Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​Esimerkkejä VTT:llä valmistetuista piifotoniikkasiruista, joille on toteutettu muun muassa erilaisia aallonpituusjakajia ja pitkiä valokanavaspiraaleja.

Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa

Teemu Simola | 6.5.2015

​Ihmisten tiedonsiirtotarve kasvaa koko ajan. Siksi nopea optinen tiedonsiirto korvaa sähköisen. 

Tiedonsiirrossa tulevan kehityksen ytimessä on pieni hiukkanen, sähkö­magneettista säteilyä kuljettava fotoni. Piihin liitettynä voidaan näiden yhdistelmällä, piifotoniikalla, luoda täysin uusia mahdollisuuksia. Tyypillisiä sovelluskohteita ovat erilaiset lähetin- ja vastaanotinmoduulit, reitittimet sekä anturointi- ja mittaustekniikat. 

– Sähköiset mikropiirit ovat nyky-yhteiskuntamme teknologinen perusta ja useimpien käyttämiemme sähköisten laitteiden ”aivot”. Ne muodostuvat puolijohdesiruille kuvioiduista aktiivisista ja passiivista elektroniikkakomponenteista, kertoo tutkimustiimin päällikkö ja VTT Award 2014 -palkittu Timo Aalto VTT:ltä. 

Moderni prosessorisiru voi pitää sisällään miljardeja transistoreita. Piifotoniikassa puolestaan kehitetään optisia mikropiirejä, joissa valo etenee piihin kuvioituja valokanavia pitkin. Niiden lisäksi optisessa mikropiirissä on tyypillisesti aktiivisia ja passiivisia fotoniikkakomponentteja, joilla tuotetaan, muokataan ja vastaanotetaan valoa. 

Näkyvä valo ei läpäise piitä, mutta piifotoniikassa käytetään infrapunavaloa. Aallonpituus on tyypillisesti välillä 1.2–4 mikrometriä (µm). Optisen tiedonsiirron kannalta tärkeimpiä ovat 1.3 ja 1.55 mikrometrin aallonpituusalueet, kertoo Aalto.

Aivan viime vuosiin asti VTT:llä valmistettiin piisiruille vain passiivisia ja lämpöohjattuja optisia piirejä. Kaikki niin sanotut aktiiviset komponentit eli laserit, optiset vahvistimet, nopeat modulaattorit ja valonilmaisimet olivat muualla valmistettuja erillissiruja, jotka liitettiin piisirujen päälle.

– Tähänkin kehitettiin kansainvälistä huippua olevaa teknologiaa, mutta edulliseen massa­valmistukseen kaivattiin niin sanottua monoliittista integrointia suoraan piisiruille. Nyt myös tätä ollaan kehittämässä yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä tärkein on Rockley Photonics, jonka kanssa yhteistyö alkoi vuonna 2014, Aalto kertoo.


 

Rockley suuntaa sarjatuotantoon

Brittiläinen Rockley Photonics on etabloitunut Suomeen ja aloittaa Espoossa datakeskusten tiedon­siirtotuotteiden valmistuksen. Yhtiön pääkonttori on Lontoon lähellä, lisäksi Kalifornian Pasadenassa sijaitsee parinkymmenen hengen tuotekehitysyksikkö. Suomeen yhtiö tuli paljolti juuri VTT:n osaamisen takia. Myös muu teknologinen toimintaympäristö alan yrityksineen ja korkea­kouluineen antaa hyvät lähtö­kohdat toiminnalle.  

– Yhteistyössä VTT:n kanssa on ensimmäinen vaihe takana, ja nyt siirrytään toiseen vaiheeseen,­ jonka tarkoituksena on synnyttää konkreettisia tuotteita Micronovan puhdastilassa. Tänä vuonna tuomme pilottituotteemme markkinoille ja ensi vuoden tavoitteena on sarjatuotannon aloittaminen, sanoo Rockley Photonicsin hallituksen jäsen Markku Hirvonen.

Maailmassa on useita datakeskuksia, ja määrä vain kasvaa. Rockleyn tulevilla ratkaisuilla on tarkoitus parantaa niissä sijaitsevien valtavien tietomassojen sisäistä siirtelyä. 

– Tarkoitus on valmistaa Suomessa maailman alhaisimman virrankulutuksen ja korkeimman suoritustehon piifotoniikkatuotteita. Täysin vastaavaa tuotesuunnittelua ei ole missään muualla, joten kyseessä on ainutlaatuinen ja innostava hanke, Hirvonen jatkaa. 

Ensimmäiset rekrytoinnit Rockleyn Suomen yksikköön on jo tehty, jatkossa henkilöstön määrää on tarkoitus kasvattaa hankkeen edetessä. 

– Tulemme  tarvitsemaan osaajia muuhunkin kuin tuotekehitykseen, esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin pariin. Eli kokonaisvaltaista liike­toiminnan edellyttämää kompetenssia. Aika näyttäisi olevan nyt kypsä piifotoniikan konkreettisille toteutuksille, sanoo Hirvonen. 

Yhteistyö VTT:n kanssa on siis hedelmällistä, ja piifotoniikkatuotteiden laajat mahdollisuudet todellisia. Samaa mieltä on Timo Aalto. 

– Aktiivikomponenttikehityksen tavoitteena on valmistaa optisia modulaattoreita ja valonilmaisimia ainakin 25 Gb/s (25 miljardia bittiä sekunnissa) tiedonsiirtonopeudelle. Sillä voi esimerkiksi siirtää Blu-ray-levylle tallennetun täysteräväpiirtoelokuvan muutamassa sekunnissa. 

Piifotoniikan sovellusmahdollisuudet ovat erittäin laajat. 

– Optisen tiedonsiirtokapasiteetin kasvu luo monia eri mahdollisuuksia, toteaa Timo Aalto. 

Tulevaisuus näyttää siis valoisalta, ja ainakin nopealta.  

impulssi-110-kanavainen-aallonpituusvalitsin-kuva2.jpg
 

Euroopan avaruusjärjestölle kehitetty 110-kanavainen aallonpituusvalitsin, jossa piisirulle on lisätty InP-pohjaiset 10- ja 11-kanavaiset optiset puolijohdevahvistimet ja fotodiodi. 

Nopeampaa, edullisempaa ja tehokkaampaa

Tällä hetkellä piifotoniikan tärkein sovellusalue on lyhyen ja keskipitkän matkan optinen tiedonsiirto, esimerkiksi datakeskuksissa ja paikallisissa tiedonsiirtoverkoissa. Niissä signaalin siirtomatka optisessa kuidussa on muutamasta metristä noin 40 kilometriin asti. 

– Piifotoniikkaa voidaan käyttää lähetin- ja vastaan­otinmoduuleissa, joissa muunnetaan sähköiset signaalit optisiksi ja päinvastoin, sekä yhdistettäessä ja eroteltaessa samassa optisessa kuidussa eri aallonpituuksilla kulkevat signaalit. Piifotoniikan avulla voidaan myös toteuttaa tietopakettien reititys tiedonsiirtoverkkojen solmupisteissä optisesti, mikä on edullisempaa, nopeampaa ja energiatehokkaampaa kuin nykyisin käytetty sähköinen reititys, Aalto sanoo. 

Erilaisissa mittaussovelluksissa voidaan hyödyntää myös pidempiä aallonpituuksia. Piifotoniikan avulla voidaan toteuttaa hyvin pieniä ja tarkkoja mikrospektrometrejä, joilla voidaan tunnistaa kaasuja, nesteitä ja biologisia näytteitä niille ominaisten läpäisyspektrien perusteella. 

Piifotoniikkaa on jo hyödynnetty optisten gyroskooppien valmistuksessa. Tulevaisuudessa voidaan valmistaa piifotoniikkasiruja, joissa yhdistyvät mikromekaanisten gyroskooppi­sirujen edullinen hinta ja pieni koko sekä niitä kalliimpien kuituoptisten gyroskooppien suuri mittaus­tarkkuus. 

– Piifotoniikkaa voidaan hyödyntää myös infrapunavaloon perustuvassa kuvantamisessa. Espanjalainen yritys Medlumics on valmistamassa optiseen koherenssitomografiaan (OCT) perustuvia lääketieteellisiä kuvantamislaitteita, joilla on tarkoitus tunnistaa esimerkiksi ihosyöpä ennen sen leviämistä. Tällaisen OCT-laitteen ytimenä on VTT:n ja Medlumicsin yhdessä kehittämä piifotoniikkasiru, joka valmistetaan VTT:n puhdastilassa Micronovassa. Tulevaisuudessa piifotoniikalle löytyy varmasti myös monia uusia sovelluskohteita, kuten optinen laskenta ja kvanttitietokoneet. Näiden kehitys on tosin vasta aluillaan, Timo Aalto toteaa.  

impulssi-valokanavakaarroksia-kuva3.jpg
 

Havainnekuva (vas.), mikroskooppikuva ja pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva VTT:n kehittämistä valokanavakaarroksista ja peileistä, joissa kaarrossäde on korkeintaan muutamia mikrometrejä, eli noin tuhat kertaa perinteisiä kaarroksia pienempi.

Passiivisista aktiivisiin optisiin piireihin 

Piifotoniikkaa on kehitetty VTT:llä vuodesta 1997, jolloin Timo Aalto laati diplomityönsä piifotoniikasta VTT:n harjoittelijana. Vuonna 2004 oli vuorossa tohtoriväitös samasta aiheesta. Jo ennen vuotta 1997 VTT:llä oli kehitetty valokuituja sekä siruille integroituja lasi- ja piinitridi­valokanavia. 

– Piifotoniikan kehitys alkoi lämpöohjattujen optisten kytkimien suunnittelulla, jota seurasi piivalokanavien ja niihin perustuvien optisten komponenttien valmistustekniikan kehitys VTT:n puhdastilassa. Tämän kansainvälisestikin uraauurtavan työn tuloksena syntyi muun muassa lämmöllä ohjattu optinen 2 x 2 -kytkin, joka vaihtaa tilaansa alle sekunnin miljoonasosassa (~700 ns), Aalto kertoo.

Se on vieläkin tämän tyyppisen valokanavakytkimen maailmanennätys. Samalla kehitettiin myös maailman huippua edustava teknologia passiivisten piivalokanavakomponenttien valmistukseen. 

– Erittäin pienihäviöisillä (0.1 dB/cm) ja jopa yhden mikrometrin kaarrossäteeseen yltävillä piivalokanavilla voidaan toteuttaa todella tiheästi integroituja optisia piirejä. Noin yhden neliösenttimetrin kokoiselle piisirulle voidaan toteuttaa jopa metrien pituisia valokanavia. Siihen ei toistaiseksi päästä millään kilpailevalla teknologialla, kertoo Aalto. 

VTT:n kehittämän teknologian erikoisuuksia ovat noin kolmen mikrometrin valokanava­paksuus sekä suorakaide- ja harjannevalo­kanavien yhdistelmä. 

– Niiden avulla on mahdollista minimoida samanaikaisesti optinen vaimennus, polarisaatioriippuvuus, hinta ja sirukoko sekä saavuttaa niin sanottu yksimuotoinen toiminta erittäin laajalla aallonpituusalueella. Kilpailevissa teknologioissa tämä tyypillisesti rajautuu kapealle aallonpituusalueelle. Valokanavan yksimuotoisuus on perusedellytys muun muassa hyvin nopeassa optisessa tiedonsiirrossa ja tarkoissa spektrimittauksissa, selventää Aalto.

impulssi-optisen-muistin-kehittaminen-testisiru-kuva4.jpg
 

Optisen muistin kehittämiseen liittyvä testisiru, jossa piisirulle on integroitu lukuisia testikomponentteja, aallonpituussuodattimia ja optisia puolijohdevahvistimia.

impulssi-testisiru-gaas-pohjainen-puolijohdevahvistin-kuva5.jpg
 

Testisiru, jossa 3 µm paksuissa piivalokanavissa kulkeva valo joko vahvistetaan tai vaimennetaan GaAs-pohjaisilla puolijohdevahvistimilla.

Mitä on fotoniikka?

Fotoniikka on yleistermi valon tuottamiselle, muokkaamiselle ja hyödyntämiselle, sekä siihen liittyville komponenteille ja laitteille. Valon alkeishiukkasen eli fotonin nimi tulee kreikan valoa tarkoittavasta sanasta ’fos’. 

Valo muodostuu yksittäisten fotonien liikkeestä, samoin kuin sähkövirta muodostuu yksittäisten elektronien liikkeestä. Siksi fotoniikka ja elektroniikka vastaavat termeinä toisiaan, vaikka jälkimmäinen on selvästi yleisemmin tunnettu. 

Piisiruille integroidut sähköiset mikropiirit ovat yksi tietoyhteiskuntamme tärkeimmistä teknologisista tukipilareista, mutta vastaavat optiset mikro­piirit ovat vasta nousemassa sellaiseksi. Fotoniikkaa edustavat laserit ja valokuidut puolestaan ovat jo pitkään olleet keskeisiä teknologisia tukipilareja, tosin suurelle yleisölle melko huomaamattomia. Ilman niitä meillä ei olisi Internetiä, älypuhelimia eikä teräväpiirtotelevisioita.

Laajasti tunnettu termi optiikka viittaa ensi­sijaisesti näkemiseen ja siihen liittyviin laitteisiin, kuten linsseihin ja mikroskooppeihin. Fotoniikka on kuvaavampi yleistermi, kun puhutaan valon ja aineen vuorovaikutuksesta, valon ja elektroniikan yhdistämisestä (vrt. optoelektroniikka), valoon liittyvistä puolijohdekomponenteista tai valon käytöstä optiseen tiedon tai muiden signaalien nopeaan siirtoon. 

Fotoniikassa hyödynnetään sekä valon aalto-­ että hiukkasluonnetta, jotka Albert Einstein osasi ensimmäisen kerran yhdistää vuonna 1905. Nyt ­tiedetään, että fotonit ovat valon nopeudella liikkuvia massattomia alkeishiukkasia, joiden ominainen värähtelytaajuus määrittää niiden energian, liikemäärän ja aallonpituuden. Kaikki sähkö­magneettinen säteily aina radioaalloista gammasäteilyyn muodostuu fotoneista, mutta fotoniikalla viitataan yleensä vain ultraviolettiin, näkyvään ja infrapunavaloon.

Termiä fotoniikka on tehty tunnetuksi vuosittain järjestettävällä kansainvälisellä fotoniikan päivällä (http://day-of-photonics.org). Viimeksi tätä juhlistettiin lokakuussa 2014, jolloin myös VTT järjesti yleisölle avoimia tilaisuuksia fotoniikan esittelemiseksi. Vuonna 2015 juhlitaan YK:n johdolla myös kansainvälistä valon vuotta, joka tuo esille valoa hyödyntävien tieteiden ja niiden sovellusten hyötyä. 

www.light2015.org

Kuvat: VTT


 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Asiakasasenteen airuethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asiakasasenteen-airuet.aspxAsiakasasenteen airuet
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Suomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-tavoittelee-karkipaikkaa-tekoalyn-soveltamisessa.aspxSuomi tavoittelee kärkipaikkaa tekoälyn soveltamisessa
Impulssi 2/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Impulssi 1/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Impulssi 1/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Maailma paremmaksi hyvällä energiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-paremmaksi-hyvalla-energialla.aspxMaailma paremmaksi hyvällä energialla
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Suomella osaaminen globaaleihin ongelmiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomella-osaaminen-globaaleihin-ongelmiin.aspxSuomella osaaminen globaaleihin ongelmiin
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
Autonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeastihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Autonomiset-jarjestelmat-yleistyvat-teollisuudessa-nopeasti.aspxAutonomiset järjestelmät yleistyvät teollisuudessa nopeasti
Elintarvikkeet muutoksessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
SMACC – älyä koneisiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Robottiautojen esiinmarssihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Koppurasormin ja suurennuslasin avulla verkkopankkiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Koppurasormin-ja-suurennuslasin-avulla-verkkopankkiin.aspxKoppurasormin ja suurennuslasin avulla verkkopankkiin
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Suomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmallehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle.aspxSuomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmalle
Energia-ala varautuu yhdessä kyberuhkiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energia-ala-varautuu-yhdessa-kyberuhkiin.aspxEnergia-ala varautuu yhdessä kyberuhkiin
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä