Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​​​​​

Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia

Emilia Nordlund | 1.12.2015

​Luonnollisuus ja terveellisyys ovat tärkeitä ruokaan ja syömiseen liittyviä teemoja kuluttajien keskuudessa. Terveellisyys ja hyvinvointi ovat myös elintarviketeollisuuden näkökulmasta ne osa-alueet, joissa nähdään vahvaa kasvupotentiaalia.

Elintarviketeollisuudella on paineita kehittää terveyttä edistäviä, energia­tiheydeltään nykyistä matalampia tuotteita. Siksi ingredienttiteollisuudella on jatkuva tarve tuoda markkinoille uusia performanssi-ingredienttejä, apuaineita, jotka tuovat tuotteeseen rakennetta, mutta eivät muuta sen ravitsemuksellista arvoa. Teollisuutta kiinnostavat erityisesti ingredientit, jotka mahdollistavat veden ja ilman sisällyttämisen rakenteisiin. Hiilihydraatit, jotka eivät pilkkoudu ruuansulatuksessa eivätkä imeydy ohutsuolessa mutta voivat fermentoitua paksusuolessa joko osittain tai täysin, toisin sanoen ravintokuidut, ovat potentiaalisia yhdisteitä tällaisiksi ingredienteiksi. 

Nämä ”sulamattomat” hiilihydraatit ovat elintarviketeollisuuden kannalta houkuttelevia multifunktionaalisia komponentteja, joilla on mahdollista luoda kevyitä aistittavalta laadultaan houkuttelevia rakenteita ja joilla on samanaikaisesti ravintokuitujen terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Terveyshyödyt liittyvät muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskin alenemiseen, immuunipuolustukseen, suoliston terveyteen sekä painonhallintaan [1]

Kun ravintokuituja lisätään elintarvikkeisiin apuaineiden muodossa, terveyttä edistävän komponentin pitoisuus jää usein alhaiseksi, eikä terveysvaikutusta välttämättä saavuteta.  Mikäli tavoitellaan juuri terveyttä edistävää vaikutusta, ingredientin ominaisuuksia pitää muokata elintarvikkeeseen sopivaksi, jotta sitä on mahdollista lisätä riittävästi tuotteeseen. Tällöin haasteena on pitää terveyttä edistävä komponentti aktiivisena ja stabiilina vaikuttamatta kuitenkaan negatiivisesti tuotteen aistittavaan laatuun. Tämä artikkeli avaa VTT:n teknologioihin perustuvien esimerkkien kautta näitä molempia aihealueita: ravintokuituja rakenteenmuodostajina sekä funktionaalisina yhdisteinä terveysväittämätuotteissa (ks. kuva 1).

IMP_tutkimuskentta.jpg
 

Kuva 1. VTT:n tutkimuskenttä uusien multifunktionaalisten kuituingredienttien kehitystyössä.


 

Multifunktionaaliset hiilihydraatit elämyksien luojina

Kun etsitään ravintokuituihin pohjautuvia ratkaisuja uusien kevyiden rakenteiden kehittämisessä, on oleellista, että ravintokuitu 1) tuo tuotteeseen volyymiä, 2) pitää rakenteen stabiilina, 3) luo kuluttajalle miellyttävän ja houkuttelevan suutuntuman ilman makuvirheitä, 4) ei aiheuta epämiellyttäviä sivuvaikutuksia. 

Viimeinen kohta on hyvin oleellinen, sillä osa tällä hetkellä markkinoilla olevista hiilihydraattipohjaisista apuaineista, kuten inuliini, aiheuttaa vatsavaivoja osalle kuluttajista. Vaivat perustuvat hiilihydraattien nopeaan fermentoitumiseen suolistossa ja sitä seuraavaan kaasunmuodostukseen. Toisaalta jos apuaineena käytettävä hiilihydraatti on inertti eli ei fermentoidu suolistomikrobien toimesta, jää osa ravintokuidulle ominaista terveysvaikutuksista saavuttamatta. 

Toinen runsaasti elintarviketeollisuudessa jo käytössä oleva ravintokuitu on polydekstroosi. Se on kuitenkin synteettinen ravintokuitu, joka pitää merkitä E-koodilla (E1200), mikä aiheuttaa kuluttajissa usein vastustusta. Kun etsitään uusia multifunktionaalisia tuotteita, teknologisen funktionaalisuuden lisäksi olisi optimaalista saada aikaan myös positiivinen terveysvaste luonnosta peräisin olevilla raaka-aineilla ilman negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten ilmavaivoja. 

Tätä silmällä pitäen VTT:llä tutkitaan uusien luonnosta peräisin olevien, esimerkiksi puupohjaisten hiilihydraattien, mahdollisuuksia toimia multifunktionaalisina komponentteina elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on selvittää erilaisten muokattujen kuitukomponenttien rakenteenmuodostus- ja stabilointiominaisuuksia, kykyä alentaa kolesterolia sekä pilkkoutumista suolistomikrobien toimesta. Esimerkiksi koivusta eristetyn ja edelleen bioteknisesti muokatun hiilihydraatin, ksylaanin, on osoitettu toimivan erittäin hyvin jogurttimallissa (maitopohjainen geeli) sekä rakenteen parantajana ja -stabiloijana (ks. kuva 2) että suolistossa hitaasti pilkkoutuvana (vrt. nopeasti pilkkoutuva inuliini), jolloin sen ei oleteta aiheut­tavan kuluttajille ikäviä sivuvaikutuksia.

IMP_ksylaani.jpg
 

Kuva 2. Koivun ksylaani (oik.) parantaa hapatetun maitogeelin (jogurttimalli) rakenneominaisuuksia: ksylaanin avulla saavutettiin tasaisempi ja pehmeämpi rakenne ilman veden erottumista säilytyksen aikana.


 

Koivun ksylaanin lisäksi VTT:llä tutkitaan aktiivisesti fibrilloitujen selluloosakuitujen mahdollisuuksia geeli-, vaahto- ja emulsiorakenteiden muodostamisessa sekä stabiloinnissa. Fibrilloitu selluloosa sitoo paljon vettä ja muodostaa geelin hyvin matalissa (<1 %) konsentraatioissa. Fibrilliselluloosageeli kestää hyvin pH:n, lämpötilan, leikkausvoimien ja ionivahvuuden vaihteluja, varsinkin jos raaka-aineena on käytetty ns. natiivia selluloosaa. VTT:llä tutkitaan parhaillaan fibrilloidun selluloosan potentiaalia stabilointi- ja sakeuttamisaineena hapatetuissa maitotuotteissa (esimerkiksi jogurtti). (ks. kuva 3).

IMP_seos.jpg
 

Kuva 3. Fibrilloidun selluloosan ja maidon seos. Alarivin mikroskooppikuvista näkee hyvin, kuinka natiivi fibrilliselluloosa (a) sekoittuu maitoon paremmin kuin hapetettu fibrilliselluloosa (b).


 

Geeliytymisominaisuuksien lisäksi fibrilloitujen selluloosakomponenttien on todettu stabiloivan emulsioita, mikä voisi mahdollistaa tämänhetkisten pinta-aktiivisten aineiden (kuten rasvahappojen mono- ja diglyseridit ja lesitiini) korvaamisen luonnon kasvipohjaisilla yhdisteillä (ks. kuva 4). Fibrilloitujen selluloosakomponenttien uskotaan stabiloivan öljy-vedessä -emulsioita joko kiinnittymällä öljypisaroiden pinnalle tai nostamalla jatkuvan faasin viskositeettia  verkkomaisen rakenteen muodostumisen kautta (tai sekä että) [3, 4]. Kun selluloosaa muokataan ja sovelletaan älykkäästi, se voi toimia multifunktionaalisena ingredienttinä elintarvikkeissa ja mahdollistaa täysin uudenlaisten emulsioiden ja myös vaahtomaisten rakenteiden valmistamisen.

IMP_stabiilisuus.jpg
 

Kuva 4. Fibrilloidut selluloosamateriaalit parantavat öljy-vedessä -emulsion stabiilisuutta leikkausvoimia vastaan (kuva otettu sentrifugoinnin jälkeen: vas. modifioimaton fibrilloitu selluloosa, oik. kemiallisesti modifioitu ja fibrilloitu selluloosa).


 

Kolesteroli hallintaan virvoitusjuomilla

Funktionaalisista elintarvikkeista juomat ovat nopeimmin kasvava tuotealue. Juomia valmistava teollisuus hakee koko ajan uusia, kuluttajille relevantteja tuote-etuja, joista korkea kuitupitoisuus on yksi merkittävimmistä. 

VTT:n patentoimassa innovaatiossa ravintokuidun, tässä tapauksessa kauran tai ohran beetaglukaanin liukoisuutta lisätään alentamalla sen polymerisaatioastetta. Beetaglukaanilla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia: veren kolesterolipitoisuuden alentaminen, alhainen glykeeminen indeksi (verensokerin tasaisuus aterian jälkeen) ja suoliston hyvinvoinnin edistäminen.

Ravintokuitupitoisia juomia on jo markkinoilla, ja ne sisältävät tyypillisesti kuitulähteenään liukoisia kuituingredienttejä, kuten inuliinia tai polydekstroosia, mutta kuten yllä on todettu, näillä komponenteilla on kuluttajien keskuudessa omat rajoitteensa.  Muokattu liukoinen beetaglukaani voi tuoda ainutlaatuisen ratkaisun siihen, miten funktionaalisiin juomatuotteisiin saadaan kuluttajalle merkityksellinen määrä luonnollista kuitua ja samalla voidaan käyttää terveysväittämiä pakkausmerkinnöissä. 

Liukoisen beetaglukaanin valmistusteknologia perustuu kahteen erilaiseen VTT:n patentoimaan menetelmään. Liukoinen beetaglukaani valmistetaan kauralesefraktiosta joko entsyymi- tai happohydrolyysin avulla (ks. kuva 5). Hydrolyysissä beetaglukaanin polymerisaatioaste alennetaan noin 1:16-osaan alkuperäisestä, ja siten stabiilius vesiliuoksessa kasvaa merkittävästi. Tuotevaihtoehtoina liukoisen beetaglukaanin osalta on tutkittu kolmea tuotetyyppiä: ingredienttijauhetta, juomatiivistettä ja valmista juomaa. Erilaiset tuotevaihtoehdot mahdollistavat ingredientin käytön useissa ruokailutilanteissa.

​​IMP_beetaglukaani2.jpg

Kuva 5. Beetaglukaanin hallittu pilkkominen mahdollistaa sen käytön juomissa. Prosessi on kuvattu patenteissa Kaukovirta-Norja et al. 2009, WO 2009/077659 ja Lehtomäki & Myllymäki 2009, WO 2009/109703 A1.


 

Yhteenveto

VTT:llä työskentelee uusien multifunktionaalisten ingredienttien kehitystyössä aktiivinen, erikoisosaamisia yhdistävä tutkimustiimi, johon kuuluvat Panu Lahtinen, Juhani Sibakov, Terhi Hakala, Natalia Rosa-Sibakov, Martina Lille, Anna-Marja Aura, Marie Gestranius ja Tekla Tammelin. VTT:n tutkimustulosten perusteella on jo tässä vaiheessa selvää, että puupohjaisilla hiilihydraateilla on paljon potentiaalia multifunktionaalisina ingredientteinä terveellisten elintarvikkeiden valmistuksessa. Lisäksi näyttää lupaavasti siltä, että on vain ajan kysymys, kun voimme poimia beetaglukaanijuoman kaupan hyllystä tuomaan puhtia päiväämme. 


 

EMILIA NORDLUND

IMP_emilia_nordlund.jpg
 

Emilia Nordlund  (TkT) on Elintarvikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö. Tutkimustiimin fokuksessa on lisätä hyvinvointia sekä ihmisille että maapallolle uusien terveyttä edistävien ja kestävän kehityksen mukaisten, elintarvikeketjuun liittyvien innovaatioiden kautta.


 

Lähteet

[1]  Anderson JW, Baird P, Davis RH Jr, et al. Health benefits of dietary fiber. Nutr Rev. 2009;67:188–205.

[2]  Raninen, K., Lappi, J., Mykkänen, H. and Poutanen, K. (2011), Dietary fiber type reflects physiological functionality: comparison of grain fiber, inulin, and polydextrose. Nutrition Reviews, 69: 9–21. doi: 10.1111/j.1753-4887.2010.00358.x

[3]  Denkov, N.D.; Ivanov, I.B.; Kralchevsky, P.A.  Journal of Colloid and Interface Science, 1992, 150, 589-593. 

[4] Horozov, T.S.; Binks, B.P. Angewandte Chemie, 2006, 45, 773-776; 

**Abend, S.; Bonnke, N.; Gutschner, U.; Lagaly, L. Colloid & Polymer Science, 1998, 276, 730-737.

[5] Myllymäki, O., Lehtomäki, I., Method of producing a bran product (FI20085205).

[6] Kaukovirta-Norja A., Lehtinen, P., Virkajärvi, I., Suortti, M., Myllymäki, O., Helin, J., Olonen, A. Method of processing beta-glucan (fi20070993). 

[7] Kaukovirta-Norja, A., Myllymäki, O., Aro, H., Hietaniemi, V., Pihlava, J.-M. Method for fractionating oat, products thus obtained, and use thereof (fi20075090).

[8] M. Gestranius, P. Stenius, J. Sjöblom and  T. Tammelin. Phase behaviour and stability of nanocellulose stabilized oil-in-water emulsions. 18th ISWFPC Conference Proceedings, Vol 1, 9-11th September, Vienna, Austria, 2015, 7-10.


 

 

 

VTT Impulssihttps://www.vtt.fi/ImpulssiVTT Impulssi
Vähähiilinen energiahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Vähähiilinen-energia.aspxVähähiilinen energia
Älykäs teollisuushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Älykäs-teollisuus.aspxÄlykäs teollisuus
Biotalous ja kiertotaloushttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Biotalous-ja-kiertotalous.aspxBiotalous ja kiertotalous
Digitaalinen maailmahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaalinen-maailma.aspxDigitaalinen maailma
Terveys ja hyvinvointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveys-ja-hyvinvointi.aspxTerveys ja hyvinvointi
Palvelut PK-yrityksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Palvelut-PK-yrityksille.aspxPalvelut PK-yrityksille
Kestävät ja älykkäät yhteisöthttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestävät-ja-älykkäät-yhteisöt.aspxKestävät ja älykkäät yhteisöt
Liiketoiminnan kehittäminenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoiminnan-kehittäminen.aspxLiiketoiminnan kehittäminen
Impulssi 2/2018https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2018.aspxImpulssi 2/2018
Luotettavalla mittaustiedolla on olennainen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Luotettavalla-mittaustiedolla-on-olennainen-rooli-ilmastonmuutoksen-hillitsemisessä.aspxLuotettavalla mittaustiedolla on olennainen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Hyvää kaupunkielämää teknologian avullahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hyvaa-kaupunkielamaa-teknologian-avulla.aspxHyvää kaupunkielämää teknologian avulla
Digitalisaatio tasoittaa erojahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Tua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavathttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiantuotanto-ja-kaytto–fiksut-valinnat-vaikuttavat.aspxTua Huomo: Energiantuotanto ja -käyttö – fiksut valinnat vaikuttavat
Kone on inhimillisempihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Plasmakäsittely kirittää materiaalikehitystähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Plasmakasittely-kirittaa-materiaalikehitysta.aspxPlasmakäsittely kirittää materiaalikehitystä
S-ryhmä uskoo monikanavamalliinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/S-ryhma-uskoo-monikanavamalliin.aspxS-ryhmä uskoo monikanavamalliin
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
5G:n avulla liikenneturvallisuus uudelle tasollehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5Gn-avulla-liikenneturvallisuus-uudelle-tasolle.aspx5G:n avulla liikenneturvallisuus uudelle tasolle
Simon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Simon-Kos-Microsoft-Tekoaly-rynnii-potilaan-avuksi.aspxSimon Kos, Microsoft: Tekoäly rynnii potilaan avuksi
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Avoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Avoimen-lahdekoodin-infrastruktuuri-sahkomekaanisen-alan-tuotekehityksessa.aspxAvoimen lähdekoodin infrastruktuuri sähkömekaanisen alan tuotekehityksessä
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
Digikärjellä kaivokseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Energiaministeri laajentaisi päästökauppaahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiaministeri-laajentaisi-paastokauppaa.aspxEnergiaministeri laajentaisi päästökauppaa
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Impulssi 2/2015https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Impulssi 2/2017https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Intohimo siivittää tutkimustahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Kaikki katseet uudistumiseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Kalasatamasta älykkään energian mallialuehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kalasatamasta-alykkaan-energian-mallialue.aspxKalasatamasta älykkään energian mallialue
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Laitteet kämmenen kokoisiksihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Liiketoimintaa liikenteeseenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Liiketoimintaa-liikenteeseen.aspxLiiketoimintaa liikenteeseen
Mahdollisuus piilee haasteissahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Matti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaajahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Matti-Apunen-Ongelma-nimelta-huippuosaaja.aspxMatti Apunen: Ongelma nimeltä huippuosaaja
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
Suomi on hyvä investointihttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Tehdään totta biotaloudestahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Teollinen internet haastaa Suomenhttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Teollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllähttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollisuuden-kyberturvallisuus-paranee-yhteistyolla.aspxTeollisuuden kyberturvallisuus paranee yhteistyöllä
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Tuottoa sijoituksillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttps://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050https://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050