Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​Tuottavuus ratkaistaan viime kädessä yrityksissä, pohtii Mika Maliranta.

Kaikki katseet uudistumiseen

Hanna Rusila | 28.4.2015

​Työn tuottavuus on palautettava kasvu-uralle, jos emme halua pudota menestyksen kelkasta. Tärkeintä on uudistuminen, sanovat kansantalouden tuntijat Jukka Pekkarinen ja Mika Maliranta.

Suomen talous lähtee viimein tänä vuonna varovaiseen nousuun – ehkä. Vuosi 2013 osoittautui paljon odotuksia heikommaksi, ja Suomi-laiva kyntää yhä aallokossa. Paineet julkisten menojen karsimiselle ovat kovat, kun väestö vanhenee kiihtyvällä tahdilla ja työikäisten osuus kutistuu.

Valtiovarainministeriön kokenut kansanta­lousasiantuntija, talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen nostaa vaikean yhtälön ratkaisemisessa keskiöön uusiutumiskyvyn, erityisesti tuottavuuden kasvun.

Suomalaisen työn tuottavuus koheni huippuvauhtia 1970-luvulla ja vielä vuosituhannen vaihduttuakin mukavasti. Viime vuosina käyrä on polkenut nollassa, teknologian kehityksestä huolimatta.

− Ilmiö on hämmentävä, sillä yleinen käsitys on päinvastainen. Tuottavuuskehitystä ja sen syitä tutkitaan paljon, mutta eväät suunnan kääntämiseksi ovat vähissä, Pekkarinen sanoo.


 

Valtio yritysten apuna

Tuottavuuden merkitystä painottaa myös tutkimusjohtaja Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Hänestä nykyinen kehitys on kuitenkin looginen: nykyisin tuottavuuskasvutilastojen kärjessä ovat Kiinan kaltaiset nousevat taloudet, jollainen Suomikin oli aikanaan. Huolestuttavaa on se, että Suomi on viime vuosina pudonnut trendivertailussa keskeisten kilpailijamaidensa – kuten Ruotsin ja Saksan – taakse.

– Suhteellisesti katsottuna tuottavuus on Suomessa romahtanut. Samaan aikaan työvoimakustannukset ovat meillä nousseet nopeammin kuin muualla. Nämä seikat ovat synnyttäneet kilpailukykyongelman, johon päättäjien on reagoitava, Maliranta näkee.

Malirannan mukaan kilpailukyky alkoi vajota jo 2000-luvun alussa. Miten tilanteeseen pitäisi puuttua, on hänestäkin vaikea kysymys.

Poliittiset päätökset eivät yksin riitä; myös yrityksiltä kaivataan vahvaa halua uudistua. VTT:llä ja muilla tutkimuslaitoksilla on tässä oma tärkeä roolinsa.

– Tuottavuus ratkaistaan viime kädessä yrityksissä. Valtio voi edistää asiaa pitkäjänteisesti epäsuoria keinoja käyttäen, esimerkiksi jatkamalla voimavarojen suuntaamista koulutukseen ja t&k-toimintaan, Maliranta linjaa.

Pekkarinen tähdentää, että yksi tärkeä osa kansantalouden tuottavuutta on julkisen palvelutuotannon tehokkuus.

– Terveydenhuollossa rahaa on tuhlattu, eikä nykyinen kuntarakenne toimi. Julkisten menojen hillitsemisessä keskeistä on ict:n mahdollisuuksien saaminen käyttöön, sote-uudistus ja hoitoketjujen tehostaminen, hän listaa.


 

Yhdeksän miljardin vaje

Hallituksen kaavailema kolmen miljardin kulukuuri ei riitä ratkaisemaan kansantalouden kestä­vyysongelmaa. Pekkarisen mukaan julkista taloutta on vahvistettava jopa yhdeksällä miljardilla eurolla.

– Päätökset olisi mieluiten tehtävä ensi vaali­kaudella. Huoltosuhteen kestämättömyys ennustettiin jo vuosikymmeniä sitten, mutta isot ratkaisut ovat jääneet puheiksi, hän pohtii.

Verotuksen kiristäminen ei ratkaise pulmaa, koska Suomen kokonaisveroaste hipoo jo nyt maksimilukemia. Uusiin veronalennuksiinkaan ei ole Pekkarisen mukaan juuri pelivaraa, vaikka ne voisivat vauhdittaa talouden rattaita.

Siksi katse on kohdistettava uudistumiskykyyn.

− Työllisyysasteen kohentaminen, työurien pidentäminen, eläkejärjestelmän uusiminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, Pekkarinen määrittelee avaintekijät tuottavuuskasvun lisäksi.

Maliranta muistuttaa myös työvoimakustannusten kurissa pitämisestä. Työn hinta vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka halukkaasti yritykset luovat työpaikkoja Suomeen.

− Palkkamaltti ei ole pitkäaikaisratkaisu, mutta se tehoaa tutkimusten mukaan akuuttiin tilanteeseen. Poliitikot voivat tarjota vetoapua pienentämällä työn sivukuluja, hän sanoo.


 

Alisuoriutuva tutkimus- ja kehitystyö

Suomi tukee tutkimus- ja kehitystoimintaa laajasti muiden Pohjoismaiden tavoin. Menestyksen oraita pilkistelee siellä täällä, mutta ”uutta Nokiaa” ei ole löytynyt paikkaamaan aukkoa, jonka rakennemuutos repäisi kansantalouteen.

Tutkijoiden näkemykset t&k-panostusten vaikuttavuudesta vaihtelevat. Pekkarinen kokee, että myös tällä saralla olisi tehostamisen varaa.

− Lukujen valossa innovaatiopuolella esiintyy alisuoriutumista. Isoista t&k-investoinneista pitää jatkossa saada enemmän irti, hän sanoo.

Maliranta katsoisi asiaa pidemmällä aikajänteellä.

− Innovaatioihin sijoittaminen on aina riski­toimintaa, jonka tulokset eivät näy heti. Esimerkiksi patenttien määrässä Suomi on tälläkin hetkellä kansainvälisessä vertailussa kolmantena, hän huomauttaa.

T&k-toiminnan arvo suhteessa maamme bruttokansantuotteeseen on laskenut, mutta muutos selittyy valtaosin Nokian putoamisella luvuista pois. Yhtiö sijoitti tutkimukseen poikkeuksellisen paljon rahaa.

Sekä Malirannan että Pekkarisen mielestä t&k:n on pysyttävä Suomen keihäänkärkenä jatkossakin. Valtion rooli on tässä keskeinen.

− Varsinkin radikaalien, mullistavien innovaatioiden takana ovat tyypillisesti hallitukset. Näin syntyi esimerkiksi internet. Myöskään suuryritysten roolia innovoinnissa ei saa ­unohtaa, vaikka katse keskittyisi startupeihin ja pk-sektoriin, Maliranta korostaa.

impulssi-pekkarinen-jukka.jpg
 

Jukka Pekkarinen korostaa, että tulosta syntyy silloin, kun on pakko luoda uutta.

 
Impulsseja tutkimukseen

Viisastenkiveä siihen, millaiset kannustimet tuottavat parhaita tuloksia, ei ole.

− Monessa maassa korostetaan näkemystä, jonka mukaan innovaatiotuet kannattaa kohdistaa laajapohjaisesti. Esimerkkinä voi mainita pienten yritysten yleisen t&k-verovähennysoikeuden. Suomessa on suosittu valikoivampaa mallia, joka painottaa suoria tukia esimerkiksi VTT:n ja Tekesin kautta, Pekkarinen kuvaa.

Hänen tuntumansa mukaan nykytilanteessa on syytä harkita kumpaakin otetta. Maliranta puolestaan huomauttaa, että Suomessa omaksuttu malli voi onnistuessaan vahvistaa yritysten yhteistyötä ja siten teknologisen tietouden leviämistä. Se hyödyttäisi koko kansantaloutta.

− Yksi heikkoutemme on liian yksipuolinen tuotantorakenne, Pekkarinen toteaa.

– Tästä syystä esimerkiksi Ruotsi on selvinnyt talouskriisistä huomattavasti paremmin.

Toisaalta pienessä maassa on tärkeää valita tiettyjä painopisteitä, hän pohtii.

Suomen valtteja ovat tulevaisuudessakin korkea koulutustaso sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten monialainen perustutkimus. Kansainvälisyyttä Pekkarinen toivoisi lisää.

− Ulkomaisia tutkijoita on meillä yhä liian vähän. Jotta tutkimussektori pysyisi vahvana, se kaipaa dynaamisuutta ja impulsseja, hän sanoo.


 

Hyvät ja huonot kannustimet

Talouden uudistuminen edellyttää kipeästi investointeja. Korkeiden kustannusten Suomi ei kuitenkaan loista houkuttelevuustilastojen kärjessä.

Yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin oli sekä Malirannan että Pekkarisen mielestä tärkeä päätös tilanteessa, jossa maiden välinen verokilpailu kiristyy.

Myös investointien kannustimet on mietittävä globaalitaloudessa tarkkaan. Maliranta muistuttaa, että huonosti harkitut tuet voivat vääristää investointeja.

− Paikallista teknologiaosaamista kannattaisi varmastikin useissa tilanteissa yhdistää monikansallisten yritysten markkinointitaitoihin. Väärin suunnattuina tukirahat saattavat estää yritysten kiinnostuksen tällaiseen yhteistyöhön, hän toteaa.

Samankaltainen vaara piilee verokannustimissa.

− Suomalaisen yritystoiminnan suosimisella rangaistaan implisiittisesti ulkomaista. Esimerkiksi liiallinen kotimaisen omistuksen ­tukeminen voikin tuottaa kielteisiä vaikutuksia, Maliranta havainnollistaa.


 

Niukkuus luo innovaatioita

Tuoreen kansantaloutemme tilaa luotaavan asian­tuntijaraportin mukaan valtion pitäisi puuttua kilpailuun mahdollisimman vähän. Rahoitustakaan ei saisi tarjota ylenpalttisesti.

Maailmassa näet on rahaa, se vain etsii riittävän hyviä kohteita.

− Tämän näkemyksen mukaan niukkuus luo innovaatioita. Kun on pakko tehdä itse ja luoda uutta, syntyy myös tulosta, Pekkarinen kiteyttää raportin sanoman.

Maliranta uskoo vahvasti kilpailuun myös tuottavuuskasvun metsästyksessä. Hän puhuu niin sanotusta luovasta tuhosta, jossa vanhentuneet rakenteet korvautuvat uusilla ja dynaamisemmilla.

– Yritysten välinen kamppailu on keskeinen uudistuksia liikkeelle saava voima, hän näkee.

Maliranna mukaan kaikella toiminnalla on elinkaarensa. 

– Nokiakin teki alansa maailmanennätyksen siinä, kuinka kauan se pysyi huipulla. Suomen tulevaisuuden menestys ei riipu toimialasta – tärkeintä ovat liikeideat ja niiden toteutus, Maliranta summaa.


 

Teknologisesti vahvempi suomi

VTT:n pääjohtaja Erkki km Leppävuori ei näe syytä, miksei Suomi olisi teknologian puolesta kilpailukykyinen myös tulevaisuudessa. Pienellä maalla on pienet resurssit, mutta samalla se voi olla vikkeläliikkeinen ja joustava.

− Suomalainen tarvitsee perinteisesti hiukan painetta, ennen kuin uutta alkaa syntyä. Se ei ole välttämättä huono asia. Kun meillä päätetään ryhtyä johonkin, se myös tehdään, hän luonnehtii.

Leppävuori näkee maamme vahvuuksiksi kovenevassa kilpailussa ennen muuta erilaisten teknologioiden yhdistelmät. Varsinkin ict-teollisuudessa on Nokian jäljiltä vapautunutta osaamista, joka pitää kohdentaa uudelleen.

− Jos se osataan tehdä fiksusti, myös perinteisen vientiteollisuuden kilpailukyky kohenee. Esimerkiksi metsäteollisuus tarvitsee uudenlaisia tuotteita, jotka jalostetaan Suomessa. Kilohinnan pitää olla niin suuri, että tuotteita kannattaa viedä maailmalle, Leppävuori toteaa.

Tutkimuksella ja uusilla oivalluksilla on tässä keskeinen rooli.

− Tutkimuslaitokset ovat menestyksen välikappale. Kehitämme ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa, ja nämä tuovat tuloja ja työpaikkoja Suomeen.


 

Nopeaa ja hitaampaa tutkimusta 

Tutkimushyötyjä tarvitaan sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Leppävuori muistuttaa, että muun muassa bioteknologiat perustuvat pitkäjänteiseen perustutkimukseen. Rakennus- ja elektroniikkateollisuus puolestaan hyödyntävät olemassa olevaa tietoa nopein sovelluksin.

VTT:n strategisiksi nimetyillä tutkimusaloilla pyritään synnyttämään sovelluksia muutaman vuoden aikajänteellä. Näitä ovat esimerkiksi biotalous ja älykäs liikenne.

– ”Putkessa” pitää olla jotain tuloillaan ulos jatkuvasti, ei viiden vuoden välein, Leppävuori korostaa.

Julkista rahoitusta hän pitää keskeisenä sekä yrityksille että tutkimusorganisaatioille.

– Sen avulla voidaan kannustaa yrityksiä isompiin riskeihin. Jos julkista rahaa ei olisi tarjolla, etenkin pk-yritysten riskinottohalukkuus olisi aika olematonta.

VTT:n uusi tunnuslause ”Teknologiasta tulosta” viittaa siihen, että tutkimuksen vaikuttavuuden on ulotuttava koko yhteiskuntaan – muun muassa vientiteollisuuden menestyksen ja työpaikkojen synnyn kautta.

– Teemme myös sellaista tutkimusta, joka ei ole suoraan kytköksissä yrityksiin, kuten energiapoliittisia tai liikenne- ja paloturvallisuusselvityksiä. Tavoitteena on yhteinen hyöty, Leppävuori kiteyttää.


 

Mika Ma​liranta

  • tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, v. 2009–
  • osa-aikainen professori, Jyväskylän yliopisto, v. 2009–
  • filosofian tohtori (kansantaloustiede)
  • työskennellyt tutkijana Etlan lisäksi Tilastokeskuksessa

 

Jukka Pekkarinen

  • talouspolitiikan koordinaattori, valtiovarainministeriö
  • valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede)
  • vm:n johtotehtävissä v. 2006–2010 ja 2011–
  • toiminut aiemmin muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijana ja johtajana

 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Kovaakin kovempi vientituotehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Petri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Petri-Kalliokoski-Tekoaly-siirtyy-sanoista-tekoihin.aspxPetri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihin
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Matti Apunen: Ratkaisun ytimessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ratkaisun-ytimessa.aspxMatti Apunen: Ratkaisun ytimessä
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Impulssi 1/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Maailma paremmaksi hyvällä energiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-paremmaksi-hyvalla-energialla.aspxMaailma paremmaksi hyvällä energialla
Solar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Solar-Foods-Oy-Raataloitya-ravintoa-avaruustutkimuksen-malliin.aspxSolar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliin
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Onko tulevaisuudessa jätevettä?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Kalasatamasta älykkään energian mallialuehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kalasatamasta-alykkaan-energian-mallialue.aspxKalasatamasta älykkään energian mallialue
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Asiakasasenteen airuethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asiakasasenteen-airuet.aspxAsiakasasenteen airuet
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan