Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​

Joustavan energiatuotannon kärkimaaksi

Antti J. Lagus | 31.12.2014

​Neo-Carbon Energy -tutkimushankkeessa selvitetään, miten uusi energiajärjestelmä toimii.

EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät, että energiajärjestelmän pitää olla käytännössä täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä. Jos tuo tavoite halutaan saavuttaa, vuonna 2030 täytyy muutoksen olla jo täydessä käynnissä. Ratkaisuksi on perinteisesti ehdotettu kahta tietä, joista toinen on ydinvoima ja toinen fossiilisten polttoaineiden käytön jatkaminen, jossa on hiilidioksidin talteenotto ja loppusijoitus.

VTT on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa aloittanut Tekesin rahoittaman Neo-Carbon Energy -tutkimushankkeen, jossa selvitetään tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisia periaatteita. Aurinko- ja tuulienergialla oletetaan olevan iso rooli – jos ei Suomessa, niin ainakin pääosassa muuta maailmaa.

– Aurinkosähkön hinnan laskun ansiosta aurinko­energiaa voidaan käyttää laajassa mitassa mutta vain sopivan energiavarastojärjestelmän kanssa. Aurinkoenergian hinta on puolittunut vuodesta 2008. Nyt laajamittainen tuotanto on lähtenyt liikkeelle myös muissa maissa kuin Saksassa. Esimerkiksi Suomessa aurinkosähkön tuottaminen maksaa nyt 120 euroa megawattitunnilta ja vuonna 2030 arvioiden mukaan puolet siitä, toteaa projektin koordinaattori, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä.

Kun hinta on 60 euroa megawattitunnilta, aurinkoenergia on halvempaa kuin moni nykyinen sähköntuotanto. Suomessa aurinko paistaa täydellä teholla noin 900 tuntia vuodessa. Paremmilla alueilla määrä kaksin- tai lähes kolminkertaistuu. Tämä merkitsee, että Välimeren maissa megawattitunnin hinnaksi tulee vuonna 2030 vain 30 euroa. Vainikan mukaan tällöin aurinkosähkö olisi halvinta olemassa olevaa sähköä.

Vainikka kysyy, pitäisikö trendi ottaa Suomessakin vakavasti ja mitä tulee tapahtumaan, jos näin käy. Tästä Neo-Carbon Energy -hankkeessa on kysymys. Tuotantokapasiteetilla on taipumus siirtyä käyttämään halvinta tapaa, ja tästä voi syntyä itseään kiihdyttävä kierre.


Varastojärjestelmien osaajaksi

Energiaa pitää varastoida laajamittaisesti ja toimittaa myös liikennekäyttöön. Perusteollisuus kuitenkin tarvitsee tasaista energiavirtaa, jollaista tuottavat vanhat energialähteet kivihiili, maakaasu ja ydinvoima. Aurinko- ja tuuli­voimaan liittyvä energian varastointiongelma pitää ratkaista. 

Teknologisesti ottaen projektissa on kyse energiavarastoinfrastruktuurin kehittämisestä. Vainikka muistuttaa, että vaikkei Suomesta koskaan tulisikaan maailman johtavia tuuliturbiinien tai aurinkopaneelien valmistajia, varasto­järjestelmien ja niiden ohjauksen ympärille syntyvästä ekosysteemistä Suomelle riittäisi pienikin osa.

– Energia voidaan varastoida hiilivetyinä, joita syntyy, kun annetaan eri lähteistä tuodun hiilidioksidin ja sähköllä tuotetun vedyn reagoida keskenään. Suomeen on jo rakenteilla nesteytetyn maakaasun säiliöverkosto, ja Manner-Eurooppaan meidät yhdistää maakaasuputki, joten metaanin käyttö on yksi mielenkiintoisimmista vaihtoehdoista, Vainikka sanoo.


Varastokapasiteettia voidaan mallintaa

Projektissa on panostettu merkittävästi myös energiajärjestelmän dynaamiseen mallinnukseen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Christian Breyer mallintaa VTT:n tutkijoiden kanssa tuntitasolla sitä, paljonko eri puolilla maailmaa on aurinko- ja tuulienergian tuotantoa sekä muuta tuotantoa, miten ne voivat tasapainottaa toisiaan ja milloin varastointia ja siirtoa tarvitaan.

Kun malliin tuodaan mukaan liikenteen lisäksi myös teollisuus, syntyy kuva siitä, paljonko erilaisia toimintoja tarvitaan ja miltä uusi energiajärjestelmä näyttää.

Teknologiset komponentit hiilivetyvarastojen toteuttamiseksi ovat jo Vainikan mukaan olemassa. Vuoteen 2020 mennessä odotetaan, että energian varastoinnissa kustannukset puolittuvat. 


Pilotit luovat markkinoita

– Kysymys on loppujen lopuksi varastointitekniikan hinnoittelusta. Investoijan pitää saada pääomakulunsa katetuiksi. Pilotit pitääkin saada käyntiin, jotta tekniikkaa päästään oppimaan ja päästään luomaan markkinoita, Vainikka sanoo.

Vainikka vertaa nykyistä energiavarasto­kehitystä taajuusmuuttajien syntymiseen 1970-luvulla. Ne kehitettiin Helsingin metron käyttöön. Samoin ensimmäinen GSM-verkko lähti liikkeelle vaatimattomasti, kun Nokia toimitti sen Radiolinjalle vuonna 1991. Vainikan mukaan nytkin on tarpeen ottaa käyttöön ensimmäisiä pilottihankkeita, joista energia­varastointi lähtee leviämään.

Hankkeen ohjausryhmässä on mukana viitisentoista Suomen johtavaa alan yritystä. VTT on vetovastuussa 14,2 miljoonan euron kokonais­budjetin projektista. Budjetista noin puolet on VTT:n, noin kuusi miljoonaa euroa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja miljoonan verran on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen budjettia. 


Tulevaisuuden voimalaitos hahmottuu

Tulevaisuuden tutkimuksen lisäksi projektin työpaketteja ovat muun muassa energiajärjestelmän rakenteen tutkimus ja mallinnus, liiketoimintaketjut, prosessien tekninen mallinnus ja kokeellinen toiminta, joka näyttää, miltä tulevaisuuden voimalaitos voisi näyttää. 

– Tulevaisuuden voimalaitos ei vain tuota energiaa, vaan voi ottaa sitä myös sähköverkosta ja varastoida sen ja tuoda tarvittaessa sen takaisin. Neo-Carbon Energy -järjestelmässä energian­tuotanto toimii eräänlaisessa suljetussa kierrossa hiilidioksidipäästöjä hyväksi käyttäen, Vainikka visioi. 

Hiilidioksidista voidaan valmistaa myös muuta kuin energiatuotteita, vaikkapa synteettisiä materiaaleja.

Suomen sellutehtaat voisivat tuottaa uusiutuvalla sähköenergialla hiilidioksidipäästöistään hiilivetyjä. Näin saatu polttoaine, esimerkiksi metaani, riittäisi erinomaisesti Suomen koko liikenteen käyttämiseen, joka kuluttaa vuodessa noin 55 terawattituntia. Näin nykyinen ajoneuvo­kanta voitaisiin muuntaa epäsuorasti uusiutuvalle sähkölle, sillä polttomoottori­autot voidaan muuntaa yksinkertaisella lisäsarjalla kaasuautoiksi. Metaania voitaisiin myös viedä Keski-Eurooppaan.

     

Energian varastointimarkkinoilla paljon pelipaikkoja​​

Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen toteaa, että sääilmiöitä tasapainottamaan tarvitaan kysynnän joustoa tai energian varastointia. Energiamarkkinoiden pullonkaulaan, energianvarastointiin, kehitetään ratkaisuja Neo-Carbon Energy -hankkeessa. 

Climate Leadership Council on tänä vuonna Sitran ja useiden suomalaisyritysten perustama yhdistys, joka haastaa Suomea nopeampiin toimiin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Jouston toteuttamiseksi tarvitaan älykkäitä sähkö­verkkoja. Myös energian varastoinnin ja varastojen purun pitää tapahtua nopeasti, ja tähänkin tarvitaan älykkäitä sähköverkkoja, Keronen sanoo.

Neo-Carbon Energy -hanke avaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia pienistä palveluyrityksistä suuriin energia-alan toimijoihin. Keronen uskoo, että tulevien ratkaisujen tarve on iso ja että osallistuvien yritysten määrä lisääntyy matkan varrella.

– Energian varastointimarkkinat ovat kehittymättömät ja pelipaikkoja siellä on vaikka kuinka paljon, Keronen sanoo.

Läheistä yliopistoyhteistyötä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Christian Breyer sanoo, että Neo-Carbon Energy -hanke kattaa koko arvoketjun. Siinä selvitetään paitsi tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja energian tuotantoa myös loppukuluttajien näkemyksiä. Selvitettävä aikajänne ulottuu vuosisadan puoliväliin asti, sillä energiajärjestelmät ovat käytössä monia vuosikymmeniä.

– Projektin työpaketeissa yliopisto tekee läheistä
yhteistyötä VTT:n kanssa. Haemme kestävän kehityksen mukaista energiaratkaisua, jossa otetaan huomioon niin kustannustehokkuus kuin eri energiamuodot ja energiaturvallisuuden lisääminen. Hanke on tärkeä Suomelle, etenkin jos suomalaiset yritykset kykenevät kaupallistamaan siinä tutkittavaa teknologiaa, Breyer arvioi.

Projektissa tutkitaan sähkön varastointia metaanina. Breyerin mukaan metaani tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden myös liikenteen polttoaineeksi. Uudistuvana polttoaineena se on kestävämpi vaihtoehto kuin fossiilinen bensiini, eikä kehittyvästä akkuteknologiasta huolimatta akkuja voida ottaa käyttöön esimerkiksi meriliikenteessä tai pitkän matkan kuljetuksissa.


 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Ihmisten jäljillähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Kohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-potilaskeskeista-yksilollista-terveydenhuoltoa.aspxKohti potilaskeskeistä, yksilöllistä terveydenhuoltoa
Autonominen maailma on jo täällähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonominen-maailma-on-jo-taalla.aspxAutonominen maailma on jo täällä
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Energia-ala varautuu yhdessä kyberuhkiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energia-ala-varautuu-yhdessa-kyberuhkiin.aspxEnergia-ala varautuu yhdessä kyberuhkiin
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Suomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmallehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle.aspxSuomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmalle
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Älypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alypuhelinsovelluksella-tyohyvinvointia-tehdasymparistoon.aspxÄlypuhelinsovelluksella työhyvinvointia tehdasympäristöön
IPR edellä ulkomaillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan