Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​Kuva 1. (a) Kymmenestä rinnankytketystä SINIS-portista muodostuva sähkövirran kvanttinormaali. (b) Yksi SINIS-portti. Kuvan keskellä vaakasuorassa oleva normaalimetallisaareke kytkeytyy vasemman ja oikean reunan suprajohde-elektrodeihin tunneliliitosten välityksellä. Normaalimetallisaarekkeen alla pystysuorassa on hilaelektrodi, jonka avulla voi ohjata saarekkeen varausta yhden elektronin tarkkuudella.

Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle

Antti Manninen | 6.5.2015

​Sähkösuureiden mittayksiköt voidaan sitoa luonnonvakioiden arvoihin kvanttinormaaleilla, jotka perustuvat matalissa lämpötiloissa toimiviin mikro- ja nanorakenteisiin. VTT:n tutkijat ovat vahvasti mukana kansainvälisessä kehityksessä, joka johtaa SI-mittayksikköjärjestelmän uudelleenmäärittelyyn lähivuosina.

Kansainvälinen SI-mittayksikköjärjestelmä mullistuu lähiaikoina, kun mitta­yksiköt määritellään luonnon­vakioiden arvojen avulla [1, 2]. 

Nyt näyttää mahdolliselta, jopa todennäköiseltä, että tämä pitkään metrologien tavoitteena ollut SI-järjestelmän uudistaminen toteutetaan vuonna 2018. Jo nyt sekunti perustuu yksittäisten atomien ominaisuuksiin, cesium-133 -atomin ylihienorakenteen kahden energiatason eroa vastaavan taajuuden kautta, ja metri määritellään sekunnin ja valon nopeudelle sovitun vakioarvon avulla. 

Nykyisessä SI-järjestelmässä kilogramma kuitenkin perustuu yhä BIPM:ssä (Kansainvälinen painojen ja mittojen toimisto) Pariisin lähellä monien lukkojen takana säilytettävän kansainvälisen prototyypin massaan. Sähkö­suureiden perusyksikkö ampeeri taas määritellään virtaa kuljettavien johdinten välille syntyvän voiman kautta, ja sitä kautta myös ampeerin suuruus riippuu kilogramman prototyypin massasta.

Sähkösuureiden mittayksiköt voidaan kuitenkin sitoa suoraan luonnonvakioiden arvoihin niin sanottujen kvanttinormaalien avulla. Jännitteen kvanttinormaali perustuu Josephson-ilmiöön, joka esiintyy toisiinsa heikosti kytkettyjen suprajohdinten muodostamassa rakenteessa. Sitä käyttäen voltti voidaan kiinnittää alkeisvarauksen e ja Planckin vakion h  arvoihin ja toteuttaa suuruusluokkaa 1010 olevalla suhteellisella epävarmuudella. Resistanssin mitta­yksikkö ohmi voidaan sitoa e:n ja h:n arvoihin 2-ulotteisessa elektronikaasussa havaittavan kvantti-Hall-ilmiön avulla. 

Sähkövirralle on kehitteillä oma, käsitteellisesti yksinkertainen kvanttinormaalinsa, joka perustuu yksittäisten elektronien pumppaamiseen nanorakenteen läpi tunnetulla taajuudella. 


Alan pioneerityötä

VTT ja Mittatekniikan keskus (MIKES) ovat olleet kvanttinormaalien kansainvälisen­ kehityksen kärkijoukossa ja alan pioneereja 1970-luvulta alkaen, jolloin Heikki Seppä yhteistyökumppaneineen kehitti Pohjoismaiden ensimmäisen Josephson-ilmiöön perustuvan tasajännitenormaalin.

Viime vuosina MIKES on kehittänyt aktiivisimmin sähkövirran kvanttinormaalia, joka perustuu nanorakenteissa esiintyviin yksielektroni-ilmiöihin [3]. MIKESin kehittämä ratkaisu on niin sanottu SINIS-portti, joka keksittiin silloisessa Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratoriossa vuonna 2007 [4]. 

Rakenteeltaan SINIS-portti on nanomittakaavan normaalimetallisaarekkeen ja siihen tunneliliitosten välityksellä kytkettyjen suprajohde-elektrodien muodostama yksielektroni­transistori, jonka läpi voidaan kuljettaa elektroneja kontrolloidusti yksitellen. Elektronien tarkan pumppauksen maksimitaajuus on noin 100 MHz, jota vastaa virta I = ef ≈ 16 pA, mutta virtaa voidaan kasvattaa kytkemällä useita SINIS-portteja rinnakkain. 

Parhaillaan MIKES kehittää kymmeneen­ rinnakkaiseen SINIS-porttiin perustuvaa kvantti­virtalähdettä, jolla on tarkoitus saavuttaa yli 100 pA:n virta alle miljoonasosan suhteellisella epävarmuudella.


Tutkimus poiki Microphoton-projektin

SINIS-porttien tutkimuksen sivutuotteena MIKES yhdessä Aalto-yliopiston O.V. Lounasmaa -laboratorion ja Saksan kansallisen metrologialaitoksen PTB:n kanssa osoitti, että tällaiset suprajohteesta ja normaalimetallista muodostuvat nanorakenteet ovat hyvin herkkiä kryogeenisten mittausympäristöjen sisään pääsevälle lämpösäteilylle. Jo yksittäiset mikroaaltofotonit voivat siirtää komponentin pois oikeasta toimintapisteestään, mutta haittavaikutukset voidaan suurelta osin eliminoida huolellisella suodatuksella ja suojauksella [5]. 

Tutkimuksen seurauksena MIKES sai koordinoitavakseen EU:n rahoittaman, Euroopan metrologiatutkimusohjelmaan (EMRP) kuuluvan MICROPHOTON-projektin [6], jonka päätavoitteita ovat yksittäisten mikroaaltofotonien tuottamiseen ja ilmaisuun soveltuvien menetelmien kehittäminen noin 10 GHz – 300 GHz:n taajuusalueelle. 

Tutkimuksen pitkän tähtäimen sovellus­kohteena on suprajohtaviin komponentteihin ja mikroaaltofotoneihin perustuva kvantti-informaatioteknologia. Projektiin osallistuu MIKESin ohella kolme muuta Euroopan johtavaa kansallista metrologialaitosta ja kolme yliopistoa. 

MIKESin omia päätehtäviä MICROPHOTON-projektissa ovat SINIS-nanorakenteiden soveltuvuuden tutkiminen yksittäisten mikroaaltofotoneiden havainnointiin sekä lämpö­säteilyn kvantti- ja nanokomponenteille aiheuttamien haittojen ymmärtäminen ja minimointi.


Kvantti-Hall-ilmiö ja grafeeni

Suomen kansallinen resistanssin mittanormaali on perustunut GaAs/AlGaAs-kerrosrakenteen rajapinnalla havaittavaan kvantti-Hall-ilmiöön vuodesta 1993 alkaen. Jotta tällainen resistanssin kvanttinormaali toimii, se täytyy jäähdyttää noin 1,5 K:n lämpötilaan noin 10 T:n magneetti­kentässä. Vuonna 2004 löydetty grafeeni on kuitenkin mullistamassa resistanssimetrologiaa, sillä siinä kvantti-Hall-ilmiö voidaan havaita paljon korkeammassa lämpötilassa ja matalammassa magneettikentässä kuin GaAs-rakenteissa. 

MIKES on aivan kansainvälisen kehityksen kärjessä tälläkin rintamalla. Grafeenin epitaksiaalista kasvatusta piikarbidialustalle on kehitetty Aalto-yliopiston Mikro- ja nanotekniikan laitoksen kanssa, ja MIKES on pystynyt osoittamaan Hall-resistanssin kvantittumisen oikeaan arvoonsa alle miljoonasosan suhteellisella epävarmuudella 3 T:n magneettikentässä, matalammassa kuin missään aiemmin [7]. 

Äskettäin saksalainen PTB käytti MIKESin ja Aalto-yliopiston valmistamia ja testaamia ­grafeenikomponentteja maailman ensimmäisissä, hyvin lupaavissa grafeenin kvantti-Hall-resistanssin AC-tarkkuusmittauksissa [8].


Josephson-ilmiö toteuttaa voltin

Pisimpään käytössä ollut kvanttinormaali on Josephson-ilmiöön perustuva tasajännite­normaali, jollaisella Suomenkin voltti on toteutettu 1980-luvun alusta alkaen. Nykyisenä kehityskohteena on Josephson-ilmiöön perustuva vaihtojännitenormaali. 

VTT ja MIKES huomasivat jo noin 15 vuotta sitten, että Josephson-jännitenormaalilla kannattaa tuottaa suorakaideaalto, jonka perustaajuista komponenttia verrataan ohjattavan siniaaltogeneraattorin jännitteeseen lukitusvahvistinta käyttäen [9]. Toistaiseksi on todennettu 1 V:n siniaallon tuottaminen alle 1,5 miljoonasosan epävarmuustasolla 62,5 Hz:n ja 1 kHz:n taajuuksilla. 

Menetelmää on käytetty myös kahteen Josephson-jännitenormaaliin perustuvien AC-resistanssi- ja impedanssisiltojen toteuttamiseen [10]. Yksi ongelmista on ollut se, että kaupallisesti ei ole ollut saatavissa riittävän stabiilia ja tarkasti ohjattavaa siniaaltogeneraattoria, vaan sellainen on jouduttu suunnittelemaan ja valmistamaan itse [11]. Nyt tuo laite, kaksikanavainen tarkkuus­siniaaltogeneraattori DualDAC, on kaupallistettu VTT:n spin-offina syntyneen Aivon Oy:n kautta, ja laite on jo usean kansallisen metrologia­laitoksen käytössä ympäri maailmaa.


Tutkimustyö jatkuu

Tasajännitteen ja resistanssin mittayksiköt voidaan sitoa kvanttinormaalien avulla luonnonvakioiden arvoihin alle miljardisosan epävarmuus­tasolla. Nykyisessä SI-järjestelmässä voltti ja ohmi kuitenkin perustuvat sähkömagneettisten voimien avulla määriteltyyn ampeeriin, ja niiden epävarmuus on kaksi tai kolme kertaluokkaa isompi. 

Kansainvälisesti on kuitenkin sovittu, että Josephson- ja kvantti-Hall-ilmiöiden avulla tehtävien jännite- ja resistanssikalibrointien mittausepävarmuudet voivat olla pienempiä kuin SI-määritelmän mukaisen voltin ja ohmin epävarmuudet. Nyt siis sähkösuureiden tarkimmat kalibroinnit tehdään tavallaan SI-määritelmän ulkopuolella. Tästä ristiriidasta päästään eroon, kun ampeeri määritellään ”uudessa SI-järjestelmässä” alkeisvaraukselle sovittavan arvon avulla. 

Kvanttinormaalien kehittäminen kuitenkin jatkuu, ja MIKESissä erityisiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat yksielektroni-ilmiöihin perustuva sähkövirran kvanttinormaali, grafeenin avulla toteutettava kvantti-Hall-resistanssi/impedanssinormaali sekä Josephson-jännitenormaalin hyödyntäminen AC-sovelluksissa. 

Pitkän tähtäimen tavoite on niin sanotun kvanttimetrologiakolmion sulkeminen eli jännitteen, virran ja resistanssin kvanttinormaalien ristiriidattomuuden osoittaminen alle 0,1 miljoonasosan epävarmuustasolla. Toinen visio on ”kaikkien sähkösuureiden kvanttinormaali”, joka perustuu samassa jäähdyttimessä oleviin Josephson-normaaleihin ja grafeenipohjaiseen kvantti-Hall-normaaliin, joiden avulla voidaan toteuttaa uusien SI-määritelmien mukaiset mittayksiköt niin jännitteelle, resistanssille, sähkövirralle, kapasitanssille kuin induktanssillekin.

MIKESin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita kvanttinormaaleihin liittyvässä tutkimuksessa ovat olleet VTT:n muut tutkimusryhmät, Aalto-yliopisto sekä muut eurooppalaiset kansalliset metrologialaitokset. Suuri osa tutkimuksesta on sisältynyt EURAMETin koordinoiman Euroopan metrologiatutkimusohjelman (EMRP) projekteihin, joiden rahoituksesta ovat vastanneet ohjelman osallistujamaat ja EU. Tärkeimpiä kotimaisia rahoittajia ovat olleet Suomen Akatemia ja Teknologiateollisuuden 100-vuotis­säätiö.

impulssi-kvantti-hall-komponenttien-hall-resistanssi.jpg

Kuva 2. Grafeenista (punainen käyrä) ja GaAs/AlGaAs-kerrosrakenteesta (sininen käyrä) valmistettujen kvantti-Hall-komponenttien Hall-resistanssi RH magneettikentän funktiona 1,5 K:n lämpötilassa. Grafeenikomponentissa metrologiakäyttöön soveltuva 12,9 kΩ:n kvantti-Hall-resistanssitasanne saavutetaan jo 2 T:n magneettikentässä, kun GaAs-rakenteessa siihen tarvitaan yli 8 T:n magneettikenttä.​


impulssi-antti-manninen.jpgAnt​ti Manninen

Artikkelin kirjoittaja, dosentti Antti Manninen, toimii johtavana erikoistutkijana VTT:n mittatekniikan keskuksessa (MIKES). Hänen erityisenä tutkimuskohteenaan on matalissa lämpötiloissa toimivien mikro- ja nanokomponenttien soveltaminen sähkömetrologiassa, erityisesti kvanttinormaaleina. ​




Viitteet
[1] A. Manninen, Uusi SI-järjestelmä toteuttaa Maxwellin unelman, Arkhimedes 2/2012, pp. 10 - 20.
[2] www.bipm.org/en/measurement-units/new-si/
[3] J.P. Pekola, O.-P. Saira, V.F. Maisi, A. Kemppinen, M. Möttönen, Yu.A. Pashkin, and D.V. Averin, Single-electron current sources: towards a refined definition of ampere, Rev. Mod. Phys. 85 (2013) 1421 - 1472.
[4] J.P. Pekola, J.J. Vartiainen, M. Möttönen, O.-P. Saira, M. Meschke, and D.V. Averin, Hybrid single-electron transistor as a source of quantized electric current, Nature Phys. 4 (2008) 120 - 124.
[5] A. Kemppinen, S.V. Lotkhov, O.-P. Saira, A.B. Zorin, J.P. Pekola, and A.J. Manninen, Long hold times in a two-junction electron trap, Appl. Phys. Lett. 99 (2011) 142106.
[6] www.microphoton.eu
[7] A. Satrapinski, S. Novikov, and N. Lebedeva, Precision quantum Hall resistance measurement on epitaxial graphene device in low magnetic field, Appl. Phys. Lett. 103 (2013) 173509.
[8] C.-C Kalmbach, J. Schurr, F. J. Ahlers, A. Muller, S. Novikov, N. Lebedeva, and A. Satrapinski, Towards a graphene-based quantum impedance standard, Appl. Phys. Lett. 105 (2014) 073511.
[9] J. Nissilä, A. Kemppinen, K. Ojasalo, A. Manninen, J. Hassel, P. Helistö, and H. Seppä, Realization of a square-wave voltage with externally-shunted SIS Josephson junction arrays for a sub-ppm quantum AC voltage standard, IEEE Trans. Instrum. Meas. 54 (2005) 636 - 640.
[10] J. Lee, J. Schurr, J. Nissilä, L. Palafox, and R. Behr, The Josephson two-terminal-pair impedance bridge, Metrologia 47 (2010) 453 - 459.
[11]J. Nissilä, K. Ojasalo, M. Kampik, J. Kaasalainen, V. Maisi, M. Casserly, F. Overney, A. Christensen, L.Callegaro, V. D’Elia, N.T.M. Tran, F. Pourdanesh, M. Ortolano, D.B. Kim, J. Penttilä, and L. Roschier, A precise two-channel digitally synthesized AC voltage source for impedance metrology, CPEM 2014 Digest, Rio de Janeiro, 24 - 29 August, 2014, pp. 768 - 769.




 

 

Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Matti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaajahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Matti-Apunen-Ongelma-nimelta-huippuosaaja.aspxMatti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaaja
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Puun voimalla biotalouteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Kyberturvallisuuden puolesta monella rintamallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuuden-puolesta-monella-rintamalla.aspxKyberturvallisuuden puolesta monella rintamalla
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Asiakasasenteen airuethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asiakasasenteen-airuet.aspxAsiakasasenteen airuet
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Kovaakin kovempi vientituotehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Impulssi 2/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Maailma kuluttajien silminhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Impulssi 1/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Elintarvikkeet muutoksessahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Impulssi 1/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
Muutosjohtamisen luova voimahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Mitä kuuluu Australiaan?https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Automaatio antaa paketille siivethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Samaa säätöä seuraavat 100 vuottahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Samaa-säätöä-seuraavat-100-vuotta.aspxSamaa säätöä seuraavat 100 vuotta
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
5G tuo vauhtia verkkopalveluihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5G-tuo-vauhtia-verkkopalveluihin.aspx5G tuo vauhtia verkkopalveluihin
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
IPR edellä ulkomaillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin