilpailukykyä