Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Laivamalli

​​​​​​Kuva 1. Laivamalli VTT:n hinausaltaassa.

Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta

Tuomas Sipilä, Seppo Kivimaa | 24.5.2017

VTT aloitti meritekniikan tutkimuksen vuonna 1975. Teoreettisten ja laskennallisten menetelmien sekä tutkimusifrastruktuurin kehittäminen pitävät sen edelleen meritekniikan tutkimuksen huipulla.

1970-luvun alussa Espoon Otaniemen kampukselle valmistui laivojen mallikoelaitos hinaus- ja ohjailualtaineen. VTT:n Laivatekniikan laboratorio vastasi mallikoelaitoksessa hydrodynamiikan soveltavasta tutkimuksesta sekä telakoille ja suunnittelutoimistoille tehdyistä toimeksiannoista. Teknillinen korkeakoulu käytti Otaniemen mallikoelaitosta perustut­kimukseen ja opetukseen.

 
1980-luku oli Laivatekniikan labo­ra­to­riossa voimakkaan kasvun aikaa. Suomalaiset telakat toimittivat runsaasti laivoja silloiseen Neuvostoliittoon ja pitivät mallikoetoiminnan kiireisenä. Toisaalta panostettiin numeerisiin menetelmiin ja kehitettiin ohjelmistoja runkovastuksen, ohjailun ja merikelpoisuuden määrittämi-seksi. Elementtimenetelmään perustuvilla omilla värähtelylaskentaohjelmistoilla laskettiin toimeksiantoina matkustajalaivojen värähtelyennusteita suomalaisille ja kansain­välisille asiakkaille. 

 
Suomeen syntyi merkittävää off-shore-teol­lisuutta. VTT oli mukana kehittämässä Suo­men ensimmäistä laivasimulaattoria, jota hyödyn­täen laajennettiin laivojen ohjailu­tutkimuksesta laivaliikenteen turvallisuuden tutkimuksiin.  

 
Meneillään oli myös arktisten laivojen jääkuormien ja jäissäkulkukyvyn tutkimuksen kulta-aika. Laivojen rungon ja propulsiolaitteiston jääkuormia tutkittiin jopa useita vuosia kestävin pitkäaikaismittauksin Itämerellä, Arktikassa ja Antarktikassa. Tämän mahdollisti VTT:ssä kehitetyt, laivoille asennetut autonomiset mittaus- ja tiedonkeruujärjestemät, joita toimitettiin suomalaisiin, venäläisiin ja kanadalaisiin laivoihin. Tutkimusrahoituksen avulla kehitettiin jääkuormamalleja, tehtiin väitöskirjoja ja laajennettiin julkaisutoimintaa.

 
1990-lukua leimasi voimakas kansainvälis­tyminen ja EU-tutkimusten aloittaminen. VTT vakiinnutti paikkansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten ITTC (International Towing Tank Conference). Silloin aloitettiin voimakas panostus laskennalliseen virtausmekaniikkaan (CFD, Computational Fluid Dynamics). Erityisesti potkurin virtauskentän mallittamisessa VTT saavutti merkittäviä tuloksia.  

 

Laskennalliset menetelmät ja simulaatiot käytössä

VTT oli ensimmäisten tutkimuslaitosten joukossa kehittämässä CFD-menetelmiä laiva­sovelluksiin. Nykyisin se käyttää CFD-mene­telmää yhä vaativampien virtausilmiöiden tutkimiseen. Viimeisimpiä sovelluskohteita ovat olleet aallokosta aiheutuva laivan lisävastus sekä potkureiden aiheuttama vedenalainen melu. Laivan liikkeitä aallokossa lasketaan potentiaalivirtausmenetelmillä, joissa virtauksen kitka jätetään huomioimatta. Tämä nopeuttaa laskentaa huomattavasti.

 
Laivan rakenteita mallinnetaan ja analysoidaan tyypillisesti elementtimenetelmällä. Rakennemalleilla voidaan tutkia lujuutta, väsymistä tai värähtelyä. Matkustajaristeilijän rakenteiden mallinnus johtaa suuriin malleihin ja värähtelyjen analyysi pitkiin laskenta-aikoihin. Analyyseissä huomioidaan nesteen vaikutus omalla mallilla.

 
VTT käyttää laivojen ohjailusimulaattoria alusten toimintakyvyn tutkimiseen. Simu­laattori koostuu laivojen ohjailumallista, komentosillasta sekä visualisointisovelluk­sesta. Laivojen ohjailumallissa tarvittavat ohjailukertoimet määritetään mallikokein tai nykyisin myös CFD:n avulla. Meriympäristö visualisoidaan käyttäjälle komentosillan ympärille. Simulaattorilla tutkitaan esimerkiksi, onko laivan ohjailukyky riittävä ahtailla meriväylillä hankalissa olosuhteissa.

 
VTT:llä on edelleen vahva osaaminen arktisten laivojen ja merirakenteiden tutkimuksessa. Jäissä kulkevien laivojen operointikykyä ennustetaan semi-empiiristen menetelmien avulla. VTT:n menetelmässä hyödynnetään lukuisten laivoille tehtyjen jääkoeajojen tuloksia. Yritys on ollut vahvasti mukana kehittämässä potkurilaitteille jääsääntöjä, joiden perusteella määritetään potkureiden mitoituskuormat jääolosuhteissa. Lisäksi potkuriin kohdistuvien jääkuormien laskentaan on kehitetty simulointimenetelmä, jota on validoitu huolellisesti täyden mittakaavan kokeissa laivoilla sekä laboratorio-olosuhteissa.

 
Off-shore-rakenteisiin kohdistuvien jääkuormien mallinnuksen kehittämiseksi VTT:llä on käynnissä tieteellinen Jäärakenne-vuoro­vaikutus-kärkihanke. Kun jää liikkuu esimerkiksi tuulen tai merivirtojen vaikutuksesta, rakennetta vasten syntyy suuria kuormia. Kuormiin vaikuttaa jään paksuuden ja lujuuden lisäksi rakenteen geometria sekä rakenteessa heränneet värähtelyt.

 
Ympäristönäkökulmat tulevat entistä enemmän esille laivanrakennuksessa. VTT onkin kehittänyt elinkaarianalyysin laivan­­raken­nuksen synnyttämälle ympäristökuormitukselle. Menetelmä ottaa huomioon laivan rakennusvaiheen, käytön ja romutuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Telakat ja suunnittelu­toimistot voivat hyödyntää menetelmää alen­taessaan tuotteidensa ympäristöjalanjälkeä. 

 

Mallikokeissa hyödynnetään hinausallasta

Laivarunkojen hydrodynamiikan konseptisuunnittelu tehdään pääosin laskennallisin 
työkaluin. Kuitenkin jo konseptivaiheessa tehdään mallikokeita. Laivan lopullisen runkoversion toimintakyky varmistetaan ennen rakentamisen aloittamista lähes aina malli­kokein. Telakat ja suunnittelutoimistot eivät halua ottaa riskiä hydrodynaamisen suunnittelun epäonnistumisesta kalliissa laivainvestoinnissa. 

 
VTT:llä on käytössään Suomen ainoa laivamallikokeiden avovesiallas, hinausallas. Allas 
on 130 metriä pitkä, 11 metriä leveä ja 5,5 metriä syvä. Altaan toisessa päässä on aaltokone, jolla altaaseen luodaan haluttu merenkäyntitila. Tavanomainen altaassa tutkittu laivamalli on pituudeltaan 7–9 metriä ja painaa 2–3 tonnia. Kuvassa 1 on laivamalli propulsiokokeissa hinausaltaassa.

 
Lähes kaikille testattaville laivamalleille mitataan laivan rungon vastus tyynessä vedessä. Tämän jälkeen laivamalliin asennetaan oikeita potkureita vastaavat mallipotkurit, joilla mallia ajetaan altaassa. Näin voidaan määrittää laivan ja potkurijärjestelmän energiatehokkuus sekä verrata tuloksia laskennallisesti määritettyihin arvoihin. 

 
Laivan merikelpoisuusominaisuuksia tarkastellaan altaaseen luodussa aallokkotilanteessa. Mallin liikkeiden ja kiihtyvyyksien tulee pysyä määrättyjen rajojen alapuolella. Merikelpoisuuskokeissa voidaan mitata myös laivan runkoon kohdistuvat aaltokuormat laivan rungon lujuus- tai värähtelyanalyysejä varten. VTT:n mallikoealtaassa tutkitaan myös off-shore-rakenteita ja erilaisia aaltovoimalainnovaatioita. 

 
Ohjailukokeissa mallin ohjailuun tarvittavat voimat mitataan, ja niiden perusteella tehdään laivan ohjailusimulaattorimalli. Mallikokeiden avulla tehty simulaattorimalli käyttäytyy hyvin samankaltaisesti kuin oikea laiva.

 
Viratauslaskennan menetelmien validointi on mallikoetoiminnan tärkeä tehtävä. Mallikokeissa mittaukset kyetään tekemään erittäin tarkasti ja toistettavasti. Tämä on oleellista, kun halutaan selvittää teoreettisten ja laskennallisten mallien tarkkuutta koetuloksiin verrattuna.

 
VTT:n viimeisimmissä hinausallasta hyö­dyntävissä tutkimusprojekteissa on tutkittu 
erilaisten laivateknisten innovaatioiden toimintaa mallikokeiden avulla. Mallikokeita on hyödynnetty viime vuosina yrityksen tutkijoiden väitöskirjoissa. Mallikoeallasta käyttävät myös Aalto-yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu oppilastöissään sekä tutkimuksessaan.

 

Laaja kokonaisuus merikokeita varten 

Täyden mittakaavan kokeet ja pitkäaikaismittaukset laivoilla ovat edelleen välttämättömiä ilmiöiden ymmärtämiseksi ja numeeristen menetelmien validoimiseksi. Kaikille laiva­tyypeille tehdään merikokeet uudisrakennuk­sen suorituskyvyn määrittämiseksi. Tyypillisimmillään testataan laivan nopeus käyttökoneteholla ja ohjailuominaisuudet mahdollisimman tyynessä meressä. 

 
Merikokeiden ohjelmaan kuuluu lisäksi muun muassa potkuri- ja koneherätteiden 
aiheuttaman värähtelyn ja melun mittaukset. VTT tarjoaa laajan palvelukokonaisuuden 
uudisrakennusten merikokeisiin ja niissä tehtäviin erikoismittauksiin.

 
Monimutkaisimpien ilmiöiden tutkimus luonnon olosuhteissa, kuten laivan suorituskyky aallokossa, aallokon aiheuttamat kuormat laivan runkoon tai laivojen jääkuormat, edellyttävät erityisosaamista mittaustekniikasta ja tiedon­keruusta. VTT:n erityisosaamisena on ollut jo lähes neljä vuosikymmentä mittausjärjestelmien kehittäminen aaltokuormien ja jääkuormien mittaamiseen. Kyseisiä mittausjärjestelmiä on parhaillaankin toiminnassa jäänmurtajilla ja matkustajalaivoilla.

 
Vuosien aikana erityisesti tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmien kapasiteetti on kehittynyt niin, että pystytään toteuttamaan erittäin laajoja järjestelmiä ja keräämään aikasignaalit pitkiltä ajanjaksoilta. Koska aallokko tai jääolosuhteet vaihtelevat, joudutaan mittaamaan hyvinkin pitkiä jaksoja, jotta kuormista saadaan hyvä tilastollinen edustavuus. VTT:llä on käytössä aaltotutkia ja aaltopoijuja laivan kohtaaman aallokon määrittämiseksi. Jääolosuhteiden määrittäminen pitkäaikaismittauksissa on edelleen haastava kehityskohde.

 

Digitaalisuus ja ympäristövaatimukset vaikuttavat laivateollisuuteen 

IMO:n käyttöön ottama energiatehok­kuuden suunnitteluindeksi ohjaa laivo­jen suunnittelua pienemmän energiankulutuksen ja konetehojen suuntaan. Tehomarginaalien pieneneminen edel­-
lyttää laskennallisilta malleilta ja mallikokeilta yhä suurempaa tarkkuutta rungon vastuksen ennustamisessa myös merenkäyntitilanteissa.

 
Laivojen vedenalaisen melun päästöt ovat tulleet entistä useammin esiin laivojen ja potkurilaitteiden suunnittelussa. Vedenalaisen melun mittaaminen ja mallintaminen ovat erittäin vaativia aiheita, joiden tutkimuksessa VTT on vahvasti mukana.

 
Moderneilla risteilyaluksilla vaaditaan suurta matkustusmukavuutta. Potkuriherätteen tai koneherätteiden aiheuttaman värähtelyn lisäksi uutena tutkimuskohteena suurissa risteilyaluksissa on aaltoiskujen aiheuttama matalataajuinen värähtely. Sen ennustamiseksi VTT on kehittänyt erityisohjelmistoja, jotka hyödyntävät mallikokein tehtyjä painemittauksia ja ristelyaluksesta tehtyä numeerista rakennemallia.

 
Uudet energiaratkaisut, kuten maa­kaasu sekä polttokennot, yleistyvät nopeasti laivoilla. VTT:llä on vahva osaaminen näiden integroinnissa laivasovelluksiin. Meriteollisuuden ympäristötekniset kysymykset pysyvät jatkossakin tärkeänä tutkimusaiheena.

 
Digitalisoituminen vaikuttaa laivateollisuuteen voimakkaasti. Viime vuosina kehityspanoksia on kohdennettu laivojen autonomisen operoinnin kehittämiseen. VTT:llä on ainutlaatuinen tarjoama laivatekniikan, tietoliikenteen, digitalisaation ja turvallisuuden tutkimukseen autonomisen laivan kehityksessä.

 
Ilmiöiden tutkiminen ja teoreettinen mallittaminen sekä laskentamenetelmien, kenttämittausten ja tutkimusinfrastruktuurin jatkuva kehittäminen pitävät VTT:n myös tulevaisuudessa meritekniikan tutkimuksen huipulla. Laaja-alainen meritekniikan soveltava tutkimus ja läheinen yhteistyö teollisuuden kanssa varmistavat, että Suomen meriteollisuusklusteri on vahva tekijä globaalissa kilpailussa. 

 

 
Tuomas_Sipilä_1.jpg
 
Tuomas Sipilä

 
Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Tuomas Sipilä on VTT:n Laiva- ja arktinen teknologia -tutkimustiimin päällikkö. Hänen tutkimus-tehtäviinsä on pääosin kuulunut potkurivirtausten mallintaminen laskennallisin menetelmin. Tutkimustiimin päälliköksi hän siirtyi vuoden 2014 alusta. Sipilä on ITTC:n (Iternational Towing Tank Conference) hydrodynaamisen melun asiantuntijakomitean jäsen.

 

 
Seppo kivimaa.jpg
 
Seppo Kivimaa

 
Johtava erikoistutkija, diplomi-insinööri ja MBA Seppo Kivimaa työskentelee VTT:n digitaalisen konetekniikan tutkimusalueella. Kivimaan ura alkoi VTT:n Laivatekniikan laboratoriossa vuonna 1981. Hän toimi aluksi tutkijana erityisesti laivojen värähtelyyn ja laivojen jääkuormiin liittyvissä tutkimuksissa. Kivimaa on työskennellyt VTT:ssa ryhmäpäällikkönä, tutkimusalueen päällikkönä, teknologiapäällikkönä ja asiakaspäällikkönä. Hän on ITTC advisory -komitean jäsen ja ECMAR-järjestön (European Council for Maritime Applied R&D) puheenjohtaja. 

 

 
Kuvat: Paula Bergqvist, Sirpa Levonperä, VTT​

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Kovaakin kovempi vientituotehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Impulssi 2/2016https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Impulssi 1/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2018.aspxImpulssi 1/2018
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Petri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Petri-Kalliokoski-Tekoaly-siirtyy-sanoista-tekoihin.aspxPetri Kalliokoski: Tekoäly siirtyy sanoista tekoihin
Kestävästi lankaa puukuidustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Pekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pekka-Soinin-Business-Finland-on-yritysten-kansainvalistymiskanava.aspxPekka Soinin Business Finland on yritysten ”kansainvälistymiskanava”
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Enemmän kuin pelkkää piitähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Ketterä ja nopea Ponssehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Energiaratkaisut ja 2050-tavoitteethttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaratkaisut-ja-2050-tavoitteet.aspxEnergiaratkaisut ja 2050-tavoitteet
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Matti Apunen: Ratkaisun ytimessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ratkaisun-ytimessa.aspxMatti Apunen: Ratkaisun ytimessä
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Mies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mies-jota-optimismi-ja-uteliaisuus-vievat-eteenpain.aspxMies, jota optimismi ja uteliaisuus vievät eteenpäin
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Impulssi 1/2014https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 1/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Älylasit haastavat kännykänhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Maailma paremmaksi hyvällä energiallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-paremmaksi-hyvalla-energialla.aspxMaailma paremmaksi hyvällä energialla
Solar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Solar-Foods-Oy-Raataloitya-ravintoa-avaruustutkimuksen-malliin.aspxSolar Foods Oy: Räätälöityä ravintoa avaruustutkimuksen malliin
LEO tuo älyä sylintereihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/LEO-tuo-alya-sylintereihin.aspxLEO tuo älyä sylintereihin
Suomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmallehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalainen-polttokennotekniikka-pyrkii-maailmalle.aspxSuomalainen polttokennotekniikka pyrkii maailmalle
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla